Jyväskylän kaupungin kansakoulu, joka on nykyiseltä nimeltään Puistokadun päiväkotikoulu, sijaitsee Puistokadulla. Se tunnetaan myös nimellä Puistokoulu. Taulumäellä Rajakadulla puolestaan toimivat Keskuskansakoulu vuosina 1952-1973 ja Suvimäen kansakoulu vuosina 1901-1952. Kaikista kolmesta kerrotaan Jyväskylän kansakoulun historia -teoksessa. Tutustu myös näihin teoksiin:Kirsi-Maria Hytönen: Esikaupungista kampukseksi: elämää Rajakadun seudulla (2011)Jyväskylän kirja: katsauksia kaupunkielämän vaiheisiin 1940-luvulta 1990-luvulle (1997)Pekka Martio: Puistokoulun historia (2004) ja Puistokoulun kuvia (2005)
Vanhin selkeä maininta tomaattien myymisestä löytyy Rovaniemi-lehdestä 1.8.1925, ks. linkki. Toki niitä on voitu myydä aikaisemminkin varsinkin säilöttynä, ks. esim. maininta tomaatinviljelystä Vaasassa 1890-luvulla (Pohjalainen 14.8.1894) tai A. W. Granbergin ilmoitus Sanomia Turusta -lehdessä 19.6.1892, jossa hän mainostaa "astiaan pantuja ranskalaisia hedelmiä, kuten [...] tomaatteja".
Olisikohan kyseessä jokin versio Kenneth Grahamen kirjasta Kaislikossa suhisee?Muistelen, että herra rupikonna oli usein pulassa erilaisten tempaustensa vuoksi. Linkki kansikuviinEhkä joku palstan lukija muistaa paremmin?
Asia on herättänyt mielenkiintoa muuallakin, ks. esim. teos Aleksis Kiven muisto s. 298, jonka mukaan Kivi on ottanut sanan "riepas" kansankielestä. Sanan merkitys ei ole ollut kaikille täysin selvä, ks. esim. Sanastaja 31.1.1932. Finnisch-Ugrische Forschungen tarjoaa sanalle riepas käännösvastineen "hurtig, rasch", joten kyllä siinä jonkinlaisesta reippaudesta tai nopeudesta lienee ollut kyse.
Kyseessä on Solveig von Schoultzin runo Yhtenä aamuna kolmen aikaan kokoelmasta Vesiratas (Vattenhjulet, 1986). Runon on suomentanut Helena Anhava.Runo sisältyy myös Helena Anhavan kokoamaan ja suomentamaan von Schoultzin runojen valikoimaan Puitten takaa kuulee meren : valitut runot 1940-1996 (1999, s. 177).
Kyseessä voisi olla Elleston Trevorin kirja "Aavikkolento" (The flight of the Phoenix, 1965). Siinä Frank Townsin ohjaama matkustaja-rahtikone Skytruck tekee pakkolaskun Libyan autiomaahan, ja henkiin jääneet rakentavat hylyn osista uuden lentokoneen pelastuakseen.Kirjasta on tehty myös kaksi samannimistä elokuvaa, vuosina 1965 ja 2004.
Paula Koivuniemen levyttämän "Perhonen"-kappaleen on säveltänyt H. Saarniaho (eli Heikki Littu) ja sanoittanut Tuula Valkama. Laulu alkaa: "Oon ehkä perhonen". Paula Koivuniemen ja Agents-yhtyeen levyttämän version ovat sovittaneet Vesa Anttila ja Esa Pulliainen. Täsmälleen tätä sovitusta en löytänyt nuotinnettuna, mutta joissakin nuoteissa on mukana intro ja välisoitto. Nuotissa "Suomipopin helmiä. 7, Naisenergiaa ja hittejä Annikki Tähdestä Anna Puuhun" (Tammi, 2010; melodianuotinnos ja sointumerkit) ja nuotissa Saarniaho, H: "Perhonen" (Fazer, 1966; melodia, kosketinsoitin, sointumerkit, kitara obligato) intro ja välisoitto vastaavat lähinnä Rauno Lehtisen sovitusta. "Suuren toivelaulukirjan" osassa 9 introa ja välisoittoa ei ole....
Kysyin tätä valtakunnalliselta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajien sähköpostilistalta, mutta kukaan ei valitettavasti tunnistanut, mistä kirjasta lainaus on peräisin. Toivotaan, että joku lukijoistamme tunnistaisi sen.
