Kuka tahansa, jolla on osoite Suomessa, voi saada Helmet-kirjastokortin. Kortti täytyy noutaa jostakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Korttia varten tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Jos lainaat Helmet-kirjastoista, lainat täytyy myös palauttaa Helmet-kirjastoon.
Tietoa asiakkuudesta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Torppareista ja taksvärkkipäivistä löytyy tietoa Työvänliikkeen verkkonäyttelyssä, http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-2/torpparik…
Kauhajoenmuseosta, https://www.kauhajoenmuseo.fi/historia/torpparit/torpp%20ja%20lamm.html
Sekä teoksessa Torpparkysymys, joka paneutuu asiaan, https://www.doria.fi/bitstream/10024/167613/1/HT059_opt.pdf
Finna.fi:stä löytyy myös painettua kirjallisuutta aiheesta, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Piioista löytyy kirjallisuutta tästä vastauksesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/minka-ikaisia-rengit-ja-piiat?language_co…
Tässä neljä kirjaa, jotka voisivat sopia 11-vuotiaalle jääkiekon ystävälle.
Linkistä pääsee suoraan kirjan tietoihin ja sitä kautta voi tehdä varauksen.
Mörkö Marko | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Sebastian Aho : Kärpistä NHL-tähdeksi | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Snaipperi : Eeli Tolvasen tarina | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Aleksander Barkov | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Yritin etsiä kuterveti -sanaa useammasta sanakirjasta ja murresanakirjasta, mutta mistään en sitä löytänyt.
Veikkaisin, että kyseessä on paikallinen ja/tai vanha väännös jostain vieraskielisestä termistä.
Arvaus voisi olla esim. saksan "gut verständnis / verstehen", josta voisi vääntyä "kuterveti" tarkoittamaan hyvää ymmärrystä tai käsitystä.
Ainakin tuosta mallilauseesta tulisi tällä tavoin järkevä: "Hyvä ymmärrys väliltämme on kerta kaikkiaan lopussa."
Tarkoitatko ehkä Aira Savisaaren kuvakirjaa "Isokämmen ja pikku Onni" (Kirjapaja, 1997)? Kirjan on kuvittanut Salli Parikka. Isokämmen on karhu, jota kaikki pelkäävät, mutta se ystävystyy Onnin kanssa. Kirjan kansikuvassa ja alussa Isokämmen paistaa lättyjä. Kellarissa on hunajapurkkeja ja hilloja ja puutarhan antimia, joita susi tunkeutuu ahmimaan.
Tässä Eduskunnan kirjaston Selma-tietokannasta https://eduskunnankirjasto.finna.fi/?lng=fi tehty haku seuraavilla hakuehdoilla: (Aihe:(oikeuslaitos OR lainsäädäntö) AND Aihe:(oikeusvertailu OR "kansainvälinen vertailu").Haun tulosHakusana Amerikan yhdysvallat lisätty tässä haussaVastaava haku Finna.fi:ssä, (Aihe:(oikeuslaitos OR lainsäädäntö) AND Aihe:(oikeusvertailu OR "kansainvälinen vertailu" AND Aihe:"amerikan yhdysvallat" AND suomi)aihesanojen osalta määritelty, että tuloksessa pitää olla sekä sanat Amerikan yhdysvallat että Suomi.Hakutuloksen osumien otsikoista pääsee katsomaan tarkempia teostietoja.
Voisit tutustua esimerkiksi seuraaviin teoksiin:Katjamaria Halme: Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetusArniika Kuusisto: Kulttuurinen, kielellinen ja katsomuksellinen monimuotoisuus päiväkodissa : haasteita ja mahdollisuuksiaHeidi Malinen: Anna lapselle ääni : kieli- ja kulttuuritietoisuuden voima kasvatuksessaOuti Arvola: Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana - UTUPubLisää teoksia löydät varmasti oman oppilaitoksesi kirjastosta esimerkiksi yhdistelemällä hakusanoja maahanmuuttajat, kielikasvatus, varhaiskasvatus, monikulttuurisuus, kotoutuminen, suomi toisena kielenä.
Jos kyseessä on Tusen och en natt : urval av Axel Moberg (Bonniers förlag, Stockholm, 1928) on sen pyyntihinta ollut netissä esim. sidottuna (kovakantinen) 100-140 Ruotsin kruunua. Suomessa nidotusta (pehmeäkantisesta) on pyydetty esim. 5,00 €. Teos on Världslitteraturen. De stora mästerverken -sarjan toinen osa.Zacharias Topeliuksen teos Läsning för barn on julkaistu ainakin sekä kaksiosaisena (förra delen vuonna 1902 ja senare delen vuonna 1903) että kahdeksanosaisena, osat 5–8 vuonna 1903. Yksittäisestä kirjasta on pyydetty noin 5–20 euroa. Jos myynnissä on ollut koko sarja, on siitä pyydetty enemmänkin. Hintaan vaikuttaa sekä kirjan kunto että onko kyseessä sarjan osa tai koko sarja.
