Selailin kirjastomme lastenkirjoja, mutta en löytänyt tätä kirjaa. Löytyi sellaisia, jossa leijona pelkää ja leijona auttaa unen tuloon, mutta ei tällaista. Hain Finnasta ja Kirjasammosta, mutta sieltäkään ei osunut tällaista kirjaa hauillani. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?Kirjasammon hakutulos haulla leijonat, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/leijonatHelmet-Finnasta etsimällä ei löydy kovin montaa osumaa kirjoista, joissa on leijona ja jotka on julkaistu ennen vuotta 2000. Ehkä etsimäsi olisi niiden joukossa?, https://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=search_date…
Kirjoihin tehdyt merkinnät tekevät kirjoista epäsiistejä, ja mahdollisuuksien mukaan kirjaston henkilökunta joko kumittaa merkintöjä pois tai poistaa kokoelmasta epäsiistejä kirjoja, jos niillä ei ole paljon kysyntää. Joskus epäsiistitkin kirjat kuitenkin täytyy pitää kokoelmassa, jos kirjalla on paljon kysyntää ja korvaavaa kappaletta ei ole mahdollista saada tilalle. Merkinnöistä ja muusta epäsiisteydestä saa siis ilmoittaa kirjaston henkilökunnalle, ja korjaamme tilanteen jos vain pystymme.
Yo Ho (A Pirate's Life for Me) -laulu on alun perin tehty Disneyn huvipuistojen Pirates of the Caribbean -kohteen teemamusiikiksi. Ensimmäinen niistä avautui Kalifornian Disneylandissa vuonna 1967. Kappale ei siis ole alkujaan elokuvamusiikkia. Ensimmäinen Pirates of the Caribbean -elokuva ilmestyi vuonna 2003, ja siinäkin laulua lauletaan. Elokuvaa ei ole dubattu suomeksi.Lähteet:Disney Wiki: https://disney.fandom.com/wiki/Yo_Ho_(A_Pirate%27s_Life_for_Me) The Walt Disney Family Museum: https://www.waltdisney.org/blog/yo-ho-yo-ho-music-walt-disneys-pirates-caribbean
Samalla sivulla vastataan myös esittämääsi kysymykseen: "Aineistoa ei ole digitoitu. Tämä aineisto on tilattavissa digitaalisena toimituksena". Lue lisää: https://kansallisarkisto.fi/digitaalinen-toimittaminenAstiaa käyttämällä löytyy myös esimerkiksi aineisto: Turun raastuvanoikeuden tuomio- ja sakkoluettelot (1943-1943). Tätä aineistoa ei ole digitoitu, mutta voit tilata sen ilman veloitusta tutkijasaliin Kansallisarkiston Mikkelin toimipisteeseen. Kannattaa kuitenkin huomioida, että aineisto on käyttörajoitettua. Jos siis teet tieteellistä tutkimusta tai sukututkimusta tai haet omia tietojasi, saattaa arkisto myöntää käyttöluvan.Lisää tietoa raastuvanoikeuksien arkistoista löydät täältä: Arkistojen Portti - Aineisto-oppaat -...
ɤ (gamma) - Soinnillinen konsonantti, joka äännetään kurkun takaosassa samassa ääntöpaikassa kuin k- ja g-äänteet siten, että ilmaa päästetään virtaamaan läpi kuten esim. espanjan sanassa amigo.δ (delta) - Äännetään kuten englannin soinnillinen th esim. sanassa this.ϑ (theetasymboli) - Äännetään kuten englannin soinniton th esim. sanassa thing.Lähteet:Antti Sovijärvi ja Reino Peltola (toim.): Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitusFinn Lectura: Foneettiset kirjoitusjärjestelmätTieteen termipankki: Soinnillinen palataalispiranttiWikipedia: Suomen vanhat spirantitWikipedia: Soinnillinen velaarinen frikatiivi (sisältää ääninäytteen)
Kirjastot.fi-palvelun monihaun antamien tietojen perusteella seuraavissa kirjastoissa on George Sarközyn levyjä:
Oulun kaupunginkirjastossa: Bach, Johann Sebastian: Lute music
Kouvolan kaupunginkirjastossa: Vivaldi, Antonio: Concertos and sonatas
Vantaan kaupunginkirjastossa (Myyrmäen kirjasto): Bach, Johann Sebastian: Suite in e minor BWV 996
Talvivaaran kaivoksen ympäristölupien materiaalia löytyy Aluehallintoviraston sivuilta:
https://www.avi.fi/web/avi/ymparistoluvat-vireilla-pohjois-suomi-talvivaara-sotkamo
Siellä on selvityksiä ja myös Aluehallintoviraston ilmoituksia ja ympäristölupa ja sen muutos.
