Torppareista ja taksvärkkipäivistä löytyy tietoa Työvänliikkeen verkkonäyttelyssä, http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-2/torpparik…
Kauhajoenmuseosta, https://www.kauhajoenmuseo.fi/historia/torpparit/torpp%20ja%20lamm.html
Sekä teoksessa Torpparkysymys, joka paneutuu asiaan, https://www.doria.fi/bitstream/10024/167613/1/HT059_opt.pdf
Finna.fi:stä löytyy myös painettua kirjallisuutta aiheesta, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Piioista löytyy kirjallisuutta tästä vastauksesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/minka-ikaisia-rengit-ja-piiat?language_co…
Hei! Ota yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, josta lainasitte kirjan, ja sovi kirjan korvaamisesta. Lainan voi yleensä ensin uusia muutaman kerran. Jos kirjaa ei sen jälkeenkään löydy, voi maksaa korvaushinnan tai tuoda uuden samanlaisen kirjan tilalle. Oman kirjastosi henkilökunta kertoo sinulle tarkemmin, miten tämän kadonneen kirjan tapauksessa kannattaa edetä.
Hei!Löysin muutamalta sivulta maininnan, että Harjus on parvikala.https://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?t=115180https://www.jarviwiki.fi/wiki/Harjus kertoo, että Harjus elää parven tapaisina ryhmittyminä.
Kun varaus on tilassa "matkalla noutopisteeseen", varauksen voi perua, eikä siitä tulee noutamattoman varauksen maksua. Varauksen voi perua myös sen viikon aikana, kun varaus pitäisi noutaa kirjastosta. Tästäkään ei peritä maksua.
Kuten huomasitte omien hakutulostenne kautta, oppimisvaikeuksia käsitteleviä kuvakirjoja on todella vähän. Ensimmäisessä linkissä hakutulos keskikirjastojen tietokannasta asiasanoilla: Oppimisvaikeudet, lukihäiriöt, kouluvaikeudetPääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kuvakirjahaku antoi seuraavat tulokset: Oppimisvaikeudet, kuvakirjat
Tiedot löytyvät Kansallisarkistossa säilytettävistä divisioonan asiakirjoista. Aineistojen tietoja voi selailla Astia-palvelussa ja papereihin voi tutustua Kansallisarkiston toimipisteessä Helsingissä. Oikean mapin paikantaminen voi olla aikaavievää, joten kannattaa harkita tietopyynnön tekemistä Kansallisarkistolle.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runon tekijästä ja/tai alkuperästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei!Kirjastomme palautusautomaatti tunnistaa Pihtiputaan ja Viitasaaren kirjaston niteet. Muiden kimppakirjastojen palautukset laitetaan eteisessä olevaan palautuslaatikkoon, josta virkailijat palauttavat ne palveluaikoina. Palautusautomaattihyllykön sisältö inventoidaan myös päivittäin, joten jos sinne asiakas vahingossa palauttaa muiden kirjastojen niteen, niin virkailija palauttaa sen myöhemmin palveluaikana.
Hei! Kannattaa olla yhteydessä kyseisen lehden toimitukseen, heillä saattaa olla palvelu, jossa tulostavat kyseisen lehden näköispainoksen maksua vastaan.Jyväskylän pääkirjastossa voi lukea ja tulostaa itse mikrofilmatut lehdet: https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet/mikrofilmatut-lehdet . Samalla sivulla myös puhelinnumero, josta mikrofilmin lukulaite varataan. Tulostemaksu on 0,50€/tuloste.
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa on kysytty aiemmin Birgitta-nimen taustaa. Voisi olettaa, että Birgitte on samaa perua. Aiemmassa vastauksessa kerrotaan näin: Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
Kirjaa löytyy useista eri kirjastoista Suomesta, voit tarkistaa ne Finna-verkkopalvelusta. Tässä linkki tuloslistaan: "kaksi kotia monta tarinaa karjalaiset sisä-savossa" | Hakutulokset | Finna.fiMikäli haluat teoksen kaukolainaksi Hämeenlinnaan, voit tehdä kaukolainapyynnön Vanamo-verkkokirjaston kautta. Löydät kaukolainalomakkeen Ota yhteyttä-valikosta.
Vasarapäisellä laakamadolla (Bipalium fuscatum) on kotiekosysteemissäänkin melko vähän vihollisia. Vain jotkin maaperän mikrobit ja kuivuus haittaavat sitä. Aasiassa ja Thaimaassa on kuitenkin riittävästi saaliseläimiä madolle. Siellä ne eivät vielä haittaa muuta ekosysteemiä. Linkki Dokmai dokmaPohjois-Amerikassa ja Euroopassa vasarapäiset laakamadot ovat kuitenkin vieraslaji. Liikaa levitessään se tappaa kotoperäiset lajit ja haittaa maaperän hyvinvointia. Linkki a-z amimals.com ja Linkki American scientist
Hei!En löytänyt juuri tuon nimistä dokumenttia, mutta voisiko kyseessä olla "Historia: Veristä kuparia"? Dokumentissa kerrotaan vuonna 1913 Yhdysvalloissa sijaitsevassa Calumetin kaivoskaupungissa tapahtuneesta joukkopaniikista. Tämä voisi sopia siihen, että muistat jonkin tulipalon. Tässä tapauksessa kyseessä oli huijaus tulipalosta, joka sitten aiheutti tämän paniikin, ja 73 ihmisen kuoleman. 50 vainajista olivat amerikansuomalaisia. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut kaivoksella, vaan Italian Hall -nimisessä rakennuksessa. Valitettavasti tämä dokumentti ei ole Yle Areenassa katsottavissa, mutta linkkaan sen kuitenkin.https://areena.yle.fi/1-2213907https://yle.fi/aihe/a/20-73447https://www.suomenmaa.fi/uutiset/tuli-on-irti-huusi-mies-kesken-...