Hei,Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta löytyy tästä tietoa. Julkaistusta taulukosta tosin täysi-ikäisiä ei voi erotella erikseen. Asuinalue tarkoittaa siis valittua aluetta, esimerkiksi Helsingin kohdalla koko Helsinkiä.Tässä esimerkissä on alueella syntyneiden osuudet, mukana kysytyt kaupungit:https://pxdata.stat.fi/PxWeb/sq/fd23dfa2-ddc9-4770-b98c-9e96ab8e4490 Täältä on mahdollista poimia sama tieto (ja muitakin tietoja!) eri alueilta. Alueluokituksen voi myös vaihtaa.https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px/
Runo Minusta on mukava kävellä kauniissa puistoissa sisältyy Påwals-suomennosvalikoimaan Salaatinvihreä rakastajatar ja runoja muista kokoelmista (Otava, 1970).
Jyväskylän kaupungin kansakoulu, joka on nykyiseltä nimeltään Puistokadun päiväkotikoulu, sijaitsee Puistokadulla. Se tunnetaan myös nimellä Puistokoulu. Taulumäellä Rajakadulla puolestaan toimivat Keskuskansakoulu vuosina 1952-1973 ja Suvimäen kansakoulu vuosina 1901-1952. Kaikista kolmesta kerrotaan Jyväskylän kansakoulun historia -teoksessa. Tutustu myös näihin teoksiin:Kirsi-Maria Hytönen: Esikaupungista kampukseksi: elämää Rajakadun seudulla (2011)Jyväskylän kirja: katsauksia kaupunkielämän vaiheisiin 1940-luvulta 1990-luvulle (1997)Pekka Martio: Puistokoulun historia (2004) ja Puistokoulun kuvia (2005)
Pentti Syrjän teoksista on otettu kustakin kirjasta vain yksi painos.Kaikkien Suomen kirjastojen lainamääriä jostakin tietystä kirjasta on todennäköisesti mahdotonta selvittää. Kirjastojärjestelmät, joihin lainamäärät tallentuvat, ovat kerenneet vaihtua pahimmassa tapauksessa useaan kertaan ja tilastotieto on näin ollen kerennyt kadota. Kirjoja myös poistetaan kirjastojen kokoelmista jatkuvasti, ja kun kirja poistetaan, tilastotieto lainamäärineen katoaa. Tämänhetkiset lainamäärät kokoelmissa olevista kirjoista pystyy selvittämään, mutta Suomessa ei ole olemassa yhtä paikkaa, jonne kaikkien kirjastojen lainamäärät tallentuisivat. Ne tulisi siis kysyä jokaiselta Suomen kirjastolta tai kirjastokimpalta erikseen. Helle-kirjastoissa...
En löytänyt tietoa omakustanteesta. Harald Hammastenin kertomus "Till Nordkap" on ilmestynyt teoksessa Min bästa seglats - kända seglare berätta (toim. Stig Hedberg, Wahlström & Widstrand 1949). Kuitenkin Hufvudstadsbladet 22.5.1944 mainitsee Ernst Lundströmin toimittaman teoksen Min bästa seglats II (Åbo Bro 1943), jossa on Stig Landgrenin kirjoitus "Med Thalatta till Nordkap". En pystynyt selvittämään, onko kyseessä virhe vai onko tällainen Landgrenin kirjoittama kertomus todella olemassa. Ilmeisesti Svenska Kryssarklubbets årsskrift 1934 sisältää Hammarstenin kuvauksen Nordkapin-matkasta, mutta julkaisu on ilmestynyt jo ennen vuotta 1938. En löytänyt mitään viitteitä siihen, että teoksen mikään olomuoto olisi Per Olov Janssonin...
Jumala ompi linnamme (virsi 170) on alunperin uskonpuhdistaja Martti Lutherin virsi. Oletetaan, että se on syntynyt vuonna 1527, Ensimmäisen kerran sen on suomentanut Jaakko Finno virsikirjaan 1583. Virsi ei liity alunperin mihinkään konkreettiseen sotaan. Virsi on psalmivirsi, sen alku on pasalmista 46. Virsi on myös uskonpuhdistaja Martti Lutherin henkilökohtainen taisteluvirsi. Vaikka Martti luther ehkä ajatteli virren kuvaavan henkistä taistelua ja "vanha vainooja" oli sielunvihollinen, virttä on käytetty myös tunntelman nostajana sodassa. Tiedetään, että sitä laulettiin 30-vuotisessa sodassa. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf oli sen kuuluisin laulaja. Suomessa Jumala ompi linnamme -virsi on saanut kansallisen...
