Gottlundin kirjoitusten tutkija Olli Vilhunen kertoi Perä-Pohja-lehdelle 9.3.1928: "Sain selville aluksi, että Gottlund oli käyttänyt omia kirjoitusmerkkejään sanoissa. Esimerkiksi kun sain selville att-sanan käytön, oli minulla jo kaksi kirjainta a ja t. Samalla tavalla pääsin lopullisiin tuloksiin ja salakirjoitusta voi lukea." Gottlund oli siis korvannut tavalliset kirjaimet keksimillään merkeillä. Gottlundin alkuperäiset päiväkirjat löytyvät Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistosta.
Varmaa vastausta en tähän löytänyt, mutta ehkä etsimäsi kirja on joku alla olevista. Ian Stewart: Kirjeitä nuorelle matemaatikolle (2007)Alex Bellos: Kiehtova matematiikka : seikkailu numeroiden ihmemaassa (2011)George Pólya: Ratkaisemisen taito : kuinka lähestyä matemaattisia ongelmia (2014)Jordan Ellenberg: Miten välttää virheet : matemaattisen ajattelun voima (2016)Simo Kivelä: Vaellusretkiä matematiikkaan (2017)Janne Hakkarainen: Tarinoita matematiikasta : alkuluvuista Elämän peliin (2019)Samuli Siltanen: Astu matematiikan maailmaan (2019)Matti Lehtinen: Geometriaa ja geometriasta (2021)Ben Orlin: Muutos on ainoa vakio : differentaali- ja integraalilaskennan viisaus hullussa maailmassa (2022)Milo Beckman & M. Erazo:...
Hei!Valitettavasti myös Porvoon Kanoottikirjan välistä ovat työpiirustukset kadonneet! Kyseessä on Helle-kirjastojen ainoa kappale.Tässä tilanteessa suosittelisin, että tekisit Kanoottikirjan työpiirustuksista kaukolainapyynnön. Katsoin, että kirjaa on saatavilla monesta Suomen kirjastosta, ja ainakin osassa kirjoista on työpiirustukset tallella. Käytännössä homma toimii niin, että työpiirustukset voidaan skannata sellaisessa kirjastossa, josta ne löytyvät, ja skannaus lähetetään sitten tänne Porvooseen. Me tulostamme skannaukset ja sinä saat ne tällä tavalla haltuusi. Tästä peritään pieni maksu (ks. lisää kaukopalvelusivulla, linkki alempana).Kaukolainapyynnön voit täyttää täällä: https://www.porvoo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/...
Valitettavasti kukaan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei tunnistanut runoa. Olisiko lukijoilla tietoa runosta, jonka Ritva Oksanen on esittänyt vanhassa TV-dokumentissa?
Vanha valssi on alun perin kansanmusiikkia, jolloin sen tarkkaa sävellysajankohtaa on vaikea määritellä. Kappale on ollut tunnettu 1900 -luvun alkuvuosikymmeninä, ja sävelmä on merkitty useampaan kertaan muistiin eri puolilla Suomea. Sävelmä löytyy mm. Ilmari Krohnin vuosina 1989-1933 kokoamasta Suomen Kansan Sävelmiä teoksesta. Kyseiseen teokseen perustuva digitaalinen aineisto, suomalaisten kansansävelmien elektroninen tietovaranto, löytyy osoitteesta Suomen Kansan eSävelmätVanha valssi on ollut jouhikolla tai viululla (myöhemmin myös muilla soittimilla) soitettua pelimannimusiikkia. Edellä mainitun digitaalisen aineiston muistiin merkittyjä sävelmiä löytyy mm. vuosilta 1912-1925.
Kuponkeja on tarkistettu käsin 1970-luvulle asti. Veikkauksen tarkastusosasto työllisti satoja ihmisiä. Tarkastusosastolla tarkistettiin ja hyväksyttiin kuponkeja. Vuonna 1960 Veikkaukselle tuli kaikille asiamiespaikoille käyttöön leimauskoneet. Tämä vähensi henkilökunnan työmäärää eli nähtiin suoraan olivatko kupongit kelpoisia pelin osallistumiseen.Tulokset julkaistiin lehdissä, radiossa ja useissa myyntipaikoissa. Pelaajien tuli itse tarkistaa voittonsa ja viedä kuponki lunastettavaksi myyntipaikkaan. Kun myyntipaikan työntekijä totesi kupongista voiton, sai pienemmät voitot maksaa itse. Sen sijaan isommissa voitoissa kuponki tuli toimittaa Veikkaukselle vahvistettavaksi. Voittojen maksussa meni summasta riippuen 1-4 viikkoa. ...
