Raymond Carverin novellikokoelmaan Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta (suom. Raija Mattila, 1986) sisältyy novelli Katedraali.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176006848334Teos ilmestyi Keltaisen kirjaston numerolla 201. https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1189211?sid=5126798190Kannattaa huomata, että novelli ei sisälly Seppo Lahtisen vuonna 2015 suomentamaan samannimiseen kokoelmaan.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2220856?sid=5126798190
En löytänyt Sibylle Tafelin Für eine Nacht... und immer? (2015) elokuvasta englanniksi tekstitettyä tai puhuttua versiota. Vaikuttaisi siis, että se on saatavilla vain alkuperäiskielellä eli saksaksi.
Ainakin Kirsti Koivulan kirjassa "Hetki leikille : lasten ohjaajan virikekirja" (Programmes KK, 2002, s. 12-13) on ohje piirileikkiin "Marjametsässä". Leikin suunnittelijaksi on merkitty Henna Ijäs.Muita laululeikkejä marjanpoiminnasta:Marjalaulu nuotissa Ystäväni musiikki (WSOY, 1985; marjoista lauletaan ja keskustellaan)Marjamatka kotimetsään nuotissa Tuulenpojan tarinoita : laululeikkejä (Suomen pyhäkouluyhdistys, 1969)Marjassa kirjassa Lönnbohm, Olga: Laululeikkejä. 1. vihko (U. W. Telén, 1903; WSOY, 1934, 3. painos), sama leikki myös J. N. Lahtisen ja Siiri Lampénin toimittamassa Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjassa (Valistus, 1927)Poimi marjat punaiset nuotissa Othman-Sundell, Margareta: Aurinkoista aamua = Go' morron, sa...
Kyseessä on Salvatore Quasimodon runo Kirje (Lettera) kokoelmasta Giorno dopo giorno (1947).Elli-Kaija Köngäksen suomennos runosta sisältyy teokseen Salvatore Quasimodo: Ja äkkiä on ilta (1962, s. 60). https://www.lestroverso.it/salvatore-quasimodo-tutte-le-poesie/
Vuorolausunnan "Ammattileikki" on kirjoittanut Aino Öljymäki. Se sisältyy hänen kirjaansa "Iloa ja juhlaa. [1], esitystehtäviä koulun pienimmille" (WSOY, 1949; 3. painos 1957). Ammatit ovat leipuri, maamies, seppä, suutari, opettaja, lääkäri ja autonkuljettaja. Loppusäkeistöt lausuvat kaikki yhdessä. Esitys päättyy: "Omaakin onneas', yhteistä myös edistää taidolla tehty työs'."
Hei, rikoslaki vuodelta 1889 sisälsi 25 luvun, joka koski rikoksia toisen vapautta vastaan. Siinä (1 §) todettiin näin: Joka väkivallalla, uhkauksella taikka kavaluudella ottaa toisen valtaansa, saattaaksensa hänet toisen maan sota- tahi meripalvelukseen, taikka orjuuteen tahi maaorjuuteen, taikka muuhun pakonalaiseen tilaan maan ulkopuolella, taikka avuttomuuteen hengenvaaralliseen paikkaan, tuomittakoon kuritushuoneesen vähintään neljäksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi sekä kansalaisluottamuksensa menettäneeksi.Joka on orjia kaupinnut tai kuljettanut, rangaistakoon vastasanotulla tavalla, ja siihen käytetty laiva menetettäköön.Nykyisessä rikoslaissa puolestaan samassa luvussa on törkeää ihmiskauppaa...
Andrei Makïnen romaanissa Venäläisiä unelmia (Au temps du fleuve Amour, suom. Annikki Suni, 1999) ystävykset saunovat Siperiassa.Teoksen neljäs luku alkaa lauseella "Sinä talvena me aloimme Samurain kanssa saunoa yhdessä...".
P. J. Hannikaisen säveltämään ja sanoittamaan ”Karjalaisten lauluun” on ilmeisesti olemassa useampi ruotsinkielinen sanoitus.Joel Rundtin sanoitus ”Karelarnas sång” alkaa: ”I vårt land med skogar, dalar”. Säkeistöjä on kolme. Sanoitus löytyy esimerkiksi Åland-lehdestä (06.09.1941, s. 4), joka on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2235685?page=4Tämä sanoitus sisältyy myös esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:Ollos huoleton, poikas valveill on : 20 sotilaslaulua pianosäestyksineen = 20 soldatsånger med pianoackompanjemang (ruotsinkielinen sanoitus on nuotin tekstiliitteessä; Oy Fazerin Musiikkikauppa, [1942])Finländsk sång och visa : sångbok för skolor, hem,...
Sota-ajasta ja lapsen näkökulmasta kertovat ainakin Lotta-Sofia Saahkon Lotta ja pappa -sarjan kuvakirjat. Lastenosastolta vinkattiin myös Maarit Malmbergin lastenkirjoja Aapeli ja sotaveteraani Reino sekä Aapeli ja evakkomatka. Tositarinoita lapsille löytyy eniten henkilöhistorioista. Monista urheilijoista, näyttelijöistä ja muusikoista on tehty myös nuorille suunnattuja elämäkertoja. Lisäksi löytyy erilaisia sarjoja, joissa samassa kirjassa kerrotaan useammasta kuuluisasta henkilöstä, esim. Sankaritarinoita nuorilta nuorille Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) Sankaritarinoita (kaikille) Brooks, Ben: Rohkeiden lasten kirja Brooks, Ben: Rohkeiden poikien kirja :...
