Ainakin seuraavista Vaski-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista kirjoista löytyy tietoa kyseisistä tanssilajeista: -Driver, Ian: A century of dance (2000). Tanssin historiaa 1900-luvulta. Tästä löytyy tietoa lähinnä latinalaistansseista ja breakdancesta.-Tanssi, tanssi - kulttuureja, tulkintoja (2003). Artikkelikokoelmasta löytyy kirjoituksia itämaisesta tanssista ja breakdancesta.-LL Cool J: The streets win - 50 years of hip-hop greatness (2023). Hiphop-kulttuuria kokonaisuudessaan esittelevä teos.-Tuittu, Nina: Breikkaus on mun elämäntapa (2005). Suomalaista b-boy -kulttuuria ja breikin juuria.-Hilamaa & Varjus: Musta syke - funkin, diskon ja hiphopin historia (2000).-Korhonen, Juha: Flow Mo - suomibreikin kivijalka (2020)....
Etsin kirjan tiedot Ruotsin kirjastojen hakupalvelusta Libriksestä https://libris.kb.se/bib/1651754?vw=full ja siellä näkyy, että Möllerin kääntämän Förnuftet i historien -kirjan alkuperäinen nimi on Vorlesungen über die Philosophie der Geschichte : Einleitung. Möllerin kirjassa on lisäksi Alf Ahlbergin kirjoittama johdanto Hegelin elämästä ja filosofiasta. Kirjassa on 184 sivua.Hain kirjaa alkuperäisellä nimellä "Vorlesungen über die Philosophie der Geschichte" Finnasta https://www.finna.fi/ ja rajasin kieleksi suomi. Hakutuloksena tuli Järjen ääni: Hegelin historianfilosofian luentojen johdanto v. 1978, kääntäjänä Noro Mauri. Kirjassa on 101 sivua. Oletan kirjan sisällön olevan sama kuin mitä Möllerin käännöksessä on.
Kyseessä on kaiketikin Aaro Hellaakosken nimeämätön runo kokoelmasta Nimettömiä lauluja (1918). Runo alkaa näin: Ah mikähän lienee mullakin / tään eloni tarkotus viimeisin? / Ma kuvitellut oon kirjaimeksi /vain itseni, pieneksi, vähäiseksi.Voit lukea koko runon alla olevasta linkistä, josta aukeaa Kansalliskirjaston digitoima Nimettömiä lauluja -teos.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925620?page=88Runo sisältyy myös Aaro Hellaakoskin koottuihin runoihin Runot 1916-1928.https://finna.fi/Record/keski.180739?sid=5230598248
Knipin eli Zachris Alexander Stierncreutzin sävellyksiä löytyy useista nuottikokoelmista. Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevat nuottijulkaisut näet tästä: (Tekijä:knipi) | Hakutulokset | helmet.fi
Veikko Samulin säveltämästä ja Aappo Piipon sanoittamasta kappaleesta "On lupa toisesta huolta kantaa" ei löydy nuottia Suomen kirjastojen kokoelmista. Ilmeisesti sellaista ei ole edelleenkään julkaistu.
Kyseessä on käyminen. Pasteur todisti kokeillaan, että käyminen johtuu mikrobien toiminnasta. Käymisessä mikrobit tuottavat energiaa pelkistämällä orgaanisia aineita ilman happea. Pasteur havaitsi, että viini happani, koska alkoholikäymisen aiheuttavan hiivan joukossa oli bakteereja, jotka tuottivat sokerista etikkahappoa.Lähteet:Pasteur avasi tuntemattomaan mikromaailmaan johtavan oven | tieku.fiFermentation theory - WikipediaSpectrum tietokeskus. 6.osa. WSOY, 1978 S. 280 - 1.
Pantoumin syntyjuuret ovat Malesiassa 1400-luvulla. Alkuun se oli lyhyt kansanruno, jossa oli riimejä. Myöhemmin, kun muodon käyttö levisi, länsimaiset kirjoittajat muuttivat muotoa, jolloin riimityksien ja lyhyyden tärkeys väheni. Pantoum oli erityisen suosittu ranskalaisten ja britannialaisten kirjoittajien keskuudessa 1800-luvulla. Esimerkkeinä sitä käyttäneistä Charles Baudelaire ja Victor Hugo, jota pidetään muodon esittelijänä eurooppalaisille kirjoittajille.Lähde ja lisätietoa englanniksi Pantoum-runon ohjeet lyhyesti suomeksi Marjukka Kaitakorven opinnäytetyön liitteessä 3.Jim Greene: Pantoums (englanniksi)Sean Glatch: How to Write a Pantoum Poem (laajemmat ohjeet pantoum-runojen kirjoittamisesta englanniksi)Pantoum-runoja...
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy mm. tällaisia Viroa, virolaisia ja suomalais-ugrilaisten keskinäisiä suhteita käsitteleviä tietokirjoja (mainittujen Hytösen ja Mikitan teosten lisäksi): Paju, Imbi (suom. Sanna Immanen, 2011): Suomenlahden sisaret : kun katsoo toisen tuskaaSiltanen, Raimo (2018): Tarinoita VirostaTarkiainen, Kari (2024): Taikaa ilmassa : esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta Terras, Antto (2020): Viro (sensuroimaton) Zetterberg, Seppo (2015): Suomen sillan kulkijoita : yhteyksiä yli Suomenlahden 1800-luvulla Jos suomalaisten-ugrilaisten kansojen historia ja tarinat yleisesti kiinnostavat, löytyy esimerkiksi:Jokipii, Mauno, toim. (1995): Itämerensuomalaiset : heimokansojen historiaa ja kohtaloita
Käytettävistäni olevista lähteistä en valitettavasti löytänyt tietoa tästä aiheesta.Loimaan lehti on kerännyt lukijoilta paikallisia kummitustarinoita pyhäinpäivän juttuunsa vuonna 2024 (ks. https://www.loimaanlehti.fi/?s=kummitus). Lehti tulee Tampereella pääkirjasto Metsoon, mutta vanhoja numeroita ei säilytetä muutamaa kuukautta pidempään. Neuvoisin olemaan yhteydessä suoraan Loimaan kirjastoon, sillä kirjastoilla on usein tallessa paikallishistoriaan liittyvää aineistoa. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.loimaa.fi/vapaa-aika/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/.
