Runo löytyy kahdesta eri lehdestä, jotka Kansalliskirjasto on digitoinut: nimellä "Salomaan mökistä varhain joulukirkkoon" lehdestä "Joulukukka : lasten joululehti" (1924, s. 1) ja nimellä "Mummun matka joulukirkkoon" lehdestä "Walistuksen lasten lehti" (1930, nro 8, s. 57). Kummassakin lehdessä tekijäksi on merkitty "I. H." Tekijä voisi olla Immi Hellén, joka on ollut "Walistuksen lasten lehden" (tai "Valistuksen lastenlehden") toimittajana. Suurin osa hänen runoistaan julkaistiin lehdissä. Salomaan mökistä varhain joulukirkkoon:Digi.kansalliskirjasto.fi, Joulukukka, 01.12.1924. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354292?page=3 Mummun matka joulukirkkoon:Digi....
Ottakoot kaikki kerskailijat tästä opikseen : jokaisen kerskailijan kohtalo on lopulta seistä aasinhattu päässään pilkkatauluna. TEKIJÄ Shakespeare, William, kirjoittajaTEOS Loppu hyvin, kaikki hyvin / William Shakespeare ; suomentanut Tiina Ohinmaa ; esipuhe: Jyrki NummiJulkaisutiedot Helsinki : WSOY, 2007 (Juva : WS Bookwell)ULKOASU 177 sivua ; 21 cm
Suomen virallinen lista alkaa vuoden 1995 loppupuolelta, mutta sitä aiemminkin on julkaistu myyntilistoja. Timo Pennanen on koonnut niitä blogiinsa Suomen vanhat albumilistat.Suomen viralliselta listalta ei löydy Marie Fredrikssonin sooloalbumeita. Voit katsoa kaikki listoilla olleet laulajat/yhtyeet klikkaamalla artistit-kohtaa valikkopalkissa. Huomaa, että sooloartistit ovat etunimen mukaan aakkosissa. Vilkaisin em. blogista listoja ennen v. 1995 julkaistujen levyjen osalta, eikä sielläkään ainakaan alkuperäisen julkaisuajan lähistöllä ollut listasijoituksia. Voit itse tutkia listoja lisää sivustolla. Roxetten levyt toki ovat päässeet listoille, mutta Fredrikssonin soolotuotanto ei ole ollut yhtä suosittua.
Tarkoitat ilmeisesti tiettyä laulua. Barbara Helsingiuksen esittämälle ja ruotsiksi sanoittamalle laululle ”Kvalvisa” on Ylen Areenassa on annettu vaihtoehtoinen nimi ”Klagovisa”. Klagovisa tarkoittaa valitusvirttä tai -laulua.Jos kysymys on Barbara Helsingiuksen esittämästä kappaleesta, hän on levyttänyt sen suomeksi Sauvo Puhtilan sanoin nimellä ”Vanhanpiian laulu”. Laulun alkuperäinen nimi on ”Take her out of pity” tai ”Old maid’s song”. Muitakin nimimuotoja on olemassa, esimerkiksi ”Old maid’s lament”. Lähteitä:Barbara Helsingius: Kvalvisa (Klagovisa):https://arenan.yle.fi/1-50173235 Lindfors, Jukka: Barbara Helsingiuksen tumma ääni syvensi 1960-luvun suomifolkia:https://yle.fi/a/20-155250 Barbara Helsingius: Vanhanpiian...
Kapellimestari säätelee liikkeillään soiton tempoa ja äänenvoimakkuutta. Tempoa ja rytmiä määritellään yleensä oikealla kädellä, joka pitelee tahtipuikkoa. Vasen käsi neuvoo komentaa soiton voimakkuutta ja luonnetta: soitetaanko hiljaa vai kovaa, pehmeän soljuvasti vai terävän iskevästi. Eleillään ja kasvojen ilmeillään kapellimestari myös ohjaa soiton tunnelmaa haluttuun suuntaan ja auttaa soittajia eläytymään teokseen.Lähteet:Kapellimestarin työtäPystyykö kuka tahansa olemaan kapellimestari? Ella Eroniemi kokeili, ja lopputulos on koominen | Yle Lume | YleMitä kapellimestari tekee, Ville Matvejeff? - YouTube
Valitettavasti vuosikymmenten aikana kertyneitä kirjoitelmia ei ole tallella. Asiaa on kysytty palvelussamme aiemminkin, ja arkistostamme löytyvässä vastauksessa selvitetään tarkemmin, miksi näin on: https://www.kirjastot.fi/kysy/osallistuin-50-luvulla-helsingin-elaintar…
Sota-aikaisten ulkomaanpostipakettien sisällöistä ei vaikuttaisi olevan aikaisempaa tutkimusta. Asian tutkimiseen voisi olla kaksi mahdollista lähestymistapaa. Fanni Honkaperä on kandidaatintutkielmassaan 2023 selvittänyt mitä kenttäpostipaketeissa kulki rintaman ja kotirintaman välillä, käyttäen lähteenään kolmen eri perheen säilynyttä kirjeenvaihtoa. Esimerkiksi helsinkiläisäiti Lempi Salinin kirjeenvaihto Ruotsiin vuosilta 1942-1946 on julkaistu muistelmateoksena 2002, ja vastaavia aineistoja saattaa hyvinkin löytyä enemmänkin. Näistä voisi löytyä viitteitä postipakettien tyypillisistä sisällöistä.Toinen, systemaattisempi lähestymistapa voisi olla hyödyntää Tullin ja Postin säilyneitä arkistoaineistoja. Sota-ajan ulkomaanpostia ja kirje...
