Lämpötilan ja vuodenaikojen vaihteluun ei vaikuta maapallon eri alueiden tai edes koko maapallon kulloinenkin etäisyys auringosta, vaan se kulma, jolla auringonsäteet Maahan osuvat.
Maa kiertää aurinkoa ellipsin muotoisella radalla, jolla sen etäisyys auringosta vaihtelee vain 3 prosentin verran. Lämpötilaerojen takana onkin sen sijaan Maan akselin kaltevuus. Maa on kiertorataansa nähden 23,5 astetta kallellaan, ja sen vuoksi pohjoinen ja eteläinen pallonpuolisko ovat vuorollaan kallistuneena aurinkoa kohti. Pohjoisen pallonpuoliskon vuorolla me koemme kesän: aurinko nousee taivaalla ylemmäs, valoisa aika on pidempi ja lämpötila korkeampi. Samaan aikaan eteläisellä pallonpuoliskolla siis vallitsee talvi. Napa-alueilla ero on suurin, sillä...
Korttipakka voidaan sekoittaa eri järjestyksiin 52! eri tavalla eli tuloksena 8,066∙1067 https://www.geogebra.org/m/ZdskT6a4
(Lausutaan 52. kertoma ja tarkoittaa laskettavan luvun ja kaikkien sitä pienempien positiivisten kokonaislukujen tuloa. Esimerkiksi luvun 5 kertoma on 5 * 4 * 3 * 2 * 1 = 120)
https://www.taskulaskuri.fi/matematiikka/kertomalaskuri/
Jo tuo korttien erilaisia järjestyksiä koskeva luku meni hieman yli ymmärryksen, joten en uskalla ryhtyä laskemaan aikamääriä. Voisit kysyä sitä Suomen akatemian Facebook-sivustolla Kysy tieteestä.
Vuorokeskustelu on Immi Hellenin kirjoittama. Googlen avulla (kirjoitin hakukenttään Hyvää huomenta Punahilkka)löysin sanat kokonaisuudessaan verkostakin mutta varmasti oikea versio löytyy esim kirjasta Tarujen kultamaat, joka on tällä hetkellä paikalla Leppävaaran kirjastossa luokassa 2.2 tekijänä Immi Hellen.
Nimeä ei löytynyt kirjaston nimioppaista. Se ei kuitenkaan ole aivan harvinainen. Vuontisvaara on ollut tai on sukunimenä 157 henkilöllä (Lähde: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/).
Mahdollisesti se on lähtöisin Pohjois-Suomesta. Vuontis-sanalla voidaan tarkoittaa hietaa eli hiekkaa. Tämä tieto löytyy Äkäslompolon kyläyhdistyksen sivuilta: http://www.äkäslompolo.fi/kylasta/mennytta-aikaa/kylan-nimistosta.html Tosin Kotikielen seuran aikakauslehti Virittäjässä (1920, s. 2) arvellaan, että sana voi olla myös väärin kuultua saamenkieltä.
Vaara-sana luontonimenä määritellään NetMot-sanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan näin: "tav. loivarinteinen, luonnontilassa metsän peittämä korkea mäki...
Tämä runo alkaa sanoin "Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa / Vie kauas maailmaan tie myrskyinen". Runon nimi on Hopeinen laulu. Se on julkaistu Aulikki Oksasen runokokoelmassa Kolmas sisar (Siltala, 2011).
Rusasen levystä kirjoitettiin sen julkaisuaikaan Ylen sivulla: http://yle.fi/uutiset/sibeliuksen_valse_triste_ja_jarnefeltin_kehtolaul…
Samaa tekstiä on tiedusteltu tällä palstalla aikaisemminkin: http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fd5a863a-98…
Kirjasto- ja tietopalvelualaa voi opiskella yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku), ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja ammatillisessa koulutuksessa (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski).
