Seuraavissa kirjoissa on lyhyitä kappaleita:Joel Haahtela: PerhoskerääjäJhumpa Lahiri: Missä milloinkinRiitta Jalonen: Omat kuvatHelena Juntunen: Joskus liikaa, aina liian vähän: oopperalaulaja Helena Juntusen elämäntarinoita (muistelma)Aino Huilaja: Pakumatkalla (matkakertomus)Eeva Kilpi: Elämää kaikki päivät (päiväkirjamerkintöjä, runoja)Richard Bach: Lokki Joonatan Ruotsiksi:Johan Bargum: Seglats i september Tove Jansson: Anteckningar från en ö Elin Willows: Inlandet Takashi Hiraide: Gästkatten Englanniksi:Claire Keegan: Small things like these Tässä lisäksi Vantaan kaupunginkirjaston Suosittelija-blogin vinkkejä lyhyistä kirjoista:Lyhyestä liikkeelle – Suosittelija Blogi
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta väestörakennetilaston taulukosta 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024 pääset tarkastelemaan väestöä ikäryhmittäin ja alueittain vuosittain: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/Lähde: StatFin / Väestörakenne (https://stat.fi/tilasto/vaerak), taulukko 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024Vuoden 2025 viralliset tiedot julkaistaan huhtikuussa 2026. Väestön ennakkotilastosta (https://stat.fi/tilasto/vamuu) saat ennakkotietoja kuluvalta vuodelta kuukausittain seuraavasta taulukosta: 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2025M01*-2025M09* (https://pxdata.stat.fi/PxWeb...
Ruotsin kielen opiskelu toisena kotimaisena kielenä voi alkaa jo peruskoulun ensimmäisellä luokalla (A1-kieli) tai viimeistään peruskoulun kuudennella luokalla (B1-kieli). A1-kieli voi olla joko toinen kotimainen tai vieras kieli. Kielivaihtoehtojen tarjonta riippuu koulusta. Esimerkiksi Tampereella A1-kielenä voi opiskella koulusta riippuen englantia, espanjaa, kiinaa, ranskaa, ruotsia, saksaa tai venäjää. B1-kieli on joko toinen kotimainen tai englanti. Näiden lisäksi on mahdollista opiskella valinnaisaineena A2-kieltä kolmannelta luokalta alkaen. Myös A2-vaihtoehdot riippuvat koulusta.Kieliverkosto: https://www.kieliverkosto.fi/fi/tassu-tiu/huoltajalle/yleisimpia-kysymyksia-kieltenoppimisesta-ja-kielivalinnoista Tampereen...
Sitaatti on englanninnos 1200-luvulla eläneen suufimystikko Dzalaladdin Rumin alun perin persiankielisestä tekstistä, joka on peräisin hänen pääteoksiinsa lukeutuvasta Masnavista. Masnavi koostuu kuudesta kirjasta; kysymyksen tekstikatkelma on verkkolähteiden perusteella Masnavin toisesta kirjasta. Jaakko Hämeen-Anttilan Rumi-suomennos Ruokopillin tarinoita sisältää kertomuksia Masnavin kahdesta ensimmäisestä kirjasta, mutta se ei kuitenkaan sisällä tarinaa, josta siteerattu englanninkielinen katkelma on peräisin.
Onni Okkonen kirjoittaa kirjassaan A. Gallen-Kallela : elämä ja taide "Uffizi-muotokuvasta" seuraavasti: "Kokonaisuudessaan tämän kauden taiteellinen tuotanto on vähäistä. Öljymaalauksista huomattavin on ns. 'Uffizi-muotokuva' (öljym. kankaalle 50 x 39,5 cm, merk. Gallén 1916), omakuva, joka lienee toisin ajoin aiottu vain esityöksi kysymyksessä olevaan tarkoitukseen ja toisin ajoin ehkä lopulliseksikin – mitään muuta lopullisempaa ei kyllä syntynyt eikä myöskään tilausta liene myöhemmin kyselty italialaiselta taholta. -- Olisi tosiaankin toivonut, että maalari olisi tämän perusajatuksensa pohjalla valmistanut lopullisen taulun ja että se olisi joutunut aiottuun paikkaansa." (s. 798)Gallen-Kallelan Museon Facebook-julkaisun mukaan "...
