Voisit aloittaa etsimisen tutkimalla Suomen rintamamiehet 1939-45 -teossarjaa. Siinä on divisioonittain aakkosjärjestyksessä elämäkertatietoa rintamamiehistä, myös heidän palvelupaikoistaan sodan aikana.
Mary Elwyn Patchett on kirjoittanut sarjan Ajaxista. Sarjaa on suomeksi ilmestynyt 5 osaa vv. 1968-1975. Helsingin kirjastoista koko sarja löytyy ainakin Pääkirjaston (Pasila) varastosta.
Kirjastojen luettelointitiedoissa tämä kirja määritellään psykologiseksi romaaniksi. Muita määritelmiä ja sijoittumisia kuvaavat asiasanat: lapsuus, nuoruus, nuorisokodit, koulukodit, nuoret, pojat, ongelmanuoret, kuri, 1960-luku, Suomi.
Kirja on julkaistu vuonna 1992, joten se kuuluu 1990-luvun kirjallisuuteen. Kirjan tapahtumat kuitenkin sijoittuvat 1960-luvulle.
”Kotakennääntie” tulee luultavasti Äänekoskella sijaitsevasta salmesta eli Kotakennäänsalmesta tai salmen pohjoisrannalla olevasta kumpareesta, jonka nimi on Kotakennää. ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että jälkiosa on genetiivimuoto sanasta ”kennäs”, jonka merkitys on ’töyry, kumpare’. Paikallisen perimätiedon mukaan alueella on asunut aikoinaan saamelaisia, jotka ovat asuneet kumpareella. Siksi osa ”kota” viitannee saamelaisten asumukseen, vaikka sillä on myös yleisempi merkitys ’vene-, verkko- tai nuottakatos’.
Geoffrey Huntingtonin Korppikartanon salat -sarjan jatkoa odotetaan ja toivotaan viljalti. Myös tällä Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla on vastattu jo aiemmin tähän kysymykseen. Löydät nämä vastaukset palstan arkistosta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Kirjoita hakusanaksi kirjailijan sukunimi Huntington tai kirjasarjan nimi Korppikartanon salat.
Tässä on yksi tuore vastaus malliksi:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=a042…
Kirjasarjan suomalaisena kustantajana on WSOY. Voit kysellä asiaa myös suoraan heiltä: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkälaista tietoa kellosta kaipaat. Mikäli olet kiinnostunut hinta-arviosta, niitä antavat huutokauppakamarit ja antiikkikauppiaat. Yhteystietoja löytää Internetistä esim. Google-hakukoneen avulla.
Suomen Antiikkikelloklubin internetsivut löytyvät täältä: http://www.antiikkikelloklubi.org/id1.html. Klubilla on myös keskustelupalsta, jolla voi esittää kelloaiheisia kysymyksiä: http://www.suomenantiikkikelloklubi.com/forum/index.php.
Suomen Kellomuseosta (http://www.kellomuseo.fi/) kerrottiin, että kyseessä on suurella todennäköisyydellä suomalaisella nimellä markkinoitu, mutta ulkomaista alkuperää oleva kello. Veljekset Sundqvist on siis valmistuttanut kellot ulkomailla ja merkityttänyt kellotauluun oman nimensä...
Korkkilattia ja Linoleumlattia ovat osin sama asia.
"Linoleumin pääraaka-aineaineet ovat pellavaöljy ja pihka, jotka sekoitetaan muihin luonnonmateriaaleihin. Suuri pellavaöljypitoisuus antaa linoleumille erityisominaisuuksia, jotka ovat pitäneet sen suosion korkealla, vaikka korkille on kehitetty epäorgaanisia korvikkeita. Linoleum on antistaattiinen, kestävä ja melua vaimentava materiaali, joka korjaa itse itsensä sekä tappaa bakteereja. Korkkimatto tuntuu jalan alla pehmeältä, lämpimältä ja mukavalta, eikä se syty helposti tuleen.
Linoleum on tehty viljeltävistä raaka-aineista, joten sekä tuotanto että prosessista syntyvä jäte ovat luonnonmukaisia."
https://teeitse.com/materiaalit/korkkilattia-taman-takia-linoleum-on-ne…
Matleena...
