Kyseinen haastattelu on ilmestynyt Valittujen palojen vuoden 2004 toukokuun numerossa. Tämäkin lehti kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin. Lehti ei ole avohyllyssä, mutta sen voi tilata lukusaliin luettavaksi. Tilausta varten sinun täytyy hankkia Kansalliskirjaston kirjastokortin. Kirjastokortti on maksuton, mutta se täytyy noutaa Kansalliskirjastosta. Vaihtoehtoisesti voit tilata siitä (maksullisen) kopion. Jäljennepalvelun ohjeet ovat Kansalliskirjaston verkkosivuilla.
Kansalliskirjasto: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteystiedot
Kansalliskirjasto jäljennepalvelu: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/jaljennepalvelu.
Kansalliskirjaston kirjastokortti ...
Boiga-suvun käärmeet kuuluvat tarhakäärmeiden heimoon, eli samaan kuin kotimainen rantakäärmeemme. Boiga-sukuun kuuluvien lajien nimiä on joitain suomennettu, esim. Boiga irregularis = ruskopuukäärme ja Boiga cyanea = vihreäaasiankissakäärme. Lähteistä ei kuitenkaan löytynyt Boiga trigonata -käärmeelle suomenkielistä nimeä. Suomen herpetologinen yhdistys ry ja Luonnontieteellinen keskusmuseo ovat perustaneet matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnan, joka pitää yllä lajinimistöä verkossa. Kyseessä on varsinaisesti eurooppalaisten matelijoiden nimistö, mutta voit varmasti tiedustella heiltä myös tästä intialaisesta käärmelajista. Nimistötoimikuntaan voi ottaa yhteyttä sähköpostitse: nimisto@...
Kuntaliiton vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan asukasluvultaan suurin enemmistöruotsinkielinen kunta on Raasepori
28 405 asukkaallaan, joista 18 464 on ruotsinkielistä (65,0 asukkaista)
Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/2017-02-ruots…
Aiemmasta vastauksesta näet väestön ennakkotilaston mukaiset 100 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten määrät ajankohtana 31.12.2023 Suomessa:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-paljon-100-vuotta-tayttaneita?language_content_entity=fi
Vuoden 2023 viralliset tilastot julkaistaan 19.4. väestörakennetilastossa taulukossa
11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972- (StatFin)
https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/?tablelis…
Sukunimen Marsfeld alkuperää voi etsiä kahdesta suunnasta. Osassa lähteitä nimeä pidetään alkuperältään saksalaisena (esimerkiksi iGENEA-sivuston sukunimiluettelo), osa antaa mahdollisuuden kytkeä sen brittiläiseen nimistöön (esimerkiksi The Internet Surname Database) ja vanhan englannin sanoihin 'mearc' (marskimaa) ja 'feld' (vainio, aukea). Varhaisin asiakirjoihin taltioitu englantilainen nimen muoto on ollut de Marsfelde Somersetin kreivikunnassa 1300-luvulla; vuosisatojen kuluessa ja eri puolilla maailmaa siitä on sittemmin kehkeytynyt lukuisia erilaisia variaatioita.
"Saksalaisen" tulkinnan mukaan taas sukunimen Marsfield alkuperä voisi olla paikan nimessä. Esimerkiksi Münchenin Maxvorstadtissa on Marsfeld-niminen alue,...
Jouluna 2019 britannialaisesta tavaratalosta ostettujen joulukorttien joukosta löytyi kiinalaisen vangin käsin kirjoittama viesti, jossa hän kertoi pakkotyöstä, jota vangit tekevät pakatessaan tuotteita maailman markkinoille. Tästä aiheesta laajemminkin on kirjoittanut hiljattain muun muassa The Diplomat -lehdessä Kiina-asiantuntija Peter Humphrey (2022). Jutussa kerrotaan laajamittaisesta ja järjestelmällisestä vankityövoiman käytöstä kaupallisten yritysten hyväksi korkeintaan nimellistä korvausta vastaan, käytännössä pakkotyönä. Työstä kieltäytymisestä voi seurata vangille erilaisia sanktioita. Kiinalaisten yritysten valtti on nimenomaan halvat työvoimakustannukset. Esimerkiksi verkkokauppa-alusta Temu myy pikkurahalla Kiinassa...