Lisätietoja:
Opetusministeriön sivut:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html
Kirjastot.fi
http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=497
Kysy kirjastonhoitajalta -palstan arkistosta löytyi aikaisempi vastaus liittyen Espanjan luontoon: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=89c18fc8-7…
Seuraavissa kirjoissa on myös tietoa Espanjan luonnosta ja sädemääristä:
Maailma tänään 10 : Espanja ja Portugali, Tieteen Kuvalehden kirjasto, 1998
Maailmantieto 2, Kirjayhtymä, 1980
Maailma nyt 2 : Ranska ja Etelä-Eurooppa, Weilin + Göös, 1994
Geo 2 : maantiedon suuri tietosanakirja, Weilin+Göös, 1981
Seuraavien linkkien takaa löytyy kuukausittaisia sademääriä taulukoina:
http://www.iberianature.com/material/Spain_climate/Rainfall_Spain.htm
http://www.wordtravels.com/Cities/Spain/Madrid/Climate
http://www.worldtravelguide.net/country/259/climate/Europe/Spain.html
http...
Hei,
laulu on nimeltään Luontolöytöjä, ja se on äänitteellä Eskariin!. Levyllä esiintyvät Soiva Siili ja Teuvo Pakkalan koulun lauluryhmä ja se liittyy saman nimiseen esiopetuksen oppikirjaan.
Levyn tiedot:
ESKARIIN! [Äänite] / sovitukset ja tuotanto: Ismo Koskela, Soiva Siili ; kuoronjohto ja kuorosovitukset: Sanna Paitsola
TEKIJÄT Koskela, Ismo (sov.)
Paitsola, Sanna (sov.)
Itkonen, Aleksi (esitt.)
Soiva Siili (esitt.)
Musarit (esitt.)
Teuvo Pakkalan koulun lauluryhmä
Esimerkiksi kreikankielisessä ἀάατος-sanassa (aaatos) on kolme a-vokaalia peräkkäin: http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus:text:1999.04.0057:entry=a)a/atos
Tämän Eesti Keele Instituutin ohjeen mukaan joihinkin viron kielen sanoihin, joissa on kolme samaa kirjainta peräkkäin, voi laittaa yhdysviivan, mutta tämä ei ole pakollista, esimerkiksi plekkkatus = plekk-katus (peltikatto), tikkkontsad = tikk-kontsad (stilettikorot): https://keeleabi.eki.ee/?leht=8&id=106
Alkuaan pelipalikkaa, nykyään myös arpakuutiota merkitsevällä noppa-sanalla on vastine ainoastaan karjalassa. Sanavartalon alkuperä on epäselvä. Mahdollisesti sana on deskriptiivissävyisen nopata-verbin (> nopea) yhteyteen kuuluva johdos. Noppa on ensi kertaa mainittu kivienheittopelin merkityksessä Kustaa Renvallin sanakirjassa 1826.
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2004.
Metsäpirtti on luovutetulla alueella, ja luovutetun alueen kirkonkirjat säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Varhaisemmat kirkonkirjat on kuvattu rullamuotoon, ja näitä mikrofilmirullia antaa kukin maakunta-arkisto kaukolainaan oman toimialueensa seurakunnista - myös muutamissa maakuntakirjastoissa on hyvä kokoelma mikrofilmejä. Arkistolaitoksen taksat: 1-4 rullan lähetys 8,50 euroa ja 5 rullan lähetys 9,50 euroa. Lisäksi tulee luonnollisesti paikallisen kirjaston oma maksu.
1800-luvun loppupuolen kirkonkirjat on puolestaan kuvattu korttimuotoon, ja filmikortteja lähettää kaukolainaan ainoastaan Mikkelin maakunta-arkisto, siis keskitetysti, koko maan seurakunnista ja myös luovutetulta alueelta; ja kortteja koskevat...
Suosikki on suomalainen nuorisolehti, joka on ilmestynyt vuodesta 1961. Lehden vaiheista löytyy tietoa seuraavilta sivustoilta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suosikki ;
http://www.helsinki.fi/~jerola/onil1908_ihSuosikki.html
Kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta Artosta löytyi pari artikkelia, joista voi olla apua aiheen käsittelyssä.
