Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Usko Kempin säveltämä ja sanoittama laulu "Inna ja linnunpoikanen alkaa": "Maassa makaa lintunen, pikkuinen linturukka, jollet pääse siivilles..." Laulu sisältyy nuottiin Kemppi, Usko: "Satulauluja" (Fazer, 1967; 1. painos Westerlund, [1956?]). Kokoelman laulut on alun perin tehty Inna-tytölle, mutta nimen paikalla voi käyttää laulajan ja leikkijän nimeä.
Minun ymmärtääkseni yhteyttä suoraan terminaalista ei ole. Minä kävelisin terminaalista bussin nro 21 pysäkille ja matkustaisin sieltä Rocca al Mareen.. Joko Linnahall tai Mere puiestee -pysäkiltä. Tallinnan bussi- ja raitiovaunuaikataulut löytyvät verkosta jopa suomenkielisinä https://transport.tallinn.ee/#/fi . Aikataululuihin liitteenä on kartat. Niistä voi katsoa vaihtoehtoisia reittejä.
Eva Kilven ja Tomi Kontion runoissa voisi olla tällaisia, kuten itsekin epäilit.Minulle tulivat myös mieleen Risto Rasa ja Eino Leino, mutta valitettavasti ei mitään tiettyä runoa.Espoon kaupunki on vuonna 2023 kerännyt asukkailtaan rakkauskirjeitä luonnolle. Ne eivät kaikki ole runoja, mutta kauniita kirjeitä niissä on monia. Jospa niistä löytyisi kaivattu teksti? Linkki sivustolle.Runoja etsiessä törmäsin myös Anna Pulkkisen pro gradu tutkielmaan 2018 ”Näissä runoissa ylistetään luontoa ja mollataan ihmisiä” Sieltä löysin vielä pari ehdokasta:Ahokainen, Ester (1985) ”Kauanko?”. Teoksessa Jaatinen, Sanna & Rönns Christel (toim. 2001) Neulaspolku. Meidän lasten runot. Helsinki: Otava.Pohjanpää, Lauri (1956) ”Kaksi kiveä”. Teoksessa...
Suomen YK-liiton ylläpitämän Globalis-tietokannan mukaan tutseja on Ruandan väestöstä 15 prosenttia ja Burundin väestöstä 14 prosenttia. Tiedot on päivitetty viimeksi vuonna 2022.Lähteet: https://globalis.fi/maat/ruandahttps://globalis.fi/maat/burundi
Kyseessä on Elvi Sinervon runo Rakastin, joka alkaa rivillä "Rakastin monenlaisia ihmisiä".Runo sisältyy esimerkiksi teokseen Elvi Sinervo: Runot 1931 - 56. https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.1508723?sid=5146735853Voit lukea runon myös teoksesta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996).https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.26332?sid=5146729808
Hei!Mm. Suruajassa soittaneen Matthew Pallasojan alias eli salanimi, peitenimi tai valenimi on Matthew Mawby. Kyseessä on siis yksi ja sama henkilö. Tällaisen tiedon löysin Discogs- sivustolta.
Aikamme aapisessa (Kirsi Kunnas ja työryhmä, 1968) on Å-kirjaimen kohdalla runo Å eli Ångström. Runo on Kirsi Kunnaksen kirjoittama. https://finna.fi/Record/vaski.110870?sid=5188932434
Kysymyksestä ei käy ilmi, minkä aihealueen tietokirjat kiinnostavat, joten tässä joitakin erityyppisiä vinkkejä.Luonnontieteet:Aivelo, Tuomas: Loputtomat loisetBryson, Bill: Lyhyt historia lähes kaikestaRosenlund, Marcus: Kohti korkeuksia : ajatusmatkalla avaruudessa + muut teoksetStrøksnes, Morten A.: MerikirjaSvensson, Patrik: Ankeriaan testamenttiValtaoja, Esko: Kotona maailmankaikkeudessa Lääketiede:Black, Sue: Kaikki mitä jäljelle jääEnders, Giulia: Suoliston salaisuus : kaikki kehomme keskeisestä elimestä Historia:Bryson, Bill: Sisään! : lyhyt historia lähes kaikesta kotonaHarari, Yuval Noah: Sapiens: ihmisen lyhyt historiaRosen, Jody: Pyöräilyn lumo ja sen historiaUusma, Bea: Naparetki ...
Aarne Mustasalo eli Heikki Nurmio syntyi Wikipedian mukaan Pihlajavedellä, mutta muutti sieltä noin kahden vuoden ikäisenä ensin Soiniin ja sitten Raisioon. Kotimaisia nuortenklassikoita 2 -kirjassa mainitaan, että tapahtumapaikkoja ovat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Turku ja sitä ympäröivä varsinaissuomalainen maaseutu. Sekä Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa, Kirjasammossa että partiolippukunta Jokikylän poikien sivuilla kerrotaan, että perimätiedon mukaan kirjat kertovat raisiolaisista pojista. Tapahtumat eivät siis sijoitu Heikki Nurmion synnyinseudulle vaan Raision ja Turun seuduille. Wikipedia: Heikki NurmioJokikylän pojat Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassaJokikylän pojat KirjasammossaPartiolippukunta...
