CD-äänikirjojen muuttaminen MP3-muotoon onnistuu tietokoneella, jossa on CD/DVD-asema, käyttämällä ohjelmia kuten Windows Media Player tai VLC Media Player. Kopiointi omaan käyttöön on sallittua, mutta kaupallinen jakelu ei.Huomaa, että osa kirjaston uudemmista äänikirjoista on jo valmiiksi MP3-muodossa. Löydät ne Helmet-verkkohausta hakusanoilla "äänikirjat MP3".
Sarja on julkaistu DVD:nä vuonna 2009. Levyä ei ole enää myynnissä, eikä sitä löydy Suomen kirjastojen kokoelmista. Sarja on katsottavissa tällä hetkellä maksullisessa SF Anytime -palvelussa sekä ilmaiseksi YouTubessa.Lähteet:Ärliga blå ögon (1977) - SFdbSF AnytimeÄrliga Blå Ögon - Alla Avsnitt/Hela Serien 6 delar - YouTube
Uusia suomennettuja kirjoja, joita on kuvailtu dark romance -tyylisiksi, ovat esimerkiksi Brynne Weaverin Murhanhimo -trilogia, Navessa Allenin Valot pois sekä Kaylie Smithin Phantasma. J. R. Wardin Mustan tikarin veljeskunta- ja Langenneet enkelit -sarjat ovat jo vähän vanhempia, mutta sopivat tähän genreen.
Poliisilla on rikostilastoja kaupunginosittain, mutta ilmeisesti ne eivät ole julkisesti saatavilla ainakaan reaaliaikaisesti. Tiedotusvälineistä löytyy koonteja aiheesta eri ajoilta, esim. Ilta-Sanomat 25.8.2018.Kaupunginosien huonomaineisuutta on tutkittu segregaation näkökulmasta, ks. esim.:Junnilainen, Lotta: Lähiökylä : tutkimus yhteisöllisyydestä ja eriarvoisuudestaRasinkangas, Jarkko: Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla : tutkimus asumisen alueellisista muutoksista ja asumispreferensseistäKaupunginosien maine voi ilman muuta parantua. Hyvänä esimerkkinä ovat Turun Raunistula ja Nummenmäki, joiden maine oli reilut sata vuotta sitten erittäin huono, mutta jotka nykyään ovat varsin rauhallisia ja keskiluokkaisia alueita....
Vallilan siirtolapuutarhan eteläreunaa reunustaa entinen Kumpulankatu, joka nyt tunnetaan Elisabeth Kochin tienä. "Putkinotko" eli ränsistyneet vuokratalot sijaitsivat puutarhan ja Vallilan välissä.Tie nimettiin vuonna 2012 siirtolapuutarhaneuvoja, puutarha- ja pihasuunnittelija Elisabeth "Essi" Kochin (1891–1982) mukaan. Koch toimi aktiivisesti siirtolapuutarhojen perustamistyössä. Hän laati mm. lukuisia puutarhasuunnitelmia myös Helsingin uusille pientaloalueille ja omakotitalojen puutarhoihin.Alueen historiasta kerrotaan mm. kirjoissa "Kaija Hackzell & Kirsti Toppari: Oihonnankadulta Kumpulantielle. Helsingin vanhoja kortteleita 4, Helsingin Sanomat." ja "Kari Varvikko: Puutalojen Vallila, Kustantaja Laaksonen [2019]" . ...
Kirjallisuudesta ei löytynyt mainintaa tällaisesta merkistä, mutta reserviharjoituspataljoonatulkinta on luultavasti oikea, mahdollisesti kyseessä voisi olla muistoesineeksi ajateltu merkki. Perkjärvellä toimi tällainen harjoitusorganisaatio ainakin 1929. Samalta vuodelta on jäänyt aikakauden lehtiin laaja jälki, sillä leirillä tapahtuneista laiminlyönneistä valitettiin eduskunnan oikeusasiamiehelle ja asia päätyi sotaylioikeuteen asti. Lehtiä voi selata Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. Kaukjärven-Perkjärven ampumaleirin toimintaa 1920-30 -luvuilla käsitellään laajemmin Jyri Paulaharjun teoksessa. Oikeusjutusta lienee jäänyt myös arkistoihin laaja asiakirja-aineisto, josta voi saada...
Tuulikki-nimestä on kysytty palvelusta ennenkin. Vastauksen pääset lukemaan tästä linkistä: Tuulikki -nimi, mikä on nimen merkitys ja mistä se on peräisin. | Kysy kirjastonhoitajalta
Yleinen palvelusohjesääntö 2017 kertoo seuraavaa:"36. Vakinaisesta tai määräaikaisesta palveluksesta eronneen sotilaan sotilas- ja palvelusarvojen jäljessä käytetään lyhennettä evp (eronnut vakinaisesta palveluksesta). Evp-lyhenteen käyttöoikeus edellyttää, että sotilas on ollut nimitettynä vakituiseen tai määräaikaiseen sotilasvirkaan.Sotilaasta, joka ei ole palvellut puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virassa, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo). Sopimussotilaasta, joka on eronnut vakinaisesta palveluksesta, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo)."Tämän perusteella sanoisin siis että kyseessä on evp. Lyhyt jakso MPO:ssa on myös ollut...