Haapanen, Seppo : Mikä menee nuorten kaaliin? Julkaisussa: Aikakausilehdistö, 1992 : 4, s. 23-27.
Karvala, Kaappo : Jyrki Hämäläinen : Suosikki ei ole historiaa. Julkaisussa: Markkinointi & mainonta : Talentum, 1996 : 8, s. 25. Lehdet on luettavissa Kansalliskirjastossa. Yhteystiedot: Unioninkatu 36 00014 HELSINGIN YLIOPISTO.
puh. (09) 191 23196.
Suosikki -lehden vuosikertoja löytyy vuodesta 1983...
Niin & näin -lehden numerossa 4/2009 on Ville Lähteen artikkeli "Naisten maa ilman naiseutta?", jossa mainitaan seuraavat teokset:
Charlotte Perkins Gilman: Herland (Savukeidas 2009) - kirjoitettu 1915
William Morris: Huomispäivän uutisia (Savukeidas 2008) - kirjoitettu 1890
Näiden yhteydessä artikkelissa mainitaan myös H.G.Wellsin teos Nykyaikainen utopia (Savukeidas 2006), joka on kirjoitettu 1905.
Tuntemattoman tekijän Vuosileikki-runo löytyy esimerkiksi Sanna Hietalan ja Meeri Seppälän kokoamasta kirjasta Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (Gummerus, 1982).
Tätä sanoin "Tammikuu on nimeni" alkavaa runoleikkiä ei pidä sekoittaa Alpo Noposen suomeksi tulkitsemaan Zacharias Topeliuksen samannimiseen ja -henkiseen runoon, jonka ensimmäinen säe on "Ma olen tammikuu". Tämä joissakin lähteissä Alpo Noposen nimiin pantu vuorolausuntaruno on mitä todennäköisimmin ollut herätteenantajana ja mallina kysymyksessä peräänkuulutetun runon tekijälle.
Topeliuksen tekstiin voi tutustua mm. kirjassa Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007). Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993) se...
Sopivia runoja löytyy mm. seuraavista teoksista:
Kanteletar
Lennä, lennä leppäkerttu / koonn. Karahka
Lönnrot, Elias: Kansanlauluja
Suomen lasten runotar
Teosten saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Riimi-aineistohausta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Olisikohan kyseessä Martti Haavion kirjoittama satukirja "Kielotyttö", joka ilmestyi alunperin vuonna 1939 Kultainen koti -sarjassa. Kirjan kuvitus on on virolaisen Richard Kivitin tekemä.
Teos on harvinainen, mutta sitä löytyy kirjastoista kuten esim. Helsingin kaupunginkirjastosta: http://www.helmet.fi/
Suomen kieli ei ole ainoa kieli, jossa persoonapronominit eivät eriydy sukupuolen mukaan. Tämä on leimallinen piirre myös muille uralilaisille kielille. Suomen tapaan esimerkiksi viron ja unkarin kielissä yksikön 3. persoonassa on vain yksi pronomini.
Sukupuolta erottelematon hän-pronomini löytyy myös turkin kielestä (ja turkkilaisista kielistä ylipäänsäkin), persiasta (farsi), läntisistä malaijilais-polynesialaisista kielistä (esim. indonesia, malaiji ja Filippiinien kansalliskieli tagalog l. pilipino), georgian kielestä (kartveli) ja bengalista. Myös maailman suurin isolaattikieli korea kuului pitkään tähän joukkoon, mutta nykykoreassa "geu" on tätä nykyä maskuliini, ja hän-pronominin feminiininen muoto muodostetaan -nyeo-jälkiliitteen...
Arnold Lobelin teos Hiirisoppaa löytyy hyvinkin monista HelMet-kirjastoista. Alla linkki kirjan tietoihin. Napsauttamalla painiketta "Näytä kaikki sijainnit" näette, missä kirjastoissa se on tällä hetkellä hyllyssä. Malmin kirjastossa sitä ei tosiaan enää näytä olevan, mutta varaamalla sen saa sinne parissa päivässä.