Hei,Tarkoittanet Aleksis Kiven runoa Seitsemän miehen voimaa.Seitsemän miehen voimaKiljukoon nyt kaikkein kaula,koska mielin virren laulaavoimasta seitsemän miehen.Tähtiä kuin otavassa,poikia on Jukolassa,laiskanpulskeja jallii.Juho pauhaa, pirtti roikaa;hän on talon aika poika,ankara “Poika-Jussi”.Tuomas seisoo niinkuin tammi,koska saarnaa Aaprahammi,Jukolan Salomon suuri.Simeoni, liuhuparta,valittaa se “ihmisparka,syntinen, saatana, kurja”.Simeoni herneet keittää,Timo sekaan rasvat heittää,patahan kuohuvaan sylkee.Lauri-poika metsäs häärii,katselevi puita väärii,mäyränä nummia tonkii.Viimein tulee hännän huippu,Pikku-Eero, liukas luikku,Jukolan tiuskea rakki.Siinä onpi velisarja,jalo niinkuin sonnikarja,voimalla seitsemän miehen.
Hei!Ehdottaisin näitä teoksia, jotka kukin käsittelevät ihmisen suhdetta luontoon ja terveyteenkin: Eeva Meltio: Pedot = animals (sarjakuvanovelleja)Monika Fagerholm: Meri: neljä lyyristä esseetäPeter Handke: Intohimoisesta sienestäjästä: kertomus sinänsä (pienoisromaani)Pipsa Lonka: Toinen luonto (näytelmä)Pauli Hautala: Katseen maanosat (runoja)Harri Hertell: Älä häiritse iltaa (runoja) Lisäksi kaksi ehdotusta hiukan yli 200 sivun:Aura Koivisto: HarhamatJohanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi Toivottavasti joku näistä teoksista resonoi!
Marianne Jutilan kirjoittamassa historiikissä "Lapin lippulaiva. Lyseonpuiston lukio 1908-2008" on oma luku "Lapinpuvusta tulee epäkorrekti" ss. 302-304.Jo 1970-luvun alussa joukko lukion abiturientteja vastusti lapinpuvun käyttöä penkinpainajaisissa, koska osa saamelaisista ei hyväksynyt sitä. 1990-luvulla keskustelu vähemmistön kansallispuvun käytöstä lisääntyi, ja vuodesta 1996 alkaen yhä suurempi joukko abiturientteja jätti pukeutumatta lapinpukuun. Vuonna 2004 Rovaniemen lyseonpuiston lukion abiturientit päättivät luopua lapinpuku-traditiosta.Junila käyttää termiä lapinpuku, koska aito saamenpuku on henkilökohtainen, käyttäjänsä identiteetin ja etnisen alkuperän symboli.
Tietokoneen prosessori eli suoritin suorittaa tietokoneohjelmien käskyjä. Moniydinsuorittimessa samalle mikropiirille on rakennettu useita erillisiä suorittimia, eli samassa suoritinkotelossa on monta ydintä. Eri ytimet toimivat rinnakkain, eli ne voivat suorittaa yhtä ohjelmaa tai jokainen eri ohjelmaa samanaikaisesti. Moniydinsuoritin on näin yleensä tehokkaampi kuin suoritin, jossa on vain yksi ydin.Lähteet:Moniytimellisyys (tietotekniikka) – WikipediaTestaa ja vertaa suorittimesi nopeutta | kotimikro.fiekurssit - opetusta netissä - ProsessoriMitä ainutlaatuista moniytimisprosessorissa on?
Maija Hirvosen Salanimet ja nimimerkit -teoksessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, 2000) kerrotaan, että Marjatta Sakaristo on salanimi. Muuta tietoa siitä ei ole. Teoksen esipuheen mukaan tämä tarkoittaa, että nimeä ei ole pystytty avaamaan tai saatu avata (jolloin kyseessä on toimittajan tiedossa oleva salanimi, jota kirjailija ei halua paljastaa). On siis ilmeistä, että tekijän oikea nimi ei ole julkisesti tiedossa.Kirjaan liittyvää uutisointia, arvosteluja tms. artikkeleita voisi etsiä ilmestymisajankohdan aikakauslehdistä (esim. Suomen kuvalehti, Anna, Apu, Seura, Me Naiset). Kulttuurialan lehdistä otollisia voisivat olla Kirjallisuusarvosteluja-lehti tai Akkaväki : naisten ääni. Kyseisten lehtien vuoden 1980 vuosikertoja...