Hei,Valitettavasti kumpaankaan lauluun ei löydy Suomen kirjastoista nuottia. Mariliinin levystä ei todennäköisesti ole tullut nuottijulkaisua (itse levy löytyy useammastakin paikasta).Tarkistin olisiko kumpikaan etsimistäsi lauluista ollut jollain kokoelmalla, mutta valitettavasti kumpaakaan ei löydy.
Sisimpään tilaa suurempia tapahtumia varten tulee Pentti Saaritsan Suite mignonne -sikermän toisessa runossa (sisällysluettelossa ensisäkeen mukaan Paljon pientä ja kaunista), joka sisältyy vuonna 1979 julkaistuun kokoelmaan Mitä näenkään.
Lähetin kysymyksen kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos vastaus löytyy sitä kautta. Vai tunnistaisiko joku palstan lukijoista, mikä kirja on kyseessä? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Hei,Helmet-verkkokirjastosta löydät Ranskaa käsittelevää aineistoa asettamalla hakukenttään maan nimen ja rajaamalla osastoksi lapset ja nuoret. Yleisellä haulla materiaalia löytyy melko paljon.Sinänsä Normandiasta löytyy paljon maailmansotien aikakautta ja tapahtumia luotaavaa luettavaa. Samoin Rooman ikeen alla kelttien heimojen vaiheista löytyy kirjallisuutta. Ikäspesifisti kuitenkin vain Normandiaa käsittelevää kirjaa tai sarjakuvaa ei juuri ole (pl. Asterixit). Kuitenkin koko Ranskaa kattavia kirjoja ja luettavaa löytyy ja niissä on joitain tietovälähdyksiä myös Normandiasta vrt. aikuisten matkakirjat. Noilla rajauksilla Helmetistä löytyy varmasti jotain virikkeellistä.Pari nostoa esimerkkeinä yleisesti lapsille suunnatuista...
Runoa on yritetty kovasti löytää siinä onnistumatta. On hyvin erikoista, että runoa ei löydy Lars Huldénin ruotsinkielisestä kirjasta, mutta se löytyy suomenkielisestä. Suomenkielisessä versiossa on useampia runoja, joita ei ole ruotsinkielisessä versiossa, vaikka Huldén kirjoitti ruotsiksi. Tämä kysymäsi runo on Huldénin teoksessa "Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus" lopussa olevassa kokoelmassa. Huldénia oli pyydetty kirjoittamaan kesärunoja vuonna 2005 ja niitä olikin syntynyt noin 100 kpl. Ne on liitetty marjamatka-kirjan loppuun ja nimetty Suvirunoiksi (Sommardikter). Niitä ei siis ole julkaistu muussa kokoelmassa aikaisemmin.Kävin läpi Huldénin runokirjoja, mutta valitettavasti en löytänyt kysyjän runoa ruotsiksi. Kysyimme asiaa...
Tämä on ilmeisesti Margit Hollmeruksen laulu Eksyksissä. Laulu näyttäisi alkavan sanoin Ja äidin pikkupoika pien Matti valkopää.Laulun sanat on suomentanut Immi Hellén.Laulu sisältyy ainakin sävelkokoelmaan Tule leikkimään, joka löytyy mm. Tikkurilan ja Lahden musiikkivarastoistahttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1109334?sid=5096929168https://finna.fi/Search/Results?join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D…
Minulle jäi epäselväksi, onko etsinnässä kyseinen kirja kirjastosta lainattavaksi, vai omaksi ostettavaksi. Vastaan molempiin.Pehmeäkantisena kirjaa löytyy Helmet kirjastosta yksi kappale. Tämän voi laittaa varaukseen Helmet.finna nettisivuilta.Possujuhla | Helmet-kirjastot | helmet.fiJos tarkoituksena on ostaa tämä kirja, erilaiset verkkoantikvaarit ovat ystäviäsi. Linkkaan alle muutamia löytämiäni tuloksia.Possujuhla - Leif G. W. Persson - Kunto: Erinomainen - Antikvariaatti.netPossujuhla - Leif G. W. Persson | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossaPossujuhla - Persson Leif G. W. | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossa
Soitin kollegalle Pasilan kirjastoon ja hän ystävällisesti etsi tietoa lääninlääkärin sijainnista vanhoista puhelinluetteloista, joita säilytetään Pasilan kirjavarastossa. Harmi kyllä, juuri vuoden 1954 luettelo oli kadonnut. Vuoden 1953 luettelossa lääninlääkärin osoitteeksi kerrotaan Aleksanterinkatu 10 ja vuoden 1955 luettelossa osoite on Mikonkatu 17. Pyysin tietoa Helsingin kaupunginarkistosta ja siellä säilyneestä puhelinluettelosta varmistui, että lääninlääkärin toimisto on sijainnut vuonna 1954 Aleksanterinkatu 10:ssä.Raitiovaunuaiheisen kysymyksen lähetin Suomen Raitiotieseuralle ja sieltä sainkin varapuheenjohtaja Jaakko Pertilältä tyhjentävän vastauksen: "Sekä nykyiseen Etelärantaan (eli myöhemmin v. 1952 valmistuneen Palacen...
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoistan sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ei, rälssi ei ole vain Ruotsin ja Suomen historiaan kuuluva asia, vaikka se on erityisen keskeinen juuri näissä maissa. Rälssijärjestelmä eli frälse oli käytössä myös Norjassa ja Tanskassa, mutta hieman eri muodossa. Lähde:https://sv.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A4lse