Kirsi Kunnaksella on runo nimeltään Sadan lapsen talo. Runo löytyy ainakin Kirsi Kunnaksen kirjasta Puupuu ja käpypoika. Kyseinen runo löytyy myös kirjasta Satumaa: Hyvää yötä.
Suomalaisissa lehdissä julkaistuja artikkeleita musiikin käytöstä liiketiloissa:
Karjula, Marja-Leena: Anna musiikin markkinoida puolestasi : mukavaa ostosten tekoa musiikin kera. Julkaisussa Teostory 2004 : 4, s. 16-17.
K-Rauta 75 luottaa ääneen : Valintatalo pohtii: soittaako vai ei?. Julkaisussa Uudistuva vähittäiskauppa. 1995 : 3, s. 12-13.
Rockia vai klassista - asiakaskunnan mukaan. Julkaisussa Uudistuva vähittäiskauppa 1995 : 3, s. 8-10.
Karjula, Marja-Leena: Taustamusiikki antaa yritykselle ilmeen. Julkaisussa Teostory 2006 : 3, s. 14-15.
Koivunen, Johanna: Taustamusiikki on kuultavaksi, vaan ei kuunneltavaksi. Julkaisussa Vähittäiskauppa 2001 : 1, s. 54-57.
Karjula, Marja-Leena: Yritykset pitävät taustamusiikkia tärkeänä....
Lahden kaupunginkirjaston käännösrunojen tietokanta ei ollut tässä tehtävässä avuksi. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sen sijaan Google-haku termeillä runo villieläin häkki tuo hakutulokseen kirjallisuuskritiikin verkkolehden kiiltomato.net ja siinä artikkelin "Rainer Maria Rilke: Tahto tahtojen, Like 2004, Eve Kuismin (suom.)". Runo nimeltä "Pantteri" sopii kuvaukseen häkkiin teljetystä villieläimestä. Siitä on artikkelissa enemmän.
http://www.kiiltomato.net/?rcat=K%E4%E4nn%F6skirjal
lisuus&rid=1027
Yleisradion Fono-tietokannasta löytyy Yleisradion kantanauha, jolla Veikko Sinisalo esittää Kutsumuslaulun Ilkka Kuusiston johtaman Helsingin kaupunginteatterin orkesterin säestyksellä. Tämä kantanauha on vuodelta 1968. Sen tietojen mukaan laulun alkuperäinen nimi on The impossible dream. Laulu on Mitch Leigh'n säveltämästä musikaalista Man of La Mancha. Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Esko Elstelä, alkuperäiset englanninkieliset Joe Darion. En löytänyt tästä laulusta muita suomenkielisiä esityksiä. Englanninkielisiä esityksiä löytyy, esim. koko musikaali on levytetty ja on saatavissa cd-levynä.
Myös nuotteja on saatavissa, mutta ei suomenkielisillä sanoilla. Suomenkieliset sanat löytyvät kirjasta Wasserman, Dale: Don Quijote...
Etymologinen sanakirja (Suomen sanojen alkuperä: 1: A-K) kertoo hiippa- ja hippa-sanojen alkuperän olevan samaa sanuetta. Hiippa tarkoittaa korkeaa, suippoa päähinettä, kuten kirjan mukaan mahdollisesti myös leikin nimitys hippa, koska leikkivälineenä on paikoin käytetty korkeaa päähinettä. Teos ei tunne litta-sanaa, eikä sen merkitystä valitettavasti muualtakaan saatu selville. Sitä käytetään kuitenkin melko yleisesti hippa-sanan tilalla.
Artikkelitietokanta Aleksin mukaan äitiysvaatteiden ompeluohjeita ja kaavoja löytyy ainakin seuraavista lehdistä:
- Suuri käsityölehti 4/2003, ss. 4-6, 54
- Suuri käsityölehti 10/2003, ss. 8-9, 56
- Muotimuksu 1/2003, s. 9
- Muotimuksu 2/2003, s. 17
Aleksiin on indeksoitu käsityölehtiä vasta vuodesta 2003 lähtien, joten sitä vanhempien lehtien sisältöjä siitä ei valitettavasti löydy. Kannattaa selata lehtiä paikan päällä kirjastossa. Pääkirjaston lisäksi käsityölehtiä tulee moniin lähikirjastoihin. Käsikirjaston (=lehtilukusalin) kappaleita lukuunottamatta ne ovat lainattavia.
