Säkeet ovat Mannerin varhaistuotannosta, hänen toisen runokokoelmansa Kuin tuuli tai pilvi (1949) runosta Legenda, sen kolmannesta säkeistöstä: " -- tavoittaa aikaa kuin lintua lennostaan / – vaikk' aika on pudonnut lennostaan – / kalastaa unia virtaan hukkuneita, / -- "
Kukaan vastaajista ei valitettavasti tunnistanut satua näin niukoista tiedoista. Ehkä joku palstan lukijoista osaa ehdottaa, mistä sadusta voisi olla kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Hei,Inkeri Kilpisen Tonna-kirjoista ei näyttäisi olevan tuoreita painoksia. 1970-1980-lukujen vaihteen aluperäisten lisäksi on vain 1988 otetut uudet painokset. Näitä ei enää ole tarjolla, mutta antikvariaateista ja eri kauppapaikkojen kautta yksityisiltä myyjiltä kirjoja on saatavilla. Hinnat siellä 10 € tienoilla - voi myös saada halvemmalla.
Tietoa juuri tästä juoksutapahtumasta ei ole löytynyt. Helsingin Sanomien luulisi olevan todennäköisin paikka, josta tietoa yksittäisestä tapahtumasta löytyisi, mutta olet jo tutkinut vanhoja lehtiä löytämättä tietoa. Kyseisten vuosien Mitä Missä Milloin -teoksistakaan ei löytynyt mainintaa tapahtumasta. Voisit halutessasi varmuudeksi tutustua vielä Niilo Tarvajärven elämäkertaan Satu Maista (1989).Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.152453?sid=5183022719
Helle-kirjastojen kokoelmista löytyy vain yksi, historiallinen keittokirja. Muilta kirjastoalueilta löytyy enemmän lainattavia saksankielisiä keittokirjoja. Näet ne tästä Finna-hausta. Niistä voi tehdä kaukolainapyyntöjä.
Aikamme aapisessa (Kirsi Kunnas ja työryhmä, 1968) on Å-kirjaimen kohdalla runo Å eli Ångström. Runo on Kirsi Kunnaksen kirjoittama. https://finna.fi/Record/vaski.110870?sid=5188932434
Etsin sanontaa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta. Suomen murteiden sanakirjasta löytyi sana maailmantahko. Ainakin Loimaan ja Lempäälän murteissa tunnetaan sanonta maailmantahko laahaa = maailma hioo, opettaa. Linkki murresanakirjaan
Ylioppilaskokeiden koetehtävät löytyvät Spes Patriae -kirjoista. Spes Patriae ylioppilaskuvastoa julkaistiin vuosina 1958-2017. Loisto-kimpan kirjastoista niitä löytyy Kyrön kirjaston kokoelmasta.
Taulun vasemmassa alareunassa olevan signeerauksen tulkitsisin olevan "Wm Rolig -31". Taideaiheisista hakuteoksista enkä hakemistoista tätä vastaavaa taiteilijaa löytänyt. Vanhoista sanomalehdistä löytyy kuitenkin varteenotettavaksi maalariehdokkaaksi William Rolig. Hän oli ammatiltaan kehystäjä eli työkseen tekemisissä kuvataiteen kanssa, eikä liene ollenkaan kaukaa haettua, että hänellä olisi ollut omiakin taiteellisia ambitioita. Myös signeerauksen vuosiluku sopii William Roligiin: Aamulehdessä 16.8.1937 julkaistujen kirkollisten ilmoitusten kuolleiden joukosta löytyy 31-vuotiaana Tampereella menehtynyt kehystäjä Villiam Rolig. Rolig oli muuttanut vaimoineen Porista Tampereelle vuonna 1928 (Kyrkliga notiser, Björneborgs Tidning 24.7....
