Eduskunnan kirjaston kokoelmassa on Seppo Ahon teos Senaatin ja hallituskonseljin myöntämistä arvonimistä 1809-1917 ; Ruotsin vallan aikaisista valtaneuvoksista ja eräistä muista neuvoksista 1288-1768. Se on julkaistu vuonna 2003.
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993491924006250?sid=3601…
Henkilön Abraham Salmberg-nimi löytyy näistä sukututkimusblogeista:
https://kirkkohistoriankahinaa.blogspot.com/2021/09/papit-isonvihan-pyo…
https://suomensukututkimusseura.blogspot.com/2017/12/sukututkijan-joulu…
Kansalliskirjaston kokoelmasta löytyy tämä teos:
Yxi selkiä ja päälle luotettawa paino-kirja. : Jonga jälken jocainen huonen-haldia taitaa painaa caicki hänen tarppensa, willaisisa lijnaisisa nijn myös...
Valitettavasti en onnistunut löytämään tämän tekstin kirjoittajaa. Välitin kysymyksen edelleen kirjastojen väliselle postituslistalle, ja jos vastaus löytyy sitä kautta, palaan asiaan.
Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta voi etsiä historiallisia säähavaintoja:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Ainakin Joensuun lentoasemalta löytyy tietoja kysytyltä päivältä
https://fmiodata-timeseries-convert.fmi.fi/Liperi%20Joensuu%20lentoasema:%2010.11.1991%20-%2010.11.1991_aec3f3c7-8206-4f72-bdee-d82c9d3ef3c6.html
Nyt kyllä laitoitte vaikean.Antamanne kuvauksen ja kuvamateriaalin perusteella en valitettavasti osaa sanoa mikä olisi voinut saada aikaan kyseisen reikäkuvion.Ehkäpä voisitte tiedustella asiasta Tiede-lehdeltä tai Suomen luonto -lehdeltä.Tiede-lehden yhteystiedot: tiede@sanoma.comSuomen luonto-lehden yhteystiedot: https://suomenluonto.fi/yhteystiedot/toimitus/
Kansalliskirjaston sivuilta löytyy digitoituja aapisia, lastenkirjainstituutin aapisnäyttelyn näyttelyluettelo sisältää kansikuvia aikajärjestyksessä. Näyttääkö näistä joku tutulta?
Hei, voisiko olla kyseessä tämä kirja:Fatland, Erika, Sovjetistan : matka Turkmenistaniin, Kazakstaniin, Tadžikistaniin, Kirgisiaan ja Uzbekistaniin, 2015.Kirja on julkaistu myös Daisy-äänikirjana.
Tarkoitatkohan antiikin mytologian monipäistä hirviötä Hydraa, jolle kasvoi aina kaksi päätä yhden pois leikatun tilalle? Myytin mukaan Hercules onnistui lopulta voittamaan hirviön. Lähteitä:Alf Henriksson: Antiikin tarinoita 1-2 (WSOY, 1993)https://en.wikipedia.org/wiki/Lernaean_Hydra
Vaikuttaa siltä, että sotalasten saattajista on jäänyt valitettavan vähän toivomasi kaltaista yksityiskohtaista tietoa. Yleisiä teoksia sotalapsista, muisteluteoksia, tutkimuksia ynnä muita on runsaastikin, mutta niistä ei liene apua yksittäisen henkilön tietojen löytämisessä.Asiaa voisi yrittää tiedustella Kansallisarkiston Lastensiirtokomitean arkistosta, jonka keskeisintä aineistoa ovat lapsista kerätyt kantakortistot. Arkiston sivulla kerrotaan, että se "sisältää myös matka- ja passilistoja, meno- ja paluuluetteloita, lastensiirtokomitean pöytäkirjoja sekä saapuneita asiakirjoja kuten anomuksia ja kirjeitä. Lastensiirtokomitean arkistoon kuuluvat myös Kotkan, Kuopion, Tornion, Turun ja Viipurin alatoimistojen arkistot. Suurinta osaa...
