Mahdollinen kirja voisi olla Hans Reuterskiöldin Oman kämpän käsikirja (2011), jonka takakansiteksti toteaa: "Maalaisjärkisellä ja ekologisella otteella kirjoitettu nykyajan niksikirja on erinomainen apu omilleen muuttavalle nuorelle..."Kirjan saatavuus Satakirjastojen Finnassa: Oman kämpän käsikirja | Satakirjastot | Satakirjastot
Ateneumin julkaisema Albert Edelfelt 1854–1905 : juhlakirja (2004) sisältää Edelfeltin näyttelyosallistumiset vuosilta 1872–1905 "mahdollisimman täydellisinä". Ensimmäinen siinä listattu näyttely on Suomen Taide-yhtiön näyttely 1872. Siinä esillä ollut maalaus Vanha eukko (En gammal gumma) on mukana kirjassa nimellä Fredrika Snyggin muotokuva (s. 13) [Bertel Hintzen Edelfelt-elämäkerran teosluettelon numero 12]. Kevättalvella 1872 maalatun työn malli Fredrika Snygg oli Edelfeltin perheen "Tajtaksi" kutsuttu palvelijatar.
Täsmällistä tietoa ei löytynyt, mutta muistelen kollegoiden kanssa, että niitä olisi alkanut näkyä 1990-luvulla, ehkä jo vuosikymmenen alkupuolella. Internetistä löytyvien vahvistamattomien tietojen perusteella lötköpötköt olisi keksitty Kanadassa 1980-luvulla.
Suurimmat ruotsinkielisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden valikoimat Helsingissä ovat Oodissa sekä Lauttasaaren, Rikhardinkadun ja Töölö kirjastoissa.Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Löysin kahdesta lähteestä viittauksen sanontaan "Maailma tämä on eikä mikään paratiisi". Ensimmäinen on Wikiaineistosta ja vuodelta 1860. Yrjö Koskisen kirjoitukseen sisältyy kohta "niin kauan kuin maailma ei ole mikään paratiisi eikä ihmiset enkeleitä" . Linkki koko tekstiin on seuraavassa:La'illisen Suojeluksen ja La'illisen Waiwaisholhon asiassa puolustusta (Yrjö Koskinen) – WikiaineistoLisäksi professori Matti Kuusi on koonnut suomalaista kansanhuumoria kirjaan KANSANHUUMORIN MITÄ MISSÄ MILLOINKIN | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotKirjaan sisältyy mm. lyhyt, humoristinen juttu, jolle on annettu otsikoksi "Maailma tämä on eikä mikään paratiisi" (sivut 171-172), ja teksti on ajoitettu vuoteen 1909. Kirjaan voit tehdä varauksen...
Kysymäsi runo on ilmestynyt Paavo Haavikon runokokoelmassa Prosperon runot (Art House) vuonna 2001. Alkuperäinen runo on hieman toisessa asussa kuin mikä sisältyi kysymykseesi. Nyt se on muutettu sellaiseksi kuin kyseisessä kokoelmassa. Kirjaa on saatavana Vaski-kirjastoissa:Prosperon runot : 45 runoa | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot
Sanalle "pata" löytyy seuraava määritelmä: "ett fiskredskap som består av en avstängningsanordning för infångning av vandrande fisk t.ex. lax". (Lähde: Svenska akademiens ordböcker.) Kyseessä on siis vaelluskalojen pyytämiseen tarkoitettu väline. Tässä kuvassa näkyy "lax- och sikpata". "Pata" on siis sama asia kuin lohipato, eli vesi pääsee siitä läpi.
Tässä muutama:Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä ensimmäisessä osassa, Swannin tie, päähenkilö eli kertoja kuvaa, kuinka hän rakastaa Madeleine-leivoksia.Myös Muumi-kirjoissa syödään pakkukakkuja, esimerkiksi Kuka lohduttaisia Nyytiä -kuvakirjassa hemuli syö "pannukakun hilloineen". Taikurin hattu -kirjassa Muumimamma vatkaa juhlia varten pannukakkutaikinaa ammeessa, koska kulhot eivät riitä.Aapelin Pikku Pietarin pihassa nautitaan tuulihatuista.Agatha Christien kuulu hahmo Hercule Poirot rakastaa konvehteja, Miss Marple syö mielellään Traditional seed cake -nimistä kakkua. Hän pitää myös skonsseista ja muffinsseista. Seed cake näyttäisi olevan kakku, jossa on mausteena kuminaa.Myös Viisikossa syödään suklaata. He pitävät myös...
Hei,Voisiko kirja olla Busser, Marianne & Schröder, Ron: Isän ja Ilonan kulkeva koti (suom. 1995)?Lastenkirjallisuuden instituutin tietokannassa on kuvaus: "Isä Vikkelä ja hänen tyttärensä Ilona osatavat kodikseen pienen punaisen kuorma-auton, kun heidän oma kotinsa puretaan. Kylpyamme laitetaan katolle, ja hauska seikkailu alkaa. He vaihtavat autoon uuden moottorin, avaavat kissakylpylän, ryhtyvät keksinmaistajiksi ja keksivät papumakkaran. Talo saa upean värin ja kuningatar kirjeen."