Kyseessä on varmaankin norjalaisen Klaus Hagerupin Mari ja rajattoman rakkauden kesä (Höyere enn himmelen, suom. Katriina Savolainen, 1997). Kirjasammossa on teoksen ruotsinkielisen laitoksen kansikuva. Suomenkielisen laitoksen kansikuvan löydät helposti googlettamalla kirjan nimellä.Mari ja rajattoman rakkauden kesä Kirjasammossa
Näyttelijä Risto Mäkelästä (1924-1992) ei ole julkaistu kirjanpituista elämäkertaa. Pienoiselämäkerta löytyy datapalvelu Biografiasammosta sekä elokuvatietokanta Elonetistä.Risto Mäkelä Biografiasammossa: https://biografiasampo.fi/henkilo/p4667Risto Mäkelä Elonetissä: https://elonet.finna.fi/Search/Results?filter[]=author2_id_str_mv%3A%22kavi.elonet_henkilo_166545%22Kaikki Elonetin artikkelissa mainitut kirjalähteet, joista löytyy lisätietoa Mäkelästä, ovat saatavilla Kymenlaakson kirjastojen kokoelmista: https://kyyti.finna.fi/Elokuvakirja (MMM). Toim. Kari Uusitalo. Helsinki: Otava 1972, 525-26. Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava 2005, 590. Kasvot naamion takana. Kuvauksia...
Ateneumin julkaisema Albert Edelfelt 1854–1905 : juhlakirja (2004) sisältää Edelfeltin näyttelyosallistumiset vuosilta 1872–1905 "mahdollisimman täydellisinä". Ensimmäinen siinä listattu näyttely on Suomen Taide-yhtiön näyttely 1872. Siinä esillä ollut maalaus Vanha eukko (En gammal gumma) on mukana kirjassa nimellä Fredrika Snyggin muotokuva (s. 13) [Bertel Hintzen Edelfelt-elämäkerran teosluettelon numero 12]. Kevättalvella 1872 maalatun työn malli Fredrika Snygg oli Edelfeltin perheen "Tajtaksi" kutsuttu palvelijatar.
Hei,Heline, kuten Helinäkin, on johdannainen nimestä Helena. Helena on kreikkaa ja tarkoittaa loistavaa, valoa tai säteilyä. Nimi symbolisoi kauneutta, kirkkautta ja valoa, jotka ovat olleet perinteisesti nimen kantajien piirteitä. Helena-nimi liittyy usein myös viisauteen ja hengelliseen voimaan. Nimi on tullut Suomeen Ruotsin kautta.Helinen epävirallinen nimipäivä on 20.2. Heline on ensimmäisenä etunimenä 5 naisella (muutos 0). Muuna kuin ensimmäisenä etunimenä Heline on 15 naisella (muutos 0).Kaikkiaan etunimi Heline on 20 naisella (muutos 0). Heline on suositumpi muuna etunimenä kuin ensimmäisenä etunimenä. Lähteet: Helena nimipäivä - Helena-nimi ja nimen merkitysHeline nimipäivä - Heline-nimiHelena-nimen merkitys
Tietokoneen prosessori eli suoritin suorittaa tietokoneohjelmien käskyjä. Moniydinsuorittimessa samalle mikropiirille on rakennettu useita erillisiä suorittimia, eli samassa suoritinkotelossa on monta ydintä. Eri ytimet toimivat rinnakkain, eli ne voivat suorittaa yhtä ohjelmaa tai jokainen eri ohjelmaa samanaikaisesti. Moniydinsuoritin on näin yleensä tehokkaampi kuin suoritin, jossa on vain yksi ydin.Lähteet:Moniytimellisyys (tietotekniikka) – WikipediaTestaa ja vertaa suorittimesi nopeutta | kotimikro.fiekurssit - opetusta netissä - ProsessoriMitä ainutlaatuista moniytimisprosessorissa on?
Walt Whitmanin runon When Lilacs Last in the Dooryard Bloom’d suomennos sisältyy Jarkko Laineen toimittamaan teokseen Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (1991, s. 136). Runo on suomenkieliseltä nimeltään Kun syreenit viimeksi kukkivat pihamaalla ja sen on suomentanut Viljo Laitinen.