Jouko Tekoniemen säveltämä ja Sanni Kotirannan sanoittama laulu, joka alkaa: "Raito rantaa kaartaa", sisältyy ainakin seuraaviin nuotteihin:Lapinlasten laulukirja (nimenä "Kehtolaulu"; Lapin lääninhallitus, 1985)Vauvojen laulun aika (nimenä "Komsajoiku"; WSOY, 1993)Kuoron aika : oheislaulustoa peruskoulun ala-asteelle ja lapsikuorolle (nimenä "Raito rantaa kaartaa"; WSOY, 1995)Musiikin aika. 3-4 (nimenä "Raito rantaa kaartaa"; WSOY, 1998) "Marian laulusta" en löytänyt suomenkielistä nuottia, mutta nimellä "Mariavisa : folkvisa från Västra Nyland" se sisältyy nuottiin "Advent- och julsånger" (Finlands svenska kyrkosångsförbund, 1970; Editio Carminalia EC 202; Kyrkokörernas repertoar XVIII). Nuotin ovat toimittaneet Kaj-Erik Gustafsson...
Riippuu käyttötarpeesta. Pitääkö luetteloa päästä katsomaan tien päällä, esimerkiksi kirjakaupoilla? Onko kirjojen tarkemmilla tiedoilla merkitystä (painos, pokkari/kovakantinen, julkaisuvuosi)? Ovatko kirjat enimmäkseen uusia vai vanhoja? Romaaneja vai tietokirjoja?Kirjaharrastajat tuntuvat usein hifistelevän luetteloinnin kanssa, mutta tavalliselle harrastajalle mielestäni pitäisi riittää aika kevyt luettelointi.Jos luetteloisin itse omat kirjani, käyttäisin todennäköisesti tekstinkäsittelyohjelmaa (esimerkiksi Microsoft Word), johon kirjaisin kirjat aakkosjärjestykseen tekijän mukaan. En sisällyttäisi muita tietoja, ja käyttäisin ohjelman etsimistoimintoa kirjan/kirjailijan nimellä etsimiseen. Jos luetteloisin sekä kaunoa että...
"Der Wanderer und sein Schatten" on Friedrich Wilhelm Nietzschen kirjoitus, joka sisältyy teokseen "Menschliches, Allzumenschliches", josta on olemassa suomennettu versio "Inhimillistä, aivan liian inhimillistä. (I), Kirja vapaille hengille" (2025). Kirjoituksessaan Nietzsche kyllä mainitsi Goethen.Johann Wolfgang von Goethe taas on kirjoittanut esimerkiksi kaksiosaisen runon, "Wandrers Nachtlied", eli Vaeltajan yölaulu, josta löytyy ainakin osittainen suomennos:Kansalliskirjaston digitoima, Otto Mannisen suomentama - Goethen Vaeltajan yölaulu, teoksessa Virrantyven (1925).
Teosta ei valitettavasti ole suomennettu. Teos on käännetty ruotsiksi ja venäjäksi.Moshfeghiltä on suomennettu Vuosi horroksessa (My year of rest and relaxation): Vuosi horroksessa | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Sanalle "niuta" ei ole mitään yleistä merkitystä. Kielitoimiston sanakirja tai vastaavanlainen ruotsalainen sanakirja ei tunnista sanaa ollenkaan. Lähin vastaava sana on ruotsinkielinen "njuta", eli nauttia / nautiskella. My Heritage-palvelussa nimen arvioidaan tulevan Venäjältä, mutta samaa tietoa ei tunnu löytyvän toisista lähteistä. Tietäisiköhän joku lukijoistamme nimen taustatietoja paremmin?