Seuraavista runokokoelmista voisi löytyä jotakin sopivaa.Isoaro, Anna Elina: Rakkautta ja vasta-aineitaMarttinen, Tittamari: Äidin karkkipäiväSinulle, äiti (toim. Päivi Lipponen)Tervonen, Katariina: Navan seudulla tuntuva
Trailereita esitettiin 1950-luvulla kuten nykyäänkin elokuvanäytöksen alussa ennen pääkuvaa. Käytäntö on vakiintunut jo mykkäkaudella. 1950-luvulla oli yleistä, että pääkuvan edellä esitettiin trailerien ohella myös alkukuva, eli tarkoitusta varten tehty lyhytelokuva.
Kirja on luokiteltu yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmällä joko ihmissuhteiden psykologian luokkaan 14.8 tai elämänfilosofian luokkaan 17.3 eli se on tietokirja.
Irina Milanin levyn Mitä tapahtuu! takakannessa on näkymä yli Helsingin rautatieaseman ratapihan. Kuva lienee otettu jostakin rakennuksesta mainitsemiltasi suunnilta, tuo veikkaus Mannerheimintiestä tai postitalosta voi olla lähellä totuutta. Kuvan on ottanut Erik Uddström, jolta ehkä saisi vastauksen kysymykseen. Discogs ja muut levytietokannat eivät auttaneet tuon tiedon etsinnässä.
Kaija Pakkasen suomenkielinen tulkinta runosta sisältyy Kaarina Helakisan, Pakkasen ja Panu Pekkasen suomennoksia sisältävään valikoimaan Hanhiemon runoja (Sanoma, 1977). Tässä sen nimenä on alkusäkeen mukaan Näin lammikon tulessa roihuavan. Runo löytyy myös nimellä Päättömyyksiä vuonna 1985 ilmestyneestä valikoimasta Taikahattu, joka kokoaa yhteen alun perin viidessä eri kirjassa vuosina 1976–84 julkaistuja Kaija Pakkasen suomeksi riimittelemiä runoja.
Voisiko kyseessä olla kirjat "Taltuta klassikko" (Tammi 2019), "Taltuta klassikko! goes länsimainen kirjallisuus" (Tammi 2021), "Taltuta klassikko! olipa kerran lasten- ja nuortenkirjallisuus" (Tammi 2024), kaikissa kirjoittajana Maria Laakso ja kuvittajana Johanna Rojola.
Palsamoimalla suojattua ruumista merkitsevä muumio on vakiintunut suomen kieleen 1900-luvun alussa. Latinan mukaisessa asussa muumia se on tullut kirjakielessämme käyttöön jo Daniel Europaeuksen sanakirjasta 1853 alkaen.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
"Suuressa jalassa / varpaat suuret, / rystyiset, nystyiset" on peräisin Kaija Löytyn runosta Isot varpaat, joka sisältyy Kukurikuu-kirjaan, mutta "Pienessä jalassa..." ei kuulu siihen. Valitettavasti en sille lähdettä löytänyt.
Suomen murteiden sanakirjassa (https://kotus.fi/sanakirjat/suomen-murteiden-sanakirja/) hakusana hautapuu antaa vastaukseksi seuraavan esimerkin: EsimerkitHautapuut istutetham (haudalle vainajan) muistoksi. KittiläTuomas Kyrön romaanissa Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja hautapuu ei kuitenkaan tarkoita istutettavaa puuntaimea, vaan Mielensäpahoittaja on itse veistänyt haudallensa muistomerkiksi puunkappaleen. Sivulla 208 Mielensäpahoittaja paljastaa työnsä pojalleen lakanan alta, ja sivulla 223 hautapuu odottaa esittelyä kirkkoherralle pyyheliinan alla. Mielensäpahoittaja lupaa myös toimittaa hautapuun piirustukset kirkkoherralle laajempaa käyttöä varten. Sivulla 209 Mielensäpahoittaja vielä kertoo päätyneensä puuveistokseen sen takia...
