Eve Hietamiehen Numeroruuhka-kirjassa yhtenä aiheena on perhe-elämä. Kun sillä hakee Helmet Finnassa, haku tuottaa muun muassa seuraavat kirjat, jotka voisivat kiinnostaa sinua:Milly Johnson: Kaiken keskellä elämä (kirja Helmet Finnassa)Beth Morrey: Clover Hendry vaihtaa vapaalle (kirja Helmet Finnassa)Carl Mesterton: Metsolat-kirjasarja, ensimmäinen osa Tie kotiin (kirja Helmet Finnassa)Näiden lisäksi suosittelen vielä joitain itse lukemiani kirjoja, joiden uskon myös sopivan. Kaikissa keskitytään nykypäivän perhe- ja ihmissuhteisiin:Claire Powell: Yhdessä pöydässä (kirja Helmet Finnassa)Adrienne Brodeur: Villi jahti : Äitini salasuhde ja minä (kirja Helmet Finnassa)Annamari Marttinen: Mistä kevät alkaa (kirja Helmet Finnassa)Hilary Boyd...
Anne Friedin lisäksi ainakin Merete Mazzarella on kirjoittanut useissa esseeteoksissaan vanhenemisesta ja myös surusta. Hänen teksteissään on myös huumoria mukana, joten siinä mielessä ne voisivat olla voimauttavia lukukokemuksia. Esimerkiksi näissä Mazzarellan teoksissa on aihetta käsitelty: Violetti hetki (2022), Kun kesä kääntyy: vanhenemisen taidosta (2001), Illalla pelataan Afrikan tähteä: isovanhemmista ja lapsenlapsista (2014), Matkalla puoleen hintaan: eläkkeellä olemisen taidosta (2012), Aurinkokissan vuosi (2017), Syksystä syksyyn (2021)Vanhuus ja yksinäisyys ovat aiheina myös esimerkiksi näissä teoksissa:Elisa Tiilikainen: Jakamattomat hetket: Yksinäisyyden kokemus ja elämänkulku (2019)Antti Eskola: Vanhanakin voi ajatella....
Hei!Puhumisen pelkoa tai valikoivaa puhumattomuutta ja tilannesidonnaista puhumattomuutta käsitellään lapsentasoisesti ainakin näissä kuvakirjoissa:Harainen: Rohkeasti vaan, Empo (Kustannus-Mäkelä, 2016) - Kuvakirjassa puhelias Paavo menettää yllättäen äänensä ja hänen puhumista välttelevä kaverinsa Empo joutuu puhumaan Paavonkin puolesta. Puhuminen ja esilläolo on Empolle vaikeaa.Sarvanne, Mia: Minka ja Mykkä-Mörkö päiväkodissa (Avainaskelmin, 2020) - Kuvakirjassa käsitellään päiväkoti-ikäisen valikoivaa puhumattomuutta, esim. tilanteita, joissa lapsi puhuu päiväkodissa vain tietylle henkilölle tai ei puhu ollenkaan, vaikka kotona puhuminen sujuu hyvin. Rendic, Pia: Poika, joka ei osannut puhua (Päiväosakeyhtiö, 2023) - Kuvakirja...
Athanasiuksen tunnustus oli hyvin tavallinen 1800-luvun evankelis-luterilaisessa kirjallisuudessa. Laajoihin teoksiin sisällytettiin yleensä "Kristillisen seurakunnan kolme yhteistä eli pääuskontunnustusta" (apostolinen, Nikean ja Athanasiuksen tunnustus), suppeat saattoivat sisältää ainoastaan Athanasiuksen tunnustuksen. Yksi hyvin tavallinen tällainen kirja oli Lutherin Vähä katekismus.Esimerkiksi Otto Reinhold Strengin toimittama "Toht. M. Lutheruksen Vähä katekismus, varustettu selityksillä ja Raamatun osoituksilla kirkkoa ja koulua varten" (1884) on saman tapainen kuin löydetty kirja. Sen sisältö on seuraavanlainen: Rukous ; Martti Lutheruksesta ; Ensimäinen pääkappale : Laki eli Jumalan kymmenen käskyä ; Toinen pääkappale :...
Esimerkiksi seuraava teos voisi olla hyvä lähtökohta:Liukkonen, M. (2018). Hennalan naismurhat 1918. Vastapaino.Kannattaa myös tarkistaa Kansallisarkiston Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelu. Henkilön nimi ja lisätietoja saattaa löytyä sieltä.
Ota yhteyttä kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanastoon. Heidän verkkosivuiltaan löytyy hakulomake julkaisuluvalle: https://luvat.sanasto.fi/fi/hae-julkaisulupaa .