Löysin kahdesta lähteestä viittauksen sanontaan "Maailma tämä on eikä mikään paratiisi". Ensimmäinen on Wikiaineistosta ja vuodelta 1860. Yrjö Koskisen kirjoitukseen sisältyy kohta "niin kauan kuin maailma ei ole mikään paratiisi eikä ihmiset enkeleitä" . Linkki koko tekstiin on seuraavassa:La'illisen Suojeluksen ja La'illisen Waiwaisholhon asiassa puolustusta (Yrjö Koskinen) – WikiaineistoLisäksi professori Matti Kuusi on koonnut suomalaista kansanhuumoria kirjaan KANSANHUUMORIN MITÄ MISSÄ MILLOINKIN | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotKirjaan sisältyy mm. lyhyt, humoristinen juttu, jolle on annettu otsikoksi "Maailma tämä on eikä mikään paratiisi" (sivut 171-172), ja teksti on ajoitettu vuoteen 1909. Kirjaan voit tehdä varauksen...
Hei, tv-sarja ei ole saatavilla tällä hetkellä suomalaisista kirjastoista. Sarjaa on esitetty Suomen televisiossa ainakin vuosina 1973, 1977 ja 1982.Englanninkielisellä tekstityksellä jaksot ovat tällä hetkellä katsottavissa Youtube-videopalvelusta: https://www.youtube.com/playlist?list=PL42CC18F042A71893 (Viitattu 6.3.2026, saatavuutta ei voida taata tekijänoikeuksien vuoksi)Lähteet:Odysseus: Tv-sarja Odysseia. Ylen Muistikuvaputki, 2008. [Verkkosivu]. [Viitattu 06.03.2026]. Saatavissa: http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Hei,heti kun kirja saapuu noudettavaksi kirjastoon, niin saatte siitä viestin. Se tulee tekstiviestinä tai sähköpostina. Sähköpostiosoite, mistä tämä kysymys on tullut ei antanut osumia kirjaston asiakastiedoista, joten en nyt voi varmaksi sanoa, kummalla tapaa saatte viestin. Voitte kuitenkin tarkistaa ilmoitustavan verkkokirjastossa omista tiedoistanne tai asioimalla kirjastossa.
Useissa Lapin sotaa käsittelevissä teoksissa on mainintoja saksalaisten vangiksi jääneistä suomalaisia. Mm. Lars Westerlundin kirjassa "Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin" (luettavissa myös Kansallisarkiston sivuilta https://kansallisarkisto.fi/-/sotatapahtumia-internointeja-ja-siirto-sodanjalkeisiin-oloihin.-kansallisarkiston-artikkelikirja ) sekä Mika Kuljun "Lapin sota 1944-1945" -teoksessa on lukuja saksalaisten panttivangeiksi ottamista suomalaisista. Vastaava luku löytyy Jouni Kallioniemen kirjoittamasta "Suursodan loppunäytös pohjoisessa : Lapin sota 1944-1945". Lars Westerlundin toimittamassa teoksessa "Sotavangit ja internoidut" on käsitelty saksalaisten Suomessa sijainneita sotavankileirejä,...
Löysin useammankin tutkimuksen vammaisten ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa. Linkki Google scholar hakutulokseen.Tuoreempaa tutkimusta aiheesta on tehty mm. Sosiaalitieteiden maisteriohjelmassa 2025. Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien ja kansalaisuuden toteutuminen vammaispalveluissa Epäkohtien tarkastelua eduskunnan oikeusasiamiehen asiakirjojen näkökulmasta: Sosiaalityö Maisterintutkielma Laatija: Mira Rautio Ohjaaja: Yliopistonlehtori Johanna Moilanen. Linkki tutkielmaan.2024 Jyväskylän yliopistossa. Heidi Oranen Maisterintutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Sosiaalityö. Yhdenvertaisuus Suomessa vammaisen henkilön näkökulmasta - kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Linkki katsaukseen.2023 Helsingin yliopistossa....
Kyllä, Hansa oli saksalainen automerkki, jota valmistettiin 1905-1961. Hansaa valmistanut Borgward -yhtymä meni konkurssiin vuonna 1961 ja tällöin myös Hansa-autojen valmistus loppui. Lähteet:Hansa (auto) – WikipediaHansa (company) - WikipediaHansa – AutoWikiHansa automobiilit - Kampiveivi.fi