Turun matkustajahöyrylaivat -sivulta löytyy tieto, että laiva olisi ollut matkalla Helsinkiin."-08.09.1929 matkalla Helsinkiin karille Tukholman saaristossa Ryssmasternan kohdalla ja upposi. Pelastettiin lokakuussa ja hinattiin Suomeen korjattavaksi. Lehdistö kirjoitti näkyvästi, että osasyyllisenä haveriin oli ruotsalainen punssi."https://www.turkusteamers.com/ laivahaku: Heimdall
Sävellyksestä on julkaistu nuotinnos kokoelmassa Toivesävelmiä 1 (Fazerin musiikkikauppa 1949). Harvinaista nuottia löytyy lainattava Tampereen pääkirjaston varastosta.
Hei!Muovittamattomuus on kirjastolle asetettuihin säästötavoitteisiin liittyvä päätös, joka vähentää myös kirjastoissa kertyvän muovijätteen määrää. Tiedostamme, että sillä on monenlaisia vaikutuksia aineiston kuntoon, ja tämän vuoksi kirjat mm. vahvistetaan osittaisella muovilla. Pyrimme jättämään myös olennaisen sisäkannen informaation näkyviin, pahoittelut että kertomasi teoksen kohdalla tämä ei ole onnistunut. Olemme myös tiedottaneet ja ohjeistaneet asiakkaita kohtelemaan kirjoja huolellisemmin. Seuraamme tilannetta ja arvioimme sitä uudelleen vuosittain.
Yritin etsiä kyseistä teosta suomeksi, mutta tuloksetta. Sitä ei löydy esimerkiksi Finnasta. Wikipedian artikkelissa olevan tiedon täytyy siis olla virheellinen, tai sitten teos on huippuharvinainen.
Spanielina Viktorian Englannissa, Suvi Aholan arvostelu Virginia Woolfin Runoilijan koirasta löytyy Helsingin Sanomien 16. joulukuuta 1983 ilmestyneestä numerosta, sivulta 25.
Hei,Varmaa vastausta en tähän löytänyt eikä vastaajakollegoiltakaan tullut osuvia ehdotuksia. Tuohon aikaan alkoi nuortenkin kirjallisuuteen ilmestyä juuri sotaa kriittisesti tai ainakin realistisesti käsitteleviä nuortenkirjoja. Missään sotaa käsittelevässä nuortenkirjassa en törmännyt rintamalla kuolleeseen isään. Oikeastaan vain Väinö Riikkilän Pojan muistelmat (WSOY, 1968) isä kaatuu, mutta kyseessä on kansalaissota. Oletan että kysymässäsi kirjassa oli kyse talvi- tai jatkosodasta.Muita potentiaalisia kirjailijoita voisivat olla myös esim. Erkki Rekimies, Veikko Rissanen, Lauri Jauhiainen, Aarno Kellberg, Yrjö Muuranto ja Antero Viljanen.Tietäisikö joku tämän palvelun käyttäjistä, mistä romaanista voisi olla kysymys?
Verkosta löytyvien tietojen mukaan Tallinnan joulutori pidettiin ensimmäisen kerran joko vuonna 1991 tai 2000-luvun alussa. Neuvostoaikana joulutoria ei siis ollut. Ks. esim. nykyisen joulutorin perustajan Paul Oberschneiderin haastattelu.
Et ole määritellyt, kiinnostaako sinua jonkin tietyn uskonnon jumala, joten oletan, että etsit kristittyjen tekemiä teoksia.Ensimmäisenä tulee mieleen Raamattu. Matalalla kynnyksellä voi tutustua Raamatun kertomuksiin, joita löytyy erityisesti lastenosastolta.Muita kirjoja, joihin voisit tutustua: Kuula: Taivaan sylissä, Bevere: Lähestykää Jumalaa, De Mello: Ilma jota hengität, Juha Pihkalan ja Esko Valtaojan kirjeenvaihtoa kirjoissa Nurkkaan ajettu Jumala, Tiedän uskovani, uskon tietäväni sekä Elämän merkityksen jäljillä.Klassikkoromaaneista voisi mainita Lewisin Narnia ja Tolkienin Taru sormusten herrasta -sarjat, joissa keskeisenä asiana on taistelu hyvän ja pahan välillä.Yllä mainitut teokset löytyvät Keski-kirjastoista Keski-Finnan...
John Dickson Carr'n ja Carter Dicksonin kirjoja on suomennettu laajalti. Wikipedian lista: John Dickson Carr/Carter DicksonThe house in Goblin Wood löytyy suomennettuna kokoelmasta nimeltä Mahdottomat murhat.Mainitsemiasi Derek Howe Smithin kirjoja ei löydy suomennettuina.
Näyttelijä Risto Mäkelästä (1924-1992) ei ole julkaistu kirjanpituista elämäkertaa. Pienoiselämäkerta löytyy datapalvelu Biografiasammosta sekä elokuvatietokanta Elonetistä.Risto Mäkelä Biografiasammossa: https://biografiasampo.fi/henkilo/p4667Risto Mäkelä Elonetissä: https://elonet.finna.fi/Search/Results?filter[]=author2_id_str_mv%3A%22kavi.elonet_henkilo_166545%22Kaikki Elonetin artikkelissa mainitut kirjalähteet, joista löytyy lisätietoa Mäkelästä, ovat saatavilla Kymenlaakson kirjastojen kokoelmista: https://kyyti.finna.fi/Elokuvakirja (MMM). Toim. Kari Uusitalo. Helsinki: Otava 1972, 525-26. Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava 2005, 590. Kasvot naamion takana. Kuvauksia...
