Runoa on yritetty kovasti löytää siinä onnistumatta. On hyvin erikoista, että runoa ei löydy Lars Huldénin ruotsinkielisestä kirjasta, mutta se löytyy suomenkielisestä. Suomenkielisessä versiossa on useampia runoja, joita ei ole ruotsinkielisessä versiossa, vaikka Huldén kirjoitti ruotsiksi. Tämä kysymäsi runo on Huldénin teoksessa "Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus" lopussa olevassa kokoelmassa. Huldénia oli pyydetty kirjoittamaan kesärunoja vuonna 2005 ja niitä olikin syntynyt noin 100 kpl. Ne on liitetty marjamatka-kirjan loppuun ja nimetty Suvirunoiksi (Sommardikter). Niitä ei siis ole julkaistu muussa kokoelmassa aikaisemmin.Kävin läpi Huldénin runokirjoja, mutta valitettavasti en löytänyt kysyjän runoa ruotsiksi. Kysyimme asiaa...
KTR23:n ensimmäinen patteristo perustettiin Jyväskylässä, josta se siirrettiin helmikuussa 1940 Länsi-Kannakselle.Patteriston liikkeitä ja arkea voi seurata Kansallisarkiston digitoimista alkuperäisistä sotapäiväkirjoista:SPK 2073 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo, 15.1.1940 - 31.3.1940(1940-1940)SPK 2074 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo(1940-1940)SPK 2075 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo. Esikuntapatteri, 15.1.1940 - 13.3.1940(1940-1940)Erityisesti 14.2.1940 alkava jakso kuvaa patteriston siirtoa ja taistelutoimintaa Kannaksella. Sotapäiväkirjassa mainittu Häyryn kartano viittaisi siihen, että patteristo päätti sotansa Tammisuon lähistöllä Viipurin koillispuolella.
Kirjoja on suomennettu vain 7.osaan asti. Niitä voi löytyä ihan kirjastosta. Ainakin Eepos-alueen kirjastoista löytyvät nämä seitsemän osaa. Adlibriksestä voit ostaa ne äänikirjana tai e-kirjana. Muuten kirjoja todennäköisesti löytyy kirpputoreilta ja Antikvaarista.
Kyllä se Hietanen oli. Hän ihmetteli Lahtisen pitämiä luonnontieteellisiä esityksiä tähdistä, kuusta yms. Hän ihmetteli myös Lehdon kaaduttua, oliko tämä kuollut heti väijytykseen mentyään. Kuinka hän sitten oli tehnyt itsemurhan."-Mää vaan ihmettelen tätä kauhiast. Täsä näyttä olevan kauhia mysteeri. Oikke semmone mysteerinäytös. Kuis kuollu voi ampua ittiäs?"Linna, Väinö : Tuntematon sotilas WS uusi painos 2019
Vesanto kuului 60-luvun ensimmäisellä puoliskolla Pitäjälehtenä ja Suonenjoen–Rautalammin Pitäjälehtenä aloittaneen Luoteis-Savon levikkialueeseen. Sen tilalle perustettu Rautalammin–Suonenjoen Paikallislehti laajensi levikkialuettaan Vesannolle 1972. Samana vuonna sen nimeksi muutettiin Sisä-Savon lehti.Lähde: Suomen lehdistön historia
Säkeet ovat Mannerin varhaistuotannosta, hänen toisen runokokoelmansa Kuin tuuli tai pilvi (1949) runosta Legenda, sen kolmannesta säkeistöstä: " -- tavoittaa aikaa kuin lintua lennostaan / – vaikk' aika on pudonnut lennostaan – / kalastaa unia virtaan hukkuneita, / -- "
Nuottia näyttää olevan aika huonosti saatavilla. Esimerkiksi Eepos-kirjastoilla nuottia ei ole. Finna-palvelun mukaan kyseistä nuottia saattaa olla Kansalliskirjastolla, mutta se on tilattavissa vain lukusalikäyttöön. Kansalliskirjaston yhteystiedot löydät täältä . Voit heiltä kysyä lisää nuotista ja esimerkiksi, voiko sitä kaukolainata. Kaukolainauksen avulla voit saada nuotin lähikirjastoosi. Jos haluat kaukolainata nuotin, olethan yhteyksissä lähikirjastoosi. Kaukolainan maksu on kirjastokohtainen.
1920-luvulla lääkärintarkastusohjesääntö julkaistiin vielä osana valtioneuvoston asetuskokoelmaa. Asetus löytyy verkosta digitoituna:Asetus asevelvollisuuslain soveltamisesta: Asetus asevelvollisten lääkärintarkastuksesta ja heidän kelpaavaisuudestaan ja sopivaisuudestaan palvelukseen eri aselajeissa. Helsinki: Valtioneuvosto, 1923.Tarkastusohjesäännön luettelossa "ruumiinvioista, vammoista ja sairauksista, jotka .... aiheuttavat tarkastetun vapauttamisen vakinaisesta palveluksesta rauhan aikana, siirrolla nostoväen II luokkaan" 32 on "kroonilliset taudit henkitorvessa, keuhkoissa ja keuhkopussissa, jotka tuntuvasti vaikeuttavat hengitystä ja vaikuttavat vahingollisesti yleistilaan."