Pyykkönen on vanha nimi. Siitä esiintyy merkintöjä 1500-luvun puolivälissä Kannakselta Jääskestä, Muolaasta ja Kivennavalta sekä Rantasalmen ja Pellosniemen suurpitäjistä, 1600-luvulla Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Pyykkösiä on myös Kainuussa. Pyykkö ja Pyykkönen on yhdistetty linnunnimitykseen ’pyy’. Samoilla alueilla esiintyy myös Pääkkö-nimet, jotka ovat voineet vaikuttaa nimien syntyyn. Nykyisin Pyykkösiä on eniten Oulun läänissä. Lisää sukunimistä kirjassa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet.
Tässä muutamia kummitustarinakokoelmia, joista voit etsiä sopivan pelottavia juttuja.
Baxter, Nicola: Kauhun vuosisadat : historian kuuluisimpia kauhutarinoita
Hirveä Halloween ja 69 muuta karmivaa tarinaa
Kuolleet eivät kurkistele ja 69 muuta karmivaa tarinaa
Kuu paistaa, kuollut ajaa : aavetarinoita
Sisättö, Vesa: Kummitusten luokka : 11 kolkkoa kauhutarinaa
Vampyyrin vapaailta ja 69 muuta karmivaa tarinaa
Huonekasvien historiaa on ansiokkaasti käsitelty esim. Leena Arkion kirjassa Rakkaat vanhat huonekasvit. Kirjassa esitellään paitsi itse vanhoja huonekasvilajeja ja niiden käyttöä entisaikoina myös perinteisiä hoitotapoja.
Useimmissa huonekasvikirjoissa kerrotaan monien tavallisimpien vanhojen huonekasvien hoito-ohjeet, mutta myös hieman harvinaisempia lajeja (esim. apostolinmiekka eli apostoliniiris) löytyy vaikkapa teoksesta Koti kukkii - iloa
huonekasveista ympäri vuoden.
Vanhojen kasvilajien hankkiminen onnistuu esim. Kotipuutarha-lehden kautta, jossa lehden lukijat usein ilmoittavat halustaan ostaa tai myydä erilaisia kasveja. Myös esim. Keltainen pörssi -lehdessä on kasvien osto- ja myynti-
ilmoituksia.
Perinnekasveihin...
Jos tässä ei tarkoiteta kumipuun eritteeseen, luonnonlateksiin perustuvaa perinteistä maitoliimaa, vaan rasvattomasta maidosta tai maitojauheesta kotikonstein tehtävää liimaa, niin ohjeet löytyy Suuresta taitokirjasta (1965) kohdasta Liimat - kaseiiniliimat. Yksi ohje löytyy netistä http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/liimat/harjoitu.htm
Englanninkielisiä ohjeita löytyy useita esim. Googlella http://www.google.fi/ laittamalla hakutermiksi "milk glue" lainausmerkeissä.
Xavier Brummer oli saksalainen sotilas, joka kaatui kansalaissodassa vuonna 1918. Vuonna 1923 hänelle pystytettiin Ville Vallgrenin suunnittelema muistomerkki. Katso tarkemmin:
http://weegee.espoo.fi/museot/verkko/valli/vasak.htm
Pohjoismaiden lisäksi Erika nimeä on käytetty Saksassa, jossa Erika tarkoittaa kanervaa. Sen latinalainen nimi on Ericaceae. Tämä tulee kreikan sanasta eréiken, joka tarkoittaa heikkojen ja hentojen oksien taittamista.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja, WSOY 1989; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Laulu Sirkusparaati löytyy mm. vuonna 2004 ilmestyneeltä Piiri pieni pyörii cd-levyltä. Levyä löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista yhteensä 18 lainattavana kappaleena.