"I used to think I wanted the good opinion of honourable men and the ungrudging love of beautiful women" on yksi Philip Marlow'n repliikeistä Dennis Potterin tv-draamassa The singing detective.Mika Tiirisen Laulava salapoliisi -suomennoksessa (Like, 1989) lausahdus kuuluu seuraavasti: "Minulla oli tapana ajatella, että kaipaisin kunniakkaiden miesten arvostusta ja kauniiden naisten aulista rakkautta."
Hei,Tarkoittanet Aleksis Kiven runoa Seitsemän miehen voimaa.Seitsemän miehen voimaKiljukoon nyt kaikkein kaula,koska mielin virren laulaavoimasta seitsemän miehen.Tähtiä kuin otavassa,poikia on Jukolassa,laiskanpulskeja jallii.Juho pauhaa, pirtti roikaa;hän on talon aika poika,ankara “Poika-Jussi”.Tuomas seisoo niinkuin tammi,koska saarnaa Aaprahammi,Jukolan Salomon suuri.Simeoni, liuhuparta,valittaa se “ihmisparka,syntinen, saatana, kurja”.Simeoni herneet keittää,Timo sekaan rasvat heittää,patahan kuohuvaan sylkee.Lauri-poika metsäs häärii,katselevi puita väärii,mäyränä nummia tonkii.Viimein tulee hännän huippu,Pikku-Eero, liukas luikku,Jukolan tiuskea rakki.Siinä onpi velisarja,jalo niinkuin sonnikarja,voimalla seitsemän miehen.
Hei,Kirjasta ei löydy suomennosta, eikä noita vastaavia kovin monta ole. Pari kuitenkin löysin. Tuo ensimmäinen kissan piirtäminen on minulle tuttu jostain muutakin kautta lapsuudesta, mutten saa päähäni missä se olisi ollut.Samantyyppinen yksi tarina löytyy Toini Karivalon kirjasta Kun isä kissan piirsi (Kirjaapaja, 1981 ; s. 32->)Tietysti on myös Crockett Johnsonin Valtteri ja väriliitu (Harold and the purple crayon (julk. 1955), suom. Pikku karhu,1999), josta on myös tuoreehko elokuva.Kirjassa Valtteri piirtää seikkailunsa sitä mukaa kun tarina etenee.
Tähän kysymykseen emme valitettavasti löydä vastausta. Milne: Nalle Puhin mietekirja (suom. Kersti Juva) on tutkittu.Nalle Puh -mietelauseet ovat usein vapaasti muokattuja tai englanninkielisestä fanikulttuurista suomennettuja, ja siitä syystä "virallista" suomennosta ei aina löydy.
Aaltion maanpetostuomiota olikin puitu aiemmassa vastauksessa, ja Tommi Uschanov oli sitä kommenteissa hienosti täydentänyt aikalaislehtien tiedoilla.Uutisoinneissa ei nähdäkseni otettu kantaa sotilasarvon menettämiseen. Toukokuussa 1948 annetun korkeimman oikeuden tuomion perusteella Aaltion vankeusrangaistus alennettiin 9 kk:ksi vankeutta, ja pitkän tutkintovankeuden takia rangaistuksen mitaksi jäi 6 kk. Tämän ns. Sallin jutun taustoja avaa laajasti ja asiakirjalähteitä siteeraten Juha Pohjonen väitöskirjassaan Maanpetturin tie: Maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945-1972 tuomitut (Otava 2000). Myöskään Pohjosen tutkimuksessa ei mainita, että Aaltiolle olisi koitunut vankeusrangaistuksen lisäksi muita lisäseuraamuksia. ...
Lausetta pidetään yleisesti Peppi Pitkätossun sanomana, mutta käsitys on väärä. Lausetta ei löydy Peppi-kirjoista, eikä se ole Astrid Lindgrenin kirjoittama. Tämä kerrotaan virallisella Astrid Lindgren -verkkosivulla: FAQ - Astrid Lindgren. Tieto löytyy valikosta Popular misquotes eli yleisiä vääriä lainauksia:The Internet is full of quotes attributed to Astrid Lindgren, but without a source to confirm them. Here are some of the most common incorrect quotes:"I have never tried that before, so I think I should definitely be able to do that."This quote is widely available and is often assumed to be said by Pippi Longstocking, but Astrid Lindgren did not write it and there is no known source reference to it.
Varmaan kannattaa lukea ne ilmestymisjärjestyksessä:Alkuperäiset muumikirjat ja niiden suomennus- ja ilmestymisvuodet:Muumit ja suuri tuhotulva, WS 1991. (Småtrollen och den stora översvämningen, 1945).Muumipeikko ja pyrstötähti; WS 1955. (Kometjakten, 1947, ny uppl 1956 med titeln Mumintrollet på kometjakt, ny uppl 1968 med titeln Kometen kommer.)Taikurin hattu, WS 1956. (Trollkarlens hatt, 1949/1968.)Muumipapan urotyöt, WS 1963. (Muminpappans bravader, 1950/1961, ny uppl 1968/1980 med titeln Muminpappans memoarer.)Vaarallinen juhannus, WS 1957. (Farlig midsommar, 1954/1980).Taikatalvi, WS 1958. (Trollvinter, 1957/1974).Näkymätön lapsi, WS 1962. (Det osynliga barnet och andra berättelser, 1962/ 1974.)Muumipappa ja meri, WS 1965. (Pappan...