Ihmisellä taitaa olla sisäsyntyinen tarve luokitella asioita ja ihmisiä ymmärtääkseen maailmaa. Kirjallisuutta on niin monenlaista ja niin paljon, että sitä on ollut ihan pakko jakaa kirjastossa eri luokkiin ja genreihin. Karkein jako on tietysti tietokirjallisuuteen ja kaunokirjallisuuteen. Kaunokirjallisuutta jaetaan kohderyhmän mukaan aikuisten, lasten ja nuorten kirjallisuuteen. Runot ja näytelmät ovat olleet olleet aina omissa hyllyissään. Kertomakirjallisuutta on jaettu vähitellen eri osiin eli genreihin. Eri kaupunkien kirjastoissa vähän eri tahtiin ja aina asiakkaiden toiveita kuunnellen. Monet asiakkaat haluavat lukea juuri tietyntyyppistä kaunokirjallisuutta, joten genrejaottelu helpottaa heitä.Jyväskylän kirjastojen...
Hain tietoa tenniksenpelaajien elämäkerroista Vaasan kaupunginkirjaston tietokannasta ja lisäksi myös haulla Finna.fi:stä. Niiden avulla löytyi neljä suomenkielistä elämäkertaa. Kaikki kirjat löytyvät Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta.Borg, Björn: Elämäni ja otteluni (1980)Nieminen, Jarkko: Pelaamisen lumo (2009)Agassi, Andre: Andre Agassi (2010)Bowers, Chris: Federer: kaikkien aikojen paras (2016)
Sotilasprofessori Marko Palokangas kirjoittaa, että talvisodan aikana lomia myönnettiin hyvin tiukoin perustein ja lukumääräisesti varsin vähän. Lomaperusteina olivat käytännössä omat häät, oman lapsen ristiäiset, lähisukulaisen hautajaiset, työloma tai erityisistä ansioista myönnetty kuntoisuusloma. Varsinaisia säännöllisiä lomia tuskin saattoi sanoa olevan ennen jatkosotan asemasotavaihetta, jolloin lomakäytäntöjä korjattiin vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Kevättalvesta 1942 alkaen jokainen rintamamies sai vuorollaan noin kahden viikon mittaisen vuoroloman kolmen tai neljän kuukauden välein. Lähde:Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä?: Sotien aikaiset lomakäytännöt. Kylkirauta, 2, 56.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runon tekijästä ja/tai alkuperästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei!Kirjastomme palautusautomaatti tunnistaa Pihtiputaan ja Viitasaaren kirjaston niteet. Muiden kimppakirjastojen palautukset laitetaan eteisessä olevaan palautuslaatikkoon, josta virkailijat palauttavat ne palveluaikoina. Palautusautomaattihyllykön sisältö inventoidaan myös päivittäin, joten jos sinne asiakas vahingossa palauttaa muiden kirjastojen niteen, niin virkailija palauttaa sen myöhemmin palveluaikana.
Kirjastonhoitaja ei ole perhosasiantuntija, mutta käänteisen kuvahaun perusteella kuvan perhonen voisi olla kirjoverkkoperhonen tai jokin muu verkkoperhonen. Ehkä joku lukijoistamme osaa sanoa tarkemmin?Outi-kirjastoista löytyy myös hyvä kirja perhosista kiinnostuneille, mistä on apua myös tunnistamisessa: Suomen päiväperhoset : laji- ja kuvausopas | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot
Nykyisissä merivoimien ohjesäännöissä ja normeissa kaksilippujärjestelmä ei tosiaan näytä enää esiintyvän. Varhaisempia suomalaisia lippuviittoilun käytänteitä on kuvattu ainakin seuraavissa teoksissa:Laivaston signaaliohjesääntö: (L.S.O.). Helsinki, 1921.Gröndahl, H. Lippu-, morse- ja semaforimerkinanto merellä, maalla ja ilmassa: lyhyitä ohjeita taulukkoineen ja esimerkkeineen: uuden kansainvälisen merkinantokirjan mukaan. Otava, 1934.Suojeluskuntalaivaston matruusin oppikirja. Suojeluskuntain yliesikunta, 1932.Erityisesti Gröndahlin teos vanhemmista voisi olla hyödyllinen. Kaksilippujärjestelmää kutsutaan teoksessa semaforijärjestelmäksi, ja siinä on kuvattu erikseen kansainvälinen (=englantilainen) ja suomalainen (=saksalainen)...
Kappaleesta ei löydy valitettavasti nuottia kirjastoista. Ilmeisesti sellaista ei ole julkaistu. Kappaleen soinnut voi löytää verkosta esimerkiksi Chordify-palvelusta.
