Tässä muutama ehdotus:Juhani Karila, Pienen hauen metsästysElli Valtonen, TainnutuskehtoSiiri Enoranta, Keuhkopuiden uniPetra Rautiainen, Meren muistiEmmi Itäranta, Teemestarin kirjaLisää voi etsiä esim. täältä Suomenkielinen Shelf
Fiat 125:stä on julkaistu eri kielillä oppaita ja kirjoja. Suomen kirjastoista löytyy vain yksi ranskankielinen korjausopas. Helsingin varastosta löytyy kyllä englanninkielinen kirja All the Fiats, jossa on jonkin verran juttua 125-mallista.Osa näistä kirjoista on luettavissa verkossa. Internet Archivesta löytyy Fiat 125:n englanninkielinen huolto-opas. Espanjankielinen opas puolestaan löytyy täältä.
Tässä palvelussa ei voida ottaa kantaa yksittäisen asiakkaan varauksiin mutta esimerkiksi hyllyssä-tilassa olevia teoksia ei ole mahdollista jäädyttää ja jos jäädytyksiä on tehty useita samaan aikaan on tällaiset tapaukset voineet jäädä huomaamatta. Kannattaa kääntyä oman lähikirjaston puoleen ja käydä selvittämässä asia siellä.
Kyseessä on nimimerkki Elli-tädin runo Leipuri Pulla, joka sisältyy Aino Öljymäen kirjaan Iloa ja juhlaa : esitystehtäviä koulun pienimmille. Ester Ahokaisen Oman juhlan ohjelmaa : nuorimmille juhlijoille sisältää saman nimisen kolmelle esiintyjälle tarkoitetun runon/laulun, mutta tässä alku kuuluu "Olen leipuri Pulla. / Kova on kiire mulla."
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Luigi Malerban teoksia ei ole suomennettu.Nuori voima -lehdessä on vuonna 2000 julkaistu otteita Malerban teoksesta "Le galline pensierose" eli Mietteliäät kanat. Otteet on suomentanut Mirja Halonen.https://finna.fi/Record/arto.013766086?sid=5187947558
En onnistunut löytämään sanaa liplanssi murresanakirjoista tai perinneruokakirjoista, joita kävin läpi. Norjassa on olemassa leivonnainen nimeltä klippekrans, joka on kanelinen pullakranssi. Voisikohan liplanssi olla kansanomainen suomalaistettu muoto tästä leivonnaisen nimestä? Tämä on vain arvailua, mutta äänteellisesti klippekrans voisi suomalaisen suussa muuttua tuohon muotoon. Klippekranssin ohjeita on netissä monenlaisia, esimerkiksi norjalaisia perinneruokia esittelevällä sivulla.
Suomen numismaattisen yhdistyksen mukaan rahan keräilyarvoon vaikuttavat seuraavat seikat: - valmistusmäärä ja se, kuinka paljon niitä on jäljellä- rahan kuluneisuus/kuntoluokka (erittäin hyväkuntoinen vanha keräilyraha voi olla huomattavasti arvokkaampi kuin huonokuntoinen vastaava)- kysyntä ja tarjonta- valmistusaine ja rahan koko.Emme siis pysty suoraan arvioimaan kolikkonne arvoa, mutta Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2025 -julkaisu antaa sille hintahaarukaksi n. 20-1700 €.Kolikkokohtaisen, ilmaisen arvion saamiseksi voitte olla yhteydessä esimerkiksi Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen (snynumis.fi).
Näyttäisi siltä, että Helmet-alueella ei ole mahdollista digitoida kaitafilmejä, mutta asiaa kannattaa varmuuden vuoksi tiedustella niistä kirjastoista, joissa mainitaan digitointi osana palveluvalikoimaa. Kirjastoja voi Helmet-sivuston kirjastohaussa rajata palvelun mukaan.Mikäli olet valmis matkustamaan vähän pidemmälle, esimerkiksi Keravan ja Porvoon kirjastossa on myös digitointilaitteita, mutta sieltäkin kannattaa kysyä etukäteen, onko juuri sinulla olevalle filmille sopivia välineitä. Muissa lähiseudun kirjastoissa on lähinnä C- ja VHS-kasettien digitointi mahdollista.
Kävin läpi Einari Vuorelan tuotantoa, mutta aivan noilla sanoilla olevaa runoa en löytänyt. Kokoelmassa Korpien takaa (1948) on kaksikin runoa, joissa on hyvin lähellä kysymääsi oleva kohta. Voisikohan etsimäsi runo olla jompikumpi näistä? Runon Kuoleva äiti viimeinen säe alkaa sanoilla "Katso, perhonen pyrisee ikkunassa. Se on vapautunut kotelostaan."Runo Polku taivaaseen alkaa näin: "Nyt sen tiedän: Olen vain kalkkikuori. Olen vain kotelo, josta perhonen lentää."