Sappihapot mahdollistavat rasvojen imeytymisen ruoansulatuksessa. Ne toimivat emulgaattoreina, jotka sitoutuvat ohutsuolessa kolesteroliin ja muodostavat yhdessä misellejä eli pieniä palloja. Misellit ovat vesiliukoisia, jolloin rasva ja suolen vesipitoinen sisältö sekoittuvat emulsioksi. Tällöin vesiliukoinen lipaasi-entsyymi pääsee paremmin pilkkomaan rasvaa monoglyserideiksi ja rasvahapoiksi. Ilman sappihappoja suurin osa ravinnon rasvoista jäisi imeytymättä ja poistuisi elimistöstä ulosteen mukana.Lähteet:Tolonen, Minna. "Sappihapot aihiolääkesyntetiikassa : Farmakologisesti kiinnostavien sappihappojen amidijohdosten valmistaminen". Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2007. S. 16 - 18.Spectrum tietokeskus. 10. osa. WSOY, 1979. S. 275, 276....
Hei ja kiitos viestistä!Kirjaa on tilattu ja se on varattavissa Keski-kirjastojen verkkokirjastossa: Musiikkia kameleonteille | Keski-kirjastot | Keski-Finna .Mutta toden totta kirjan julkaisupäivä on siirtynyt jo useamman kerran. Nyt julkaisun kerrotaan olevan maaliskuussa 2026.
Kävin läpi paikannimikirjoja ja Makupalat.fi:n paikannimiaineistoja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63078 , mutta niistä ei löytynyt tietoa nimien alkuperästä. Kysyin asiasta Suomussalmen kirjaston kotiseutuarkistosta ja -kokoelmasta, https://suomussalmi.fi/fi/kulttuuri-vapaa-aika-ja-nuoret/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/kotiseutuarkisto-ja-kokoelma. Sain sieltä vastauksen:Valitettavasti Suomussalmen kotiseutuarkistosta ei löytynyt tietoa kyseisten järvien nimien alkuperästä.Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat - etymologista nimistöntutkimusta (SKS, 2003) sivulla 128 on mainittu, että Suolanki-nimet ovat todennäköisesti saamelaisperäisiä ja kantasana voisi olla...
Hei,Runot on painettu ainakin Aamu : perheaikakauskirjassa joulukuussa 1932. Lehti löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista. Alla linkki lehden digitoituun numeroon, jossa molemmat runot on julkaistu.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/703142?term=Ehtoo%20Kassarissa&page=11
Hei,Tämän sivuston mukaan tuo ompelukone on valmistettu 1901.https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-p-series-serial-numbers.html.
Lempi Jääskeläisen tuotanto on listattu Kirjasammon verkkosivulla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176028229183Voit tarkistaa Helmet-verkkokirjastosta, mitkä Jääskeläisen kirjoista ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista. Kirjoita Helmet.fi-sivuston teoshakukenttään "Lempi Jääskeläinen", niin saat hakutuloksena seuraavaa: https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=lempi+j%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inen&type=AllFields
Sait ilmeisesti kirjastossa käydessäsi tiedon niistä kirjoista, jotka ovat Vanamo-kirjastoissa. Laajensin hakua muihin Suomen kirjastoihin ja löysin tällaiset:Finlandia, geoplaneta 2012 (Lonely Planet)Finlandia, la tierra de los mil lagos, kirjoittaja Stefania Belloni, Narni Plurigraf, 2007Hablemos de Finlandia, Otava 2003Nämä olisivat kaukolainattavissa.