Kyseessä on Christian Nybyn ohjaama 'Se' toisesta maailmasta (The Thing from Another World) vuodelta 1951. Elokuva nähtiin ensimmäisen kerran Suomen televisiossa MTV1:llä vuonna 1972.Lähteet:’Se’ toisesta maailmasta – WikipediaThe Thing from Another World | Taide- ja kulttuurivirasto | Elonet
Riippuu monista yksityiskohdista, kuten:Ovatko kirjat pääasiassa kaunokirjallisuutta vai tietokirjallisuuttaTuleeko luettelo omaksi iloksi vai myös muiden käytettäväksiHaluatko käyttöön pelkän luokituksen vai asiasanoja, genrejä ja muuta vastaavaa tietoaHaluatko noudattaa suomalaista Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL) vai kelpaako mikä tahansa järjestelmäOnko kirjoissa viivakoodi ja/tai ISBN-numero vai ei1800 kirjaa on niin pieni määrä, että sen luokittelemisesta pelkästään omaa käyttöä varten ei mielestäni ole muuta hyötyä kuin oman kirjastoluettelon mahdollisesti tuoma ilo. Erityisen turhaa luokittaminen on, jos pääasia luetuista kirjoista on suomenkielistä kaunokirjallisuutta, koska tällöin kirjat kuuluvat samaan...
Kirjoihin tehdyt merkinnät tekevät kirjoista epäsiistejä, ja mahdollisuuksien mukaan kirjaston henkilökunta joko kumittaa merkintöjä pois tai poistaa kokoelmasta epäsiistejä kirjoja, jos niillä ei ole paljon kysyntää. Joskus epäsiistitkin kirjat kuitenkin täytyy pitää kokoelmassa, jos kirjalla on paljon kysyntää ja korvaavaa kappaletta ei ole mahdollista saada tilalle. Merkinnöistä ja muusta epäsiisteydestä saa siis ilmoittaa kirjaston henkilökunnalle, ja korjaamme tilanteen jos vain pystymme.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Tietokannoistakaan ei ollut apua. Muistaisiko kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ylen Elävästä arkistosta löytyvien kahden dokumentin mukaan ajoi jonkin verran 1960-luvulla, esimerkiksi vuonna 1965 hän esitteli Jyväskylän Suurajot ja vuonna 1967 ajoi kolme kisaa. Ensimmäinen dokumentti - Hannu Karpo esittelee Suurajojen rallireitin - on katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa. Toinen dokumentti - Karpo, sorateiden kuningas - puolestaan on katsottavissa vain Ylen Elävä arkisto Facebookissa.Lähteet:Karpo, sorateiden kuningas. Yle Elävä arkisto. Facebook. Dokumentti. https://www.facebook.com/watch/?v=158122816248372 (Viitattu 5.8.2026)Yle. Elävä arkisto. https://yle.fi/elavaarkisto (Viitattu 5.8.2026)
Kyseessä voisi olla Lauri Törhösen ohjaama elokuva 16. kevät (1976). Elokuvassa ajetaan moottoripyörällä, ja Kari Sorvali on mukana elokuvassa.Klippejä elokuvasta tässä linkissä. Onnettomuus tapahtuu toiseksi viimeisessä klipissä.
Samalla sivulla vastataan myös esittämääsi kysymykseen: "Aineistoa ei ole digitoitu. Tämä aineisto on tilattavissa digitaalisena toimituksena". Lue lisää: https://kansallisarkisto.fi/digitaalinen-toimittaminenAstiaa käyttämällä löytyy myös esimerkiksi aineisto: Turun raastuvanoikeuden tuomio- ja sakkoluettelot (1943-1943). Tätä aineistoa ei ole digitoitu, mutta voit tilata sen ilman veloitusta tutkijasaliin Kansallisarkiston Mikkelin toimipisteeseen. Kannattaa kuitenkin huomioida, että aineisto on käyttörajoitettua. Jos siis teet tieteellistä tutkimusta tai sukututkimusta tai haet omia tietojasi, saattaa arkisto myöntää käyttöluvan.Lisää tietoa raastuvanoikeuksien arkistoista löydät täältä: Arkistojen Portti - Aineisto-oppaat -...
Hei ja kiitos viestistä!Jos kirjaston asiakas ei käytä verkkopalvelua 18 kuukauteen, tili siellä poistetaan tietosuojasyistä. Tämä koskee siis tuonne verkkokirjastoomme tekemiäsi listoja ja tallennettuja hakuja. Kirjastokorttisi eli asiakkuutesi Keski-kirjastoissa ja sen tiedot eivät vanhene ja ole poistumassa mihinkään. Ne poistuvat vain asiakkaan pyynnöstä. Pääset verkkokirjastoon (keski.finna.fi) tavalliseen tapaan kirjautumalla kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla, siinä kohdassa tili verkkokirjastoon luodaan uudelleen.
Vanhin verkosta löytämäni maininta kyseisistä poron nimistä löytyy julkaisusta Tekniikan Waiheita 4/05 ja sieltä Jaakko Suomisen artikkelista Petteri Punakuonoa mekanisoimassa - Joulupukki ja liikennevälineiden modernisaatio. Suominen puolestaan viittaa Kauppa- ja teollisuusministeriön 1998 julkaisemaan Joulupukin aapiseen, jonka on kirjoittanut Sinikka Salokorpi. Valitettavasti Joulupukin aapista ei ilmeisesti enää löydy verkosta, eikä sitä ole kaupunginkirjaston kokoelmassakaan. Salokorpi on kirjoittanut muutakin jouluun liittyvää, mm. Joulun aikaan (1998), mutta ainakaan kyseisessä teoksesta en löytänyt mainintaa porojen nimistä.