Aivan täydellisesti täsmääviä dekkareita ei ole löytynyt, mutta kollega ehdottaa Fred Vargasin teosta Painu tiehesi ja pysy poissa (suom. 2005). Se on osa Komisario Adamsberg -sarjaa. Adamsberg on poliisi, mutta tässä kirjassa päähenkilö on historioitsija Marc Vandoosler. Kirjan kannessa on numero 4 väärinpäin. Alkukieli on tosin ranska.Myös Dan Brownin Da Vinci -koodi (suom. 2003) ja muut Robert Langdon -sarjan dekkarit täsmäävät osittain.Toivottavasti jompikumpi näistä on etsimäsi teos! Jos ei olekaan, laita ihmeessä uutta kysymystä tulemaan, niin jatkamme oikean dekkarikirjasarjan metsästystä.
Kuvaus sopisi Alfred Besterin romaaniin Määränpäänä tähdet. Stephen King on myös Besterin teoksesta inspiroituneena kirjoittanut kauhunovellin Jauntti, joka löytyy Kingin novellikokoelmasta Jälkeen keskiyön. Tarkoititkohan jompaakumpaa näistä?Jälkeen keskiyön | Finna.fiMääränpäänä tähdet | Finna.fi
Tämä toiminta kuulostaa mystery shoppingilta, mitä käytetään yhä taloustutkimusmielessä. Mystery shoppingissa tutkitaan esimerkiksi palvelun laatua asiakkaan silmin. Mystery shoppingista lisää: https://www.taloustutkimus.fi/tuotteet-palvelut/asiakassuhdetutkimukset/mystery-shopping.htmlhttps://mysteeriasiakas.fi/mystery-shopping/
Vuosina 1854-1867 toimineista ruotujakoisista tarkk'ampujapataljoonista on kirjoitettu melko vähän. Ruotujakoista armeijaa on käsitelty osana laajempaa kokonaisuutta esim. seuraavissa:
Haavisto, L. (toim.) (2011). Suomalaisen sotilaan historia: Ristiretkistä rauhanturvaamiseen. Karttakeskus.
Suomen sotalaitos Venäjän sotilashallinnon osana 1800-luvulla
Sotilasaikakauslehti : Upseeriliiton julkaisu, 01.02.1939, nro 2, s. 12-31
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1123929/articles/81487542?page=12
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Piirteitä Suomen ruotuväen uudelleen järjestämisestä vv. 1854-1856
Historiallinen Aikakauskirja, 01.01.1937, nro 3, s. 20-38
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/...
Kyseistä kappaletta Esa Pakarien ei ole levyttänyt. Täydellinen kokoelma hänen levytyksiään löytyy boxista
TEKIJÄ Pakarinen, Esa, esittäjä
TEOS Meiltähän tämä käy! : kaikki levytykset 1951-1989 / Esa Pakarinen ; tuotanto & toimitus: Juha Nikulainen
Julkaisutiedot [Helsinki] : Provisual, c2011
Valitettavasti Helmet-kirjastojen esineistä ei löydy lainattavaksi dokumenttikameraa. Itäkeskuksen kirjaston kokoushuone Kanervassa on käytettävissä dokumenttikamera https://varaamo.hel.fi/resources/awvgi3jrkdua?date=2022-09-12
Kysy.fi-vastaajat eivät ole lakimiehiä. Kysymyksessähän ei tosin neuvoa kysyttykään vaan kirjallisuutta. Kysymys oli silti vaikea. Näin täsmällisestä asiasta en onnistunut löytämään kirjallisuutta. Kysymyksestä ei käy ilmi, millaiseen tilanteeseen hallintaoikeudesta luopuminen liittyy. Oletan, että hallintaoikeudesta luopuminen liittyy lahjoituksiin tai testamentteihin.
Vero.fi-sivulla on tietoa siitä, kuinka hallintaoikeudesta luopuminen vaikuttaa verotukseen ja kuinka asia täytyy hoitaa.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/hallintaoikeuden_pidattaminen_lahjavero/hallintaoikeudesta_luopumine/
Yleistietoa hallintaoikeudesta :
Koponen, Juha : Kuolinpesän osakkaan opas (Verotieto, 2022)
Lindholm, Tuomo : Lahjaverokirja (...
