Hei,
Koronatilanteen takia, on kaikkien (poislukien ne, joista on lähtenyt asiakkaille jo lasku) lainojen laina-aikaa jatkettu toukokuun alkupuolelle. Jos tilanne pitkittyy, niiden laina-aikaa jatketaan edelleen. Aluehallintoviraston suosituksen mukaan suljimme palautusluukut, joten kirjoja ei ole mahdollistakaan palauttaa toistaiseksi. Lisätietoa päivittyy nettisivuillemme vaara.finna.fi sekä Vaara-kirjastojen facebook-sivuille stä mukaa kun tilanne muuttuu.
Käy lähikirjastossasi henkilökohtaisesti kyselemässä, mitä siellä ehdotetaan. Tällä hetkellä mihinkään kirjastoon ei ehkä saa laittaa töitään esille, mutta tulevaisuudessa varmaankin taas.
Vanhan Berlitz-matkaoppaan mukaan syyskuisessa Moskovassa päivän ylin lämpötila oli keskimäärin 16°C. Vuoden 1971 lukemat ovat tähän suhteutettuna jokseenkin normaaleja. 1.9. lämpötila kohosi peräti 22 asteeseen ja 12.9. mitattiin 20 astetta; toisaalta 8.9. yllettiin vain 8 asteeseen. Muutoin syyskuun ensimmäisellä puoliskolla lämpötilat vaihtelivat välillä 12°–17° C.
Tähän ei löytynyt vastausta kirjallisuudesta. Luku voisi viitata työmääräyksen juoksevaan numeroon, jonka avulla se on kyetty tarvittaessa paikantamaan esimerkiksi työmääräyksen antaneen organisaation arkistosta.
Työvoiman käytöstä käytöstä sota-aikana taustoittavaa tietoa mm. Otto Auran väitöskirjasta:
Aura, O. (2019). Työvelvollisia, toipilaita ja sotavankeja: Työvoiman sotilaallinen käyttö Suomessa toisen maailmansodan aikana. Helsingin yliopisto.
Lukkarinen, V. (1985). Naisten maanpuolustuskriisi: Ristivetoa naisten sijoittamisesta puolustusvoimien palvelukseen jatkosodan aikana. Tiede ja ase, 43(43), 75.
(2019). Komennuksella olevan lotan järjestyssäännöt y.m. määräykset. [Kansalliskirjasto, Digitointi- ja konservointikeskus].
Antikvariaattien nettisivuilla kyseistä teosta on myynnissä hintaan 10-25 euroa, kunnosta riippuen. Yleensä he ostavat teokset noin puolella myyntihinnasta eli noin 5-17 euroa lienee realistinen arvio, mikäli antikvariaatti teoksen ostaa. Kiven teoksia on yleensä hyvin tarjolla, joten aina antikvariaatit eivät niitä ota myytäväkseen.
Ikävä kyllä mitään luotettavaa tietoa ei kyseisestä taiteilijasta löytynyt. Etsitty mm. taiteilijamatrikkelista.
Signeeraus on hieman epäselvä, joten suosittelen kääntymään taideasiantuntijoiden esim. antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen ja selvittämään heidän kauttaan tarkemmin taiteilijan henkilöllisyyden.
https://www.hagelstam.fi/yhteystiedot-1
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/ota-yhteytta/
Hieman vastaavia ratkaisuja, joissa liikkumista melko leveällä valtioiden tai osapuolten välisellä rajavyöhykkeellä on huomattavasti rajoitettu, ovat esimerkiksi Koreoiden välinen demilitarisoitu vyöhyke ja Kyproksen poikki kulkeva demarkaatiolinja.
Todennäköisesti ihminen vain pystyy keskittymään paremmin, kun hän sulkee silmänsä. Voisi siis ajatella, että kyseessä on opittu tapa suojautua ulkopuolisilta häiriötekijöiltä.
Aleksanteri toisen patsaan suunnittelusta pidettiin kilpailu, jonka voitti JohannesTakanen, Walter Runebergin tullessa toiseksi. Johannes Takanen kuitenkin kuoli vuonna 1885, joten patsaan valmistaminen tuli Walter Runebergin osalle. Keisari on tehty Takasen piirustusten mukaan. Keisarin patsas kuvaa häntä pitämässä puhetta Suomen valtiopäivillä. Patsaan alaosaan oli suunniteltu leijonia, mutta Runeberg veisti mieluummin kauniita ihmishahmoja. Patsaan alustan ihmishahmot edustavat lakia, työtä, rauhaa ja valoa. Ukrainalla ei ole osaa tämän patsaan historiaan.