Tietoa juuri tästä juoksutapahtumasta ei ole löytynyt. Helsingin Sanomien luulisi olevan todennäköisin paikka, josta tietoa yksittäisestä tapahtumasta löytyisi, mutta olet jo tutkinut vanhoja lehtiä löytämättä tietoa. Kyseisten vuosien Mitä Missä Milloin -teoksistakaan ei löytynyt mainintaa tapahtumasta. Voisit halutessasi varmuudeksi tutustua vielä Niilo Tarvajärven elämäkertaan Satu Maista (1989).Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.152453?sid=5183022719
Kysymyksestä ei käy ilmi, onko kyse sukututkimuksesta vai jostakin muusta asiasta. Kysymyksestä ei käy ilmi sekään, onko kyse elävästä vai kuolleesta henkilöstä. Elävää ihmistä koskevat tiedot täytyisi pyrkiä kysymään ensisijaisesti häneltä itseltään. Vaikka kyse olisi kuolleesta henkilöstä, hänen tietojaan ei pääse tarkistamaan seurakuntien arkistosta. Evankelis-luterilainen Kirkkohallitus antoi vuonna 2011 kirkkoherroille suosituksen, jonka mukaan sukututkijoita ei pitäisi päästää henkilökohtaisesti tutkimaan 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja tai niiden mikrojäljenteitä. Jos tiedät, missä seurakunnassa kyseinen henkilö on elänyt, voit lähettää kyseiseen seurakuntaan sukuselvityspyynnön. Seurakuntien tekemät sukututkimukset ovat...
Staava Haavelinna esitti Katrin ja Leenan mummoa Roland af Hällströmin ohjaamassa elokuvassa Paimen, piika ja emäntä (1938).Paimen, piika ja emäntä | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen nettikirjastosta helmet.finna.fi voit tehdä tarkennetun sanalla alkoholismi sekä rajaamalla tuloksia koskemaan joko kaunokirjallisuutta tai tietokirjallisuutta. Myös kieliä voi rajata haluamallaan tavalla. Näin vaihtoehdoiksi tulee runsaasti aihetta käsitteleviä teoksia. Myös sanalla alkoholi saa esiin lisää aiheeseen liittyviä teoksia, joissa alkoholismia ei suoraan mainita asiasanoissa, mutta alkoholi on ongelma.Alla muutamia hakutuloksia alkoholismia käsittelevistä tietokirjoista niin suomeksi kuin englanniksi, jotka ovat ilmestyneet parin viime vuoden aikana.2784 päivää / Johanna Aatsalo, WSOY, 2025No lost causes club : an honest guide to recovery, and how to find your way through it / Lauren...
Voit varata kirjan uudestaan heti kun olet palauttanut toiselle varaajalle lähtevän niteen. Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelun kautta ei voi tehdä varauksia, mutta voit varata kirjan Keski-Finna-verkkokirjastossa tai kirjastosi asiakaspalvelussa uudelleen saman tien kun palautat edellisen lainasi.Tarkistin, että kirjaa näkyy olevan runsaasti paikalla Jyväskylän yliopiston kirjaston kurssikirjakokoelmassa. Jyväskylän yliopiston kirjastossa kirja on saatavilla myös e-kirjana.
Vasa adresskalender 1915 kertoo, että suomalainen ylempi ja alempi kansakoulu sijaitsivat osoitteessa Raastuvankatu 31, ks. Digi.kansalliskirjasto.fi Adresskalender.
Hei,Heline, kuten Helinäkin, on johdannainen nimestä Helena. Helena on kreikkaa ja tarkoittaa loistavaa, valoa tai säteilyä. Nimi symbolisoi kauneutta, kirkkautta ja valoa, jotka ovat olleet perinteisesti nimen kantajien piirteitä. Helena-nimi liittyy usein myös viisauteen ja hengelliseen voimaan. Nimi on tullut Suomeen Ruotsin kautta.Helinen epävirallinen nimipäivä on 20.2. Heline on ensimmäisenä etunimenä 5 naisella (muutos 0). Muuna kuin ensimmäisenä etunimenä Heline on 15 naisella (muutos 0).Kaikkiaan etunimi Heline on 20 naisella (muutos 0). Heline on suositumpi muuna etunimenä kuin ensimmäisenä etunimenä. Lähteet: Helena nimipäivä - Helena-nimi ja nimen merkitysHeline nimipäivä - Heline-nimiHelena-nimen merkitys
Pakeilla oleminen tarkoittaa juttusilla olemista. "Pakeet" tulee verbistä pakista, jolla on vastineita kautta itämerensuomen esimerkiksi virossa (pagiseda).https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_07ee45992129411a772cfefc617a5cfb&word=pakeilla&list_id=1&keyword=pakeillaKaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja