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Luigi Malerban teoksia ei ole suomennettu.Nuori voima -lehdessä on vuonna 2000 julkaistu otteita Malerban teoksesta "Le galline pensierose" eli Mietteliäät kanat. Otteet on suomentanut Mirja Halonen.https://finna.fi/Record/arto.013766086?sid=5187947558
Skotlantilainen runoilija ja laulunkirjoittaja Robert Burns (1759 – 1796) tulkitsi ja muotoili uudelleen kansanlaulun "Ye Jacobites by Name". Burnsin versiosta en löytänyt suomennosta, kun kävin läpi Turun pääkirjastossa olevat Burnsin runojen suomennokset, joita ovat laatineet eri aikoina Yrjö Jylhä, Aale Tynni ja Valter Juva.Sivustolta https://lyricstranslate.com/en/robert-burns-lyrics.htmllöysin tiedon, että "Ye Jacobites by Name" on käännetty venäjäksi ja serbiaksi.
Tarkoitat ehkä laulua "Torventoitotus", jonka kertosäkeessä lauletaan: "...kaikki vaikenee, vaikenee ja kuuntelee, vaikenee ja kuuntelee, kun torvi toitot-tamtta-ramtta...". Laulu alkaa: "Nyt viulut, sellot soivat". Laulun melodia on saksalainen kansansävelmä.Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:Matin ja Maijan laulukirja (Kokonuotti, 1990)Pesonen, Olavi: Laulukirja (Valistus, 1961)Sonninen, Ahti: Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten (Otava, 1961; 4. painos)
S‑ryhmä:n data osoittaa, että “hotellijoulua” viettävät suomalaiset haluavat joulun ilman kotitöitä ja valmisteluja. Monet valitsevat valmiin joulupöydän hotellin ravintolassa. On helppoa ja stressitöntä viettää joulu siellä, kun hotellipalvelut hoitavat ruuat, siivoukset ja muut järjestelyt. Hotellit tarjoavat mm. joulusaunan, poroajeluja, joulupukin vierailun ja musiikkiesityksiä. Joulu kaupunkihotelleissa voi viedä nauttimaan esimerkiksi joulutorien tunnelmasta tai kirkkojen joulukonserteista. Hotellijoululta toivotaan myös mahdollisuutta rentoutumiseen, rauhoittumiseen - oltiinpa sitten kaupungissa tai luontokohteessa.Lisätietoa joulunvietosta hotelleissa löytyy helposti vaikkapa googlaamalla.Lähteet:S-ryhmän data: Jouluaaton...
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen Vuosileikki. Runon on suomentanut Alpo Noponen, joka useissa yhteyksissä virheellisesti mainitaan runon kirjoittajaksi. Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi teoksista Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007) ja Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta mainitaanosasta Runoaitta (WSOY, 1993). Runo sisältyy myös alakansakoulun lukukirjaan Valistuksen lukukirja kansakouluja varten : ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1906, useita lisäpainoksia).Voit lukea Vuosileikin myös Kansalliskirjaston digitoimasta lehdestä Joulupukki 3/1906 (s. 17 - 18). Lehti aukeaa alla olevasta linkistä.01.12.1906 Joulupukki no 3 - Digitaaliset aineistot -...
Etsin sanontaa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta. Suomen murteiden sanakirjasta löytyi sana maailmantahko. Ainakin Loimaan ja Lempäälän murteissa tunnetaan sanonta maailmantahko laahaa = maailma hioo, opettaa. Linkki murresanakirjaan
Etsin tietoa netistä, Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista sekä Helsingin Sanomien Aikakoneesta, mutta en valitettavasti onnistunut löytämään varmaa tietoa Taisto Tammen viimeisestä keikasta. Tiettävästi viimeinen esiintyminen, jossa Tammen ääni ikuistui levylle, oli Näitä lauloi Olavi Virta -konsertissa Tampereella 10.8.1978 (Magomusa 2018).Lähde:Magomusa (2018) Taisto Tammi ja hänen musiikkinsa. Wordpress.com. https://taistotammimusic.wordpress.com/category/laulut/page/9/ (Viitattu 16.12.2025)
Ilmeisesti kyseessä oli kirjaimellisesti kaappi, jossa säilytettiin lääkkeitä. Kaappi sisälsi joko ihmisille tai eläimille tarkoitettuja lääkkeitä, ensiapuvälineitä ja hoito-ohjeita. Kaapin omisti esimerkiksi pienviljelijäyhdistys ja se sijaitsi jonkun yhdistykseen kuuluvan henkilön talossa.Ks. esim. Eläinten ystävä 1.5.1924, s. 21 tai Yhteistyö 1.3.1929 s. 15.
Kyseessä lienee Toby Forwardin ja Ruth Brownin Jouluhiiri (The Chirstmas Mouse, suom. Raija RIntamäki, 1996)https://piki.finna.fi/Record/piki.309334?sid=5204066804Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Charles Dickens loi käsitteen joulukertomus ensimmäisellä joulukirjallaan, Joululaulu (The Christmas Carol, 1843), joka kertoo saiturin joulusta. Tämä joulukertomus on sijoitettu hiirten maailmaan, ja se viittaa sekä kuvituksessa että tekstissä useasti Dickensin kertomukseen. Ben-hiiri saa salaperäiseltä Luke-hiireltä tehtäväksi kysyä, haluaisiko joku hänen sokeroidun luumunsa syödäkseen sen yksin. On joulu, ja vaikka hiiret ovat köyhiä ja nälkäisiä, ne mieluummin viettävät joulua yhdessä kuin lähtevät juhlista...