Rautio, Antero : Löytöretki muistomerkeille Edita 2006
Kuuskopf, Erik : Veistosten kaupunki Schildt 2000
Lapin kansaa voi paperisena Kallion, Pasilan, Rikhardinkadun ja Vuosaaren kirjastossa sekä Keskustakirjasto Oodissa. Huomaathan, että paperinen lehti ei ehdi ilmestymispäivänään Helsingin kirjastoihin.Helmet : https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1610643?sid=4834902335
Zoe Brisbyn kirjoja on valikoidusti saatavilla eri kirjastoissa ympäri Suomen. Voit halutessasi tehdä maksullisen kaukolainatilauksen tai hankintaehdotuksen kirjastoosi. Kirjoja voi ostaa myös nettikirjakaupoista. Parhain valikoima lienee ranskalaisissa.
Yritin etsiä tätä kirjaa useilla eri hakusanayhdistelmillä niin meidän aineistotietokannastamme kuin myös laajemmin Finnasta (finna.fi), mutta en löytänyt mitään täysin tuntomerkkeihin sopivaa. Vahvin veikkaukseni on, että kyseessä saattaisi olla Salla Simukan Lumikki-trilogian ensimmäinen osa Punainen kuin veri (Tammi, 2013), joka on ilmestynyt myös ruotsiksi (Röd som blod, 2014). Siinä kuvaukseen sopii tapahtumapaikka, huumerikollisuus ja nuori (Lumikki Andersson), joka alkaa itsekseen ottaa asiasta selvää.
Rikantilan Ruuskan talosta ei juuri mitään aineistoa löytynyt. Kysyimme asiaa vielä Eurajoen kirjastostakin.Valtakunnallisen Finnan kautta löytyi seuraava linkki, josta löytyy Maanmittaushallituksen digitoimaa aineistoa:https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-312108.KA_VAKKA-2558352.KA?sid=4950465641Muutamasta Kotiseutumme Eurajoki –sarjan kirjasta löytyi lyhyt maininta kyseisestä talosta:osa XIX (asukkaiden lukumäärä ym vuonna 1901)osa XXXI (tulirokkoon menehtyneet asukkaat 1900-luvun vaihteessa)Lyhyet maininnat talosta 1900-lukua aikaisemmalta ajalta löytyvät seuraavista kirjoista:Kotiseutumme Eurajoki IIIHeino, Ulla : Eurajoen historia 2
Voisipa miltei sanoa, että käytännössä (runo)kirjat lähes poikkeuksetta sisältävät materiaalia, joka on kirjoitettu jo ennen julkaisuvuotta. Sekin on mahdollista, että kirjaan päätyneestä "lopullisesta" tekstistä on olemassa aikaisempia versioita, joita ei ehkä ole julkaistu painettuina, mutta niitä on silti voitu esittää vaikkapa suullisesti puhetilaisuuksissa, runomatineoissa – tai vaikkapa olympiakisoissa. Äiti ja neutronipommi -runon taustaa selvittäessäni vastaani ei kuitenkaan tullut viitteitä siitä, että sitä – tai sen osia – olisi esitetty Moskovan olympialaisissa. Valtionpalkinnon 1984 Neuvostoliitossa saanut runo on kotimaassaan yksi Jevtušenkon tunnetuimmista runoista, joten otaksuisin, että tällaista meriittiä siitä...
Hain tietoa tenniksenpelaajien elämäkerroista Vaasan kaupunginkirjaston tietokannasta ja lisäksi myös haulla Finna.fi:stä. Niiden avulla löytyi neljä suomenkielistä elämäkertaa. Kaikki kirjat löytyvät Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta.Borg, Björn: Elämäni ja otteluni (1980)Nieminen, Jarkko: Pelaamisen lumo (2009)Agassi, Andre: Andre Agassi (2010)Bowers, Chris: Federer: kaikkien aikojen paras (2016)