Finna.fi-palvelusta löytyy kuvia Helsingin yliopiston voimistelu-ja miekkailusalista vuodelta 1930, ks. linkki. Mielestäni kuva sairasvoimistelijoista on otettu rakennuksen pihalla, ks. kuva. Ilmeisesti voimistelusali purettiin jo 1930-luvulla yliopiston päärakennuksen laajennuksen myötä, mutta koska päärakennuksen uusi osa näyttää hyvin samalta kuin vanha, tilannetta on vaikea hahmottaa valokuvista. Ks. tarkemmin Merenmies, Eija: Helsingin Yliopiston päärakennuksen laajennuskilpailu 1931 ja toteutus 1935–37.
Löytynyt netin keskustelufoorumista nämä säkeet:Lintuin lauluhun heräsinAamusella ma varhainSana, katsekin tyly onVilu vierahan koissa.Kenkään helli ei enää mua.äiti, voi kuinka kaipaan suo.Laulun tekijää ei ole vielä selvinnyt, mutta ehkä palstan lukijoista joku tunnistaisi tämän.
Vuonna 1993 julkaistussa Aapisten aapisessa (Tuire Harjola, Marja-Liisa Julkunen ja Paula Mäkipää, WSOY) seikkailee Aapisten perhe eli herra ja rouva Aapinen ja heidän 28 lastaan.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1001766?sid=5195193392
Yhtä kattavaa teosta tamperelaisen nuorisokulttuurin historiasta ei näyttäisi löytyvän. Tässä kuitenkin joitakin mahdollisesti kiinnostavia tiedonlähteitä. Muistelmallisia teoksia:Javanainen, Juha: Kalevassa ja sen lähialueilla : Tamperelainen paikallishistoriallinen muistelo Olutkoski, Juhani: Teddy vai punkkari, eli, Nuoruustango 1980 Erilaisten järjestöjen ja toimijoiden nuorisotyötä koskevia historiikkejä: Kankainen, Tarja: Ruususen herääminen : Tampereen Kaupunginkirjaston nuorisoteatteri 1954-68 Malkavaara, Mikko: Nuori Tampere : seurakuntien nuorisotyö Tampereella 1930–2010 Weissenberg, Gay von: Seitsemän vuosikymmentä partiointia Tampereella ...
Tarkoitat ehkä kappaletta "Mä elän vieläkin", alkuperäiseltä nimeltään "The highwayman". Laulu alkaa: "Mä tapoin miehen". Toisessa säkeistössä lauletaan: "Mä puita uitin...suma seisoi..." Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jimmy Webb. Suomenkielisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty Kansalliskirjaston tietokannassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi) Hara Laukkanen, Eeki Mantere ja Juha Tapaninen. Sanat sisältyvät "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25 ja löytyvät myös verkosta.Mä elän vieläkin (sanat):https://genius.com/Pate-mustajarvi-ma-elan-vielakin-lyrics
Vanha valssi on alun perin kansanmusiikkia, jolloin sen tarkkaa sävellysajankohtaa on vaikea määritellä. Kappale on ollut tunnettu 1900 -luvun alkuvuosikymmeninä, ja sävelmä on merkitty useampaan kertaan muistiin eri puolilla Suomea. Sävelmä löytyy mm. Ilmari Krohnin vuosina 1989-1933 kokoamasta Suomen Kansan Sävelmiä teoksesta. Kyseiseen teokseen perustuva digitaalinen aineisto, suomalaisten kansansävelmien elektroninen tietovaranto, löytyy osoitteesta Suomen Kansan eSävelmätVanha valssi on ollut jouhikolla tai viululla (myöhemmin myös muilla soittimilla) soitettua pelimannimusiikkia. Edellä mainitun digitaalisen aineiston muistiin merkittyjä sävelmiä löytyy mm. vuosilta 1912-1925.