Hei!En löytänyt suoraa suomennosta verkosta, joten tein sellaisen itse kohtalaisella saksantaidolla ja jonkun verran käännöstyökalua hyödyntäen. Käännös on tarkoituksella hyvin suora, riimitön ja muutenkin epätaiteellinen. Laitoin hakasulkeisiin joitain kommentteja.-------Vuonna seitsemänkymmentä [1870], helle oli kova.Sedanissa oli helvetti irti.Hän oli kaksikymmentävuotias ja opiskelija ja Jean nimeltäänja hän juoksi kuolemaan käskystä: "En avant!" [ranskaa, "Eteenpäin!"]Puisen ristin äärelle niin pienelle mäellehautasivat he hänet maahan.Ja joku, sisar [mahdollisesti myös nunna tai sairaanhoitaja], antoihänelle ruusun mukaan hautaan.[kertosäe:]Ruusu, ruusu oli punainen, niin punainenja kalpea oli rakkaus, niin kalpea kuin kuolema.Ruusu...
Katermantietä ei mainita Helsingin kadunnimet -julkaisussa, enkä löytänyt sitä myöskään mistään vanhasta kartasta. Pystyt etsimään Helsingin vanhoja opaskarttoja Helsingin karttapalvelusta, valitse vasemmalla olevasta palkista Aineistot -> Historialliset aineistot -> Opaskartat.
Yhdysvaltojen ohjusiskut Iraniin 28.2.2026 osuivat myös Minabissa sijaitsevaan tyttökouluun, joka tuhoutui täysin. Arviot uhrien määrästä vaihtelevat hieman, mutta yleisin arvio on 175 henkilöä. Aiheesta on uutisoitu myös Suomessa. Tässä muutama esimerkki:Yle: Trump kommentoi tuhoisaa iskua Iranin tyttökouluun | Uutiset | Yle (luettu 10.3.26).Helsingin Sanomat: Iranilaisten kärsimys on jäänyt paljolti pimentoon hallinnon kovien media- ja nettikieltojen takia | HS.fi (luettu 10.3.26).Ilta-Sanomat: Iran: Ainakin 165 ihmistä kuoli iskussa kouluun - Ilta-Sanomat (luettu 10.3.26).
Pääkirjaston varaushylly löytyy ensimmäisestä kerroksesta, heti Infon vierestä. Saat saapumisviestin joko tekstiviestitse, sähköpostitse tai kirjeitse, kun kirjat voi noutaa. Viestissä on mukana numerosarja, jonka löydät myös kirjojen välissä olevasta varauskuitista. Näin löydät juuri sinulle varatut kirjat, koska samoja kirjoja voi olla varattuna myös muille asiakkaille. Voit myös halutessasi käyttää varaushyllyyn kytkettyä tietokonetta, joka kertoo, mistä löydät varauksesi, tai voit pyytää apua Infon henkilökunnalta. Voit noutaa varatun aineiston kirjaston aukioloaikoina, mutta viimeistään viestissä ilmoitetun noutopäivän aikaan. Noutamattomista varauksista peritään 2,5€ maksu.
HeiFinna.fi-hakupalvelussa voi tehdä haun aapinen, aiherajaus aapiset ja rajata vielä valmistusvuoden mukaan, esim: 1967-1970:https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%22…Mahdollisia sen ajan aapisia ovat (painoksia on tehty sopivaan aikaan):Knuuttila: Aapinen (myös harjoituskirjoja)Löytyy esim:https://finna.fi/Record/kainet.11795?sid=5370743053Kuosmanen: Opin lukemaanhttps://finna.fi/Record/piki.3251264?sid=5370751993Kunnas: Aikamme aapinenhttps://finna.fi/Record/heili.1f3716c5-674f-4c7a-aafc-374fa9a79f87?sid=…Kuvahaulla (tekijä ja kirjan nimi) löytyy melkein kaikista kansikuvat.Jos jokin aapinen tuntuu tutun näköiseltä, voi ottaa kyseiseen omistajakirjastoon yhteyttä ja kysäistä, löytyisikö kyseinen loru....
Siipiä ja sulkia on kyllä ennen vanhaan käytetty keittiöhommissa, mutta itse en tekisi niin. Sulkia voi kyllä pestä (huljuttelemalla varovasti lämpimässä saippuavedessä, huuhtelemalla ja kuivaamalla pyyhkeen päällä), mutta en pidä mitenkään mahdollisena, että sulka kestäisi toistuvaa pesua tai voisi pysyä tarpeeksi hygieenisenä. Siipiä on säilötty kuivaamalla niitä suolassa tai kemikaaleissa, mutta kokonaisen siiven käyttäminen keittiössä tuntuu vielä epähygieenisemmältä kuin pelkän sulan.
Elonet-tietokannan mukaan Sininen laguuni on esitetty TV1-kanavalla 3.12.1964 (https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_187571?sid=5380380871).
Sota-aikana Suomen ja Saksan välillä oli moninaista yhteistoimintaa. Saksassa vierailivat lotat, kulttuurihenkilöt mm. (Maila Talvio, V.A.Koskenniemi), vammautuneet sotilaat ja myös kaatuneiden suomalaisten ss-joukoissa taistelleiden omaiset. TEKIJÄ Vuoksenmaa, Johanna, kirjoittaja.TEOS Suurenmoinen matka / Johanna Vuoksenmaa.Julkaisutiedot Helsingissä : Kustannusosakeyhtiö Otava, [2025]ULKOASU ...