Laulusta löytyy neljäsivuinen nuottijulkaisu (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit), jota on saatavilla Ratamo-kirjastojen kokoelmista. Lisäksi sävellys löytyy ainakin kokoelmalta Hillel Tokazier.Syksy | Ratamo-kirjastot | Finna.fiHillel Tokazier
Näihin kysymyksiin tarvitset pätevämpää vastaaja kuin tämä palsta.Ota yhteyttä Universal Music Finlandiin ja sen kautta kappaleen tekijöihin. Sitä kautta saat asiantuntevat vastaukset. Linkki Universal Music FinlandMyös Teosto voi vastata kysymyksiin kappaleen muokkaamisesta. Linkki Teosto.fi
Kielitoimiston sanakirjan (Kielitoimiston sanakirja) mukaan sana on "kielen pienin itsenäinen (yhdeksi kirjainjaksoksi kirjoitettava) merkityssisältöinen rakenneosa; sen puhe- t. tekstiyhteydessä esiintyvä muoto, sane". Tieteen termipankki (Kielitiede:sana – Tieteen termipankki) määrittelee suunnilleen samoin: sana on "kielen pienin itsenäinen merkityssisältöinen osa: rakenneyksikkö, joka voi esiintyä yksinään ja jolla on itsenäinen merkitys".Ei voida väittää, että tsau-sana ei olisi mukana missään sanakirjassa. Suomen etymologisesta sanakirjasta (Suomen etymologinen sanakirja) se löytyy.
Tietosanakirjoja ei oteta kirjaston kokoelmaan ja kirjastojen kierrätyshyllystäkään ne eivät liiku. Kierrätyskeskus voisi olla vaihtoehto, mutta kannattanee etukäteen kysyä, ottavatko vastaan. Nettisivulta voi etsiä lähimmän Kierrätyskeskuksen tiedot ja muut lahjoituspaikat. https://kierratyskeskus.fi/lahjoita-tavaraa/mita-voin-lahjoittaa/kirjat-ja-viihde/Tietosanakirjoissa ongelma on vanhentunut tieto ja vähäinen kysyntä. Jos Kierrätyskeskus ei ota niitä vastaan, voi oikea paikka olla sekajäte. https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas-ja-lajitteluohjeet/jatteet/kirja/Taidekirjoja voisi mahdollisesti viedä muutama kerrallaan kirjaston kierrätyshyllyyn. Helmet-kirjastojen kirjakierrätyspisteet löytyvät https://helmet.finna.fi/...
Sanontaa ei löydy käsiini saamista idiomisanakirjoista tai murresanakirjoista. Myöskään Raamatusta täysin vastaavaa ilmausta ei löydy. Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy kaksi viittausta sanontaan. Vuonna 1935 Vaasa-lehdessä on julkaistu listaus kurikkalaisista sanonnoista, ja joukossa on "Herra mun vereni ja hopiasta huusholli". Vuonna 1939 ilmausta on käytetty Savo-lehdessä tällaisessa yhteydessä: "Ja katso, herra mun vereni: Puolustusministerin selitys vahvistikin Uuden Suomen tiedon".Marttusen sukuseuran verkkosivuilta sanonta löytyy eteläpohjalaisten päivittelyilmaisten joukosta. Siten sanonta saattaisi olla lähtöisin tuolta seudulta, mihin viittaisi myös Vaasa-lehden osuma.Verkkohaun tulosten perusteella...
Hei,Tarkoittanet viime vuonna kuollutta Uruguayn entistä presidenttiä José Mujicaa (virassa 2010-2015). Hän lahjoitti 90% palkastaan hyväntekeväisyyteen ja kieltäytyi muuttamassa virka-asuntoon. Hän lienee ainoa lajissaa, mistä syystä hänen poikkeuksellisesta vaatimattomuudestaan kirjoitettiinkin paljon eri maiden lehdistössä.
Viive johtuu kunnan tavoista hoitaa internetsivuja. Uutuusluettteloaineisto on toimitettu marras- joulukuulta internetsivujen ylläpitäjille. Valitettavasti kirjaston henkilökunnalla ei ole oikeuttaa päivittää itse internetsivuja.
terveisin
Carola Sundström
Ilta-Sanomia kyseisiltä vuosikymmeniltä ei ole valitettavasti vielä digitoitu verkkoon, mutta lehden vanhoja vuosikertoja voi lukea mikrofilmiltä Pasilan kirjastossa. Valitettavasti kirjastot on suljettu 13.4. asti. Aikaraamisi on sen verran laaja, ettei kirjaston henkilökunta pysty katsomaan lehtiä läpi. Osa työskentelee vielä kirjaston tiloissa, osa on etätöissä. Jos sinulla olisi tarkempi päivämäärä, voisit pyytää apua henkilökunnalta,https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhteystiedot
Hei,
Koronatilanteen takia, on kaikkien (poislukien ne, joista on lähtenyt asiakkaille jo lasku) lainojen laina-aikaa jatkettu toukokuun alkupuolelle. Jos tilanne pitkittyy, niiden laina-aikaa jatketaan edelleen. Aluehallintoviraston suosituksen mukaan suljimme palautusluukut, joten kirjoja ei ole mahdollistakaan palauttaa toistaiseksi. Lisätietoa päivittyy nettisivuillemme vaara.finna.fi sekä Vaara-kirjastojen facebook-sivuille stä mukaa kun tilanne muuttuu.
Käy lähikirjastossasi henkilökohtaisesti kyselemässä, mitä siellä ehdotetaan. Tällä hetkellä mihinkään kirjastoon ei ehkä saa laittaa töitään esille, mutta tulevaisuudessa varmaankin taas.