Kaivostoiminnan ympäristövaikutuksen tutkimuksia löytyy Suomen ympäristökeskuksen sivulta https://www.syke.fi/fi-FI/haku?n2=kaivokset ja turvetuotannosta https://www.syke.fi/fi-FI/haku?n2=turvetuotanto
Turvetutkimusta löytyy ympäristökeskuksen lisäksi Geologisen tutkimuslaitoksen julkaisuista, http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/turve/ .
Tämä on sen tyyppistä tutkimusta ja tietoa, että sitä kannattaa tiedustella Aalto yliopistolta, jonka osa Kauppakorkeakoulu nykyään on. Taloustieteen laitos löytyy täältä https://www.aalto.fi/fi/taloustieteen-laitos, ja kirjaston eli oppimiskeskuksen tietopalvelun tiedot täältä https://learningcentre.aalto.fi/fi/tietopalvelut-ja-tiedonhankinnan-opetus/ sekä osoite, josta voi kysyä oppimiskeskus@aalto.fi.
Kysymykseesi on vähän vaikea vastata. Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen suojelu ja (home)koulujen korjaaminen ja korvaaminen ovat molemmat hyvin tärkeitä asioita, mutta eri tavoin. Niiden asettaminen toistensa vastakohdiksi kuulostaa vähän tarkoitushakuiselta. Valtion budjetin vahvistaa eduskunta hallituksen esityksen pohjalta. Rahanjako on siis poliittinen päätös. Ja kuten esittämästäsi sitaatista kävi ilmi, kirkon yhteiskunnalliset tehtävät on määritelty laissa.
https://minedu.fi/kirkon-tehtavat
Monet kirkot kuuluvat Suomen vanhimpaan ja arvokkaimpaan rakennusperinteeseen. Ne edustavat keskiajalle asti ulottuvaa jatkumoa. Kivikirkkojen lisäksi Suomessa on hyvin vähän yli 500 vuotta vanhoja rakennuksia. Nämä...
Artikkeli löytyy esimerkiksi "google advanced" haulla osoitteesta https://www.jstor.org/ - artikkelin pääsee maksutta lukemaan kirjautumalla sivustoon.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Se oli sen verran vaikea, että päätimme välittää sen BBC:lle. Odottelemme vastausta heiltä ja kerromme sinulle,
jos saamme sen. Lähettäisitkö yhteystietosi osoitteeseen: kirjasto@varkaus.fi ja mainitse viestissä myös mistä asiasta on kyse.
Yst. terv.
Varkauden kaupunginkirjasto
Saadakseni vastauksen kysymykseesi soitin Espoon kaupunginteatteriin, jossa luvattiin lisätä tieto teatterin sivuille. Toivottavasti saat tiedon tarpeeksi ajoissa!
https://espoonteatteri.fi/uutiset/taiteilijatapaamisessa-juha-hurme/
Valitettavasti taiteilijaa ei löytynyt kuvataiteilijamatrikkelista eikä Kuvaston taiteilijaluetteloista:
Kuvataiteiljamatrikkeli, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi
Kuvaston taiteilijaluettelo, https://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/
Taulujen tunnistamisen asiantuntijoita löytää antiikkiliikkeistä. Heillä voi olla apua ja lisätietoa taiteilijasta:
Bukowski https://www.bukowskis.com/fi/valuation?gclid=EAIaIQobChMI__Cg_ozl6QIVlo…
Hagelstam http://www.hagelstam.fi/myy
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa taiteilijan?