Kyse saattaisi olla Ivalossa sijainneesta vuonna 1960 perustetusta Asuste-Petterssonista eli Ivalon Kenkä-Asusta. Liike myi vanhoja, pääosin suomalaisia, vaatteita ja kenkiä etenkin 1960-1970-luvuilta. Toisen perustajan Hilja Pettersonin kotona oli aikoinaan sekatavarakauppa ja hänen isänsä oli kauppias. Asustemyymälän omistajat kuolivat vuonna 2016, liiketoiminta oli lakannut edellisenä joulukuuna. Kalevan uutisartikkeli vuodelta 2006: https://www.kaleva.fi/ivalon-vaatekaupasta-loytyyretrohenkisia-vaateaart/2476893Turun Sanomien uutisartikkeli vuodelta 2015: https://www.ts.fi/uutiset/795699Lapin kansan uutisartikkeli vuodelta 2016: https://www.lapinkansa.fi/ivalon-retrokauppa-hiljeni-petterssonin-kauppiaspa/51548
Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta löytyi 'lossit' -asiasanalla eniten osumia aiheesta, koska heidän kokoelmissaan on kaikki suomeksi julkaistu: lossit | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalveluKannattaa selailla näitä läpi ja tarkistaa kiinnostavimpien julkaisujen kohdalta että löytyisikö oman kirjaston kokoelmasta (Vaara-kirjastot - verkkokirjasto | Vaara-kirjastot) kyseistä teosta ja mikäli ei löydy, tiedustella omasta lähikirjastosta kaukolainamahdollisuutta. Kovinkaan paljon aiheesta ei ole julkaistu kirjallisuutta ja suurin osa omakustanteita jne, joita voi olla huonosti saatavilla kaupunginkirjaston kokoelmassa. Vaara-kirjastojen kaukopalvelun ohjeet ja yhteystiedot: Kaukopalvelu | Vaara-kirjastot
Vuoden 1980 jouluaattona TV 1 esitti toiveuusintana amerikkalaisen elokuvan Cindy (1978, ohjaus William A. Graham). Kyseessä on New Yorkin Harlemiin sijoitettu ja afroamerikkalaisten näyttelijöiden tulkitsema musikaaliversio Tuhkimo-sadusta.
Etsimäsi Geir O. Kløverin teos The Nansen photographs (2012) kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin.https://finna.fi/Record/fikka.5616982?sid=4883251482Teos näyttää olevan lainattavissa kotilainaan. Lainaamiseen tarvitset Kansalliskirjaston kirjastokortin.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kirjastokorttihttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteyst…
Keskikirjastoissa on oma palvelu eli Lukuneuvonta tämän tyyppisille kysymyksille.Tässä linkki lukuneuvontalomakkeeseen: https://keski.finna.fi/Feedback/Form/ReadingRequest
Runo Remmikengissä löytyy Tuula Korolaisen teoksesta Mummola : runoja mummoista, vaareista ja lapsista (2022, s.48-49).Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4219652?sid=4942498298
Voisipa miltei sanoa, että käytännössä (runo)kirjat lähes poikkeuksetta sisältävät materiaalia, joka on kirjoitettu jo ennen julkaisuvuotta. Sekin on mahdollista, että kirjaan päätyneestä "lopullisesta" tekstistä on olemassa aikaisempia versioita, joita ei ehkä ole julkaistu painettuina, mutta niitä on silti voitu esittää vaikkapa suullisesti puhetilaisuuksissa, runomatineoissa – tai vaikkapa olympiakisoissa. Äiti ja neutronipommi -runon taustaa selvittäessäni vastaani ei kuitenkaan tullut viitteitä siitä, että sitä – tai sen osia – olisi esitetty Moskovan olympialaisissa. Valtionpalkinnon 1984 Neuvostoliitossa saanut runo on kotimaassaan yksi Jevtušenkon tunnetuimmista runoista, joten otaksuisin, että tällaista meriittiä siitä...