Julkaisussa Lännen tie : Hämeenlinnan läntisten kaupunginosien kuvataide, historia, luonto on artikkeli Huvilaelämää Alajärven rannoilla.Siinä kerrotaan mm. miten Boijerin veljekset ostivat Luolajan tilallisilta itselleen suuret huvilatontit, ja Oskar Boijer rakensi mäen rinteelle (Tervaniemeen) huvilan. Lännen tie on lainattavissa Hämeenlinnan kirjastosta.
Kyllä vain. Tässä joitakin esimerkkejä:Heikkinen, Antti: Maaseudun tulevaisuus (2019)Hirvonen, Elina: Että hän muistaisi saman (2010)Hotakainen, Kari: Jumalan sana (2011)Myllymäki, Maisku: Valvoja (2024)Pääskynen, Markku: Tämän maailman tärkeimmät asiat (2005)Rimminen, Mikko: Pussikaljaromaani (2004)Saarinen, Marjo Katriina: Kaikki päivän tunnit (2022)Sahlberg, Asko: Höyhen (2002)Tervo, Jari: Suomemme heimo (2001)Lisää teoksia voi hakea verkkokirjastosta asiasanalla "yhdenpäivänromaanit".
Kyseessä on yhdysvaltalaisen Richard Serran veistos Sukellus (Plunge, 1983).Lähteestä lisätietoja:https://kiasma.fi/taide-ja-taiteilijat/richard-serran-monumentaalinen-veistos-on-sukellus-kesaan/
Kyseessä on teema elokuvasta Emmanuelle. Kappaleen alkuperäinen esittäjä sekä englanniksi että ranskaksi on Pierre Bachelet, joka on myös säveltänyt kappaleen yhdessä Herve Royn kanssa. Suomeksi kappaleen on levyttänyt mm. Anneli Pasanen nimellä Rakkaus jää.
Viimeisten viidentoista vuoden aikana espanjalaisesta kirjallisuudesta on suomennettu esimerkiksi Gabriela Ybarean, Fernando Aramburun, Ildefonso Falconen, Milena Busquetsin, Albert Sanchez PInolin, Nerea Riescon ja Maria Duenasin teoksia.Mikäli olet kiinnostunut jännityskirjallisuudesta, niin kannattaa tutustua esimerkiksi Carlos Ruiz Zafónin, Carmen Molanin teoksiin.Voit tarkistaa teosten saatavuuden oman kirjastoaluesi aineistohaulla:Etusivu | Kirkes-kirjastot
Volframin latinankielinen nimi wolframium on johdettu wolframiitti-mineraalin nimestä. Wolframiitti taas on peräisin saksan kielen ilmauksesta wolf rahm. Ilmauksen alkuosa viittaa suteen, loppuosa taas vaahtoon, kermaan tai vaihtoehtoisesti likaan, multaan tai tummaan väriin. Merkitys syntyi siitä, että kun tinaa eristettiin malmista, tinan pinnalle ja ympärille muodostui mustaa wolframiittiä, kuin vaahtoa tai kermaa nesteen pinnalle. Tinan määrä rikasteessa väheni eli wolframiitti "söi tinaa kuin nälkäinen susi". Siksi sitä kutsuttiin "suden vaahdoksi" tai "suden lannaksi".Lähteet:History of tungsten | International Tungsten Industry Association74. Wolframium (Tungsten) - Elementymology & Elements Multidict›Wolfram‹ in: Etymologisches...
Finna.fi-palvelusta löytyy kuvia Helsingin yliopiston voimistelu-ja miekkailusalista vuodelta 1930, ks. linkki. Mielestäni kuva sairasvoimistelijoista on otettu rakennuksen pihalla, ks. kuva. Ilmeisesti voimistelusali purettiin jo 1930-luvulla yliopiston päärakennuksen laajennuksen myötä, mutta koska päärakennuksen uusi osa näyttää hyvin samalta kuin vanha, tilannetta on vaikea hahmottaa valokuvista. Ks. tarkemmin Merenmies, Eija: Helsingin Yliopiston päärakennuksen laajennuskilpailu 1931 ja toteutus 1935–37.
Verkosta löytyvien tietojen mukaan Tallinnan joulutori pidettiin ensimmäisen kerran joko vuonna 1991 tai 2000-luvun alussa. Neuvostoaikana joulutoria ei siis ollut. Ks. esim. nykyisen joulutorin perustajan Paul Oberschneiderin haastattelu.
Helsingin Sanomat uutisoi 3.6.2021 pyöräilijöille tarkoitetuista vinoista roska-astioista: https://www.hs.fi/helsinki/art-2000008024448.htmlEn saanut selville, ovatko roska-astiat edelleen käytössä.