Ainakaan märkien puiden polttamista ei voine suositella, koska kosteaa puuta poltettaessa jopa kolmannes lämpöenergiasta menee hukkaan. (ks. Ylen uutinen)
Myös Kestävä energiatalous -sivulla on käsitelty tätä aihetta.
Yksittäisten henkilöiden jäljille pääseminen vaatii luultavasti arkistotutkimusta. Hyviä yleisesityksiä vuoden 1918 sotaorvoista ja ehkä samalla johdatuksia hyödyllisten arkisto- ja muiden lähteiden suuntaan voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Kaarninen, M. (2017). Punaorvot 1918 (2. uudistettu laitos.). Minerva Kustannus Oy.
Kaarninen, M. (2009). Kirkko, lapset ja sisällissota. Teoksessa Ilkka Huhta (toim.), Sisällissota 1918 ja kirkko. Suomen kirkkohistoriallinen seura.
Olet oikeassa. Kirjastot järjestävät etälukupiirejä, mutta tietoja ei ole keskitetysti kerätty yhteen paikkaan. Lukupiirejä on tänä keväänäkin monessa paikassa, esimerkiksi:
Espoossa,
Kuopiossa,
Oulussa,
Jyväskylässä
Mikkelissä
Kouvolassa.
Kirjastohakemistossa on merkitty kirjastojen yhteyteen palvelu lukupiiiri, mutta ei etälukupiirejä. Ehkä hakemistoon voisi ehdottaa, että kirjastot merkitsisivät myös etälukupiirinsä sinne, Kirjastohakemiston palautelomake.
Hei,
lähdekirjallisuudesta ei löydy vastausta tähän kysymykseen. Ongelmana on myös se, miten esimerkiksi määritellään ”yleisyys” tai puhutaanko tietystä lehdestä vai kaikista suomalaista lehdistä.
Suomalaisen sanomalehtihistorian tärkeimmissä tutkimuksissa (Päiviö Tommila toim. Suomen lehdistön historia 1985–1992; Tommila & Salokangas: Sanomia kaikille: Suomen lehdistön historia) ei esimerkiksi käsitellä juuri lainkaan yleisönosastokirjoituksia.
Koska aihetta ei ole tutkittu, joudut selvittämään sitä itse. Lähteenä voit käyttää Kansalliskirjaston digitaalista sanomalehtiarkistoa, jossa haun voi kohdistaa 1930- luvulla julkaistuihin sanomalehtiin:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER
Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige vaatii suomenruotsalaisille virallisen kansallisen vähemmistön asemaa Ruotsissa, joten olettaisi yhdistyksen laskevan myös suomenruotsalaisten lapset tähän samaan vähemmistöön. Lapset voivat toki ruotsalaisessa yhteiskunnassa kasvaessaan tuntea itsensä enemmän ruotsalaisiksi kuin suomenruotsalaisiksi. Kyse on varmasti myös siitä, ovatko suomenruotsalaisten lapset Suomen vai Ruotsin kansalaisia.
Helsingin kirjastoissa ei asiakaskoneita pääsääntöisesti tarvitse varata. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa ajanvaraus on vain erikoislaitteisiin kuten 3D-tulostimeen, saumuriin ja mikrofilminlukulaitteelle. Tavallisia asiakaskoneita ei tarvitse varata, kirjastosta löytyy yleensä vapaa kone lyhyellä odotteluajalla. Kirjaston koneilla voit turvallisesti hoitaa asiasi kunhan muistat kirjautua koneelta ulos lopettaessasi. Kysy henkilökunnalta apua asiakastietokoneen käyttöön.
Kirjastoissa järjestetään opastusta myös omien laitteiden kuten älypuhelimen käyttöön, mutta opastukset ovat nyt kesätauolla. Voit kysyä opastusta esimerkiksi Stadin asukastalo Hannasta (Sturenkatu 12). Talo on avoinna klo 16 asti. Voit soittaa sinne ja kysyä...