En löytänyt tähän suoraa vastausta suomenkielisistä lähteistä, mutta nestemäisen pyykinpesuaineen käyttöä ruokailuvälineiden puhdistamiseksi ei ainakaan yleisesti suositella. Asiasta löytyy jonkin verran tietoa esimerkiksi Googlesta hakemalla englanniksi, tosin monesti enemmän tai vähemmän kaupallista yhteistyötä tekevien sivustojen ja pesuainemerkkien sivuilta. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä asiasta: pyykinpesuaineen käyttäminen ruokailuvälineiden puhdistamiseen ei ole suositeltavaa. Vaikka molempien pesuaineiden ainesosaluetteloissa on samankaltaisuuksia ja ruokailuvälineet varmasti puhdistuvat pyykinpesuaineellakin, liittyy etenkin jatkuvaan käyttöön riskejä. Pyykinpesuaineissa on usein hajusteita, optisia kirkasteita ym....
Hei, kuntien kielisuhteista löydät tietoa Kuntaliitolta: https://www.kuntaliitto.fi/kuntaliitto/tietoa-kunnista-ja-kuntayhtymista/kaksikieliset-kunnat. Vanhempia tietoja kuntien kielistä löydät Suomen tilastollisista vuosikirjoista Tilastokeskuksen julkaisuarkistosta: https://otos.stat.fi/home. Esimerkiksi vuoden 1995 tiedot kuntien kielistä löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1995 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023013124933), taulukosta 30. Valitettavasti aikasarjaa 1990-luvun alusta lähtien kuntien kielisuhteista ei ole julkaistu. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston (https://stat.fi/tilasto/vaerak) tietokantataulukoista löydät kuitenkin aikasarjatietoa kuntien väestöstä äidinkielen mukaan vuosilta 1990–2024...
Televisiossa on 1990-luvulla esitetty Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailua, jota isännöi Salon kaupunki. Lasten laulukaupunki -sivustolta löytyvät kaikki kilpailun voittajat, mutta niiden joukossa olevat hiiri-laulut eivät kuulosta samalta. Kilpailun kappaleista on tehty tallenteita nimellä Salossa soi, joita on lainattavissa kirjastosta, https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Salossa+soi&type=AllFields. Näyttää kuitenkin olevan niin, että kilpailun satoa on esitelty televisiossa aiemminkin kuin 1996, jolloin ilmeisesti ensimmäinen julkaisu on tehty Salossa soi. Uudet lastenlaulut 1996.Voisi kuitenkin olla mahdollista, että Laulukaupunki ry löytäisi omista arkistoistaan laulun. Yhteystiedot sinne löytyvät heidän sivultaan,...
Sävellyksestä ei ole vieläkään julkaistu nuottia. Aikaisemmassa vastauksessa samaan kysymykseen ehdotetaan, että Kassu Haloselta itseltään voisi saada nuotit.
Hei!Voit uusia lainojasi kirjautumalla verkkokirjastoon https://vaski.finna.fi/fi. Lainoja ei voi uusia, jos lainaamaasi aineistoon on tehty varaus. Jos lainoja ei uusi, tulee siitä myöhästymismaksu 30 senttiä/laina/päivä.Vaski-kirjastoista lainattua aineistoa ei voi palauttaa Helmet-kirjastoihin.
Ei, rälssi ei ole vain Ruotsin ja Suomen historiaan kuuluva asia, vaikka se on erityisen keskeinen juuri näissä maissa. Rälssijärjestelmä eli frälse oli käytössä myös Norjassa ja Tanskassa, mutta hieman eri muodossa. Lähde:https://sv.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A4lse
Vuorolausunnan "Ammattileikki" on kirjoittanut Aino Öljymäki. Se sisältyy hänen kirjaansa "Iloa ja juhlaa. [1], esitystehtäviä koulun pienimmille" (WSOY, 1949; 3. painos 1957). Ammatit ovat leipuri, maamies, seppä, suutari, opettaja, lääkäri ja autonkuljettaja. Loppusäkeistöt lausuvat kaikki yhdessä. Esitys päättyy: "Omaakin onneas', yhteistä myös edistää taidolla tehty työs'."