Useissa Lapin sotaa käsittelevissä teoksissa on mainintoja saksalaisten vangiksi jääneistä suomalaisia. Mm. Lars Westerlundin kirjassa "Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin" (luettavissa myös Kansallisarkiston sivuilta https://kansallisarkisto.fi/-/sotatapahtumia-internointeja-ja-siirto-sodanjalkeisiin-oloihin.-kansallisarkiston-artikkelikirja ) sekä Mika Kuljun "Lapin sota 1944-1945" -teoksessa on lukuja saksalaisten panttivangeiksi ottamista suomalaisista. Vastaava luku löytyy Jouni Kallioniemen kirjoittamasta "Suursodan loppunäytös pohjoisessa : Lapin sota 1944-1945". Lars Westerlundin toimittamassa teoksessa "Sotavangit ja internoidut" on käsitelty saksalaisten Suomessa sijainneita sotavankileirejä,...
Tässä ehdotuksia hiukan laidasta laitaan, sillä jos sitä omaa juttua ei oikein ole vielä löytynyt, kannattaa kokeilla monenlaista! Jos näistä ehdotuksista löytyisi jotain, mikä kiinnostaa, niin sen jälkeen voi olla helpompi myös löytää lisää samankaltaisia kirjoja.JännitysLuoma: Mysteerimestarit Olivia ja Icarus -sarjaMerritt: Ei täällä ole hirviöitä (kauhu)Våhlund: Käsikirja supersankareille -sarjaEläimiäAlongi: Hevoskallion kuiskaajat (hevoskirjoja, värikuvitus. Jos tuntuu, että tekstiä on liikaa, tästä sarjasta on olemassa myös tosi hyvät selkokieliset versiot.)Brandis: Muodonmuuttajat-sarja (varhaisnuorten fantasiasarja nuorista, jotka voivat muuttaa muotoaan ja elää sekä ihmisen että eläimen kehossa)Hallberg: Sinttu-sarja (...
Riippuu käyttötarpeesta. Pitääkö luetteloa päästä katsomaan tien päällä, esimerkiksi kirjakaupoilla? Onko kirjojen tarkemmilla tiedoilla merkitystä (painos, pokkari/kovakantinen, julkaisuvuosi)? Ovatko kirjat enimmäkseen uusia vai vanhoja? Romaaneja vai tietokirjoja?Kirjaharrastajat tuntuvat usein hifistelevän luetteloinnin kanssa, mutta tavalliselle harrastajalle mielestäni pitäisi riittää aika kevyt luettelointi.Jos luetteloisin itse omat kirjani, käyttäisin todennäköisesti tekstinkäsittelyohjelmaa (esimerkiksi Microsoft Word), johon kirjaisin kirjat aakkosjärjestykseen tekijän mukaan. En sisällyttäisi muita tietoja, ja käyttäisin ohjelman etsimistoimintoa kirjan/kirjailijan nimellä etsimiseen. Jos luetteloisin sekä kaunoa että...
Helsingin Sanomien artikkelissa (9.6.2004) kerrotaan, että kääk-sanaa ei ollut suomen kielessä ennen Aku Ankkaa. Sen keksi Akkarin (Aku Ankka -lehden) toinen päätoimittaja Alli Peltonen. Artikkelista ei valitettavasti käy ilmi, oliko kyseessä mukaelma englannin kielen quack-sanasta, joka Sanakirja.org-sivuston mukaan tarkoittaa kvaak, vaakkua, kaakattaa.Lukaisin teoksen Walt Disney's Donald Duck : "Donald Duck finds pirate gold", johon on koottu Carl Barksin ensimmäisiä Aku-tarinoita vuosilta 1938-1942, ja ainakaan näissä tarinoissa Aku ei juurikaan huudahtele. Lisäksi Donald Duck Fandom -wikisivustolla on listattu Akun lempihuudahduksia, joista yksikään ei ole sana quack. Lähteet:Barks, C. (2025) Walt Disney's Donald Duck : "...
