Jeanna Oterdahlin kertomus "Tre små nissar” löytyy teoksesta De vackraste julsagorna (Wahlström & Widstrand 1985).Finnasta voi tarkistaa teoksen saatavuuden: De vackraste julsagornaEsimerkkejä Oterdahlin muista jouluaiheisista tarinoista:”Trollet som ville bli människa” (teoksessa Julrosor 1991)”Tiggargossen” löytyy teoksista Julen varar än till påska (1998), Trevlig helg (1984), Årets seder och traditioner (1998).Runot/laulut:”I Nasaret” (runokokoelma Dansa, min visa! 1954)”Julklapp åt mor” (runokokoelma Dansa, min visa! 1954)”När Jesusbarnet låg en gång” (teoksessa Dikter och rim i juletid 2002).”När det lider mot jul” (teoksessa Sagor om julen 2003) Lisätietoa Oterdahlin teoksista Kirjasammossa: Jeanna Oterdahl
Suomeksi voit lukea Banksyn töistä Gianni Mercurion teoksesta A visual protest.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2470780?sid=5229528391Englanniksi Banksysta on enemmänkin aineistoa:Banksysta Helmetissä englanniksi
Kyseessä voisi olla Diana Gabaldonin romaani Lordin yksityisasia, joka ilmestyi suomennoksena 2006 (alk. Lord John and the private matter, 2003). Sittemmin samasta päähenkilöstä kertovia romaaneja on suomennettu lisää: Lordi John ja veitsenterän veljeskunta (2008), Lordi John ja paholaisen korttipakka (2009) sekä Skottilainen vanki (2012). Kertomuskokoelma Tulivana (2013) sisältää lisäksi yhden Lordi John -aiheisen tarinan. Diana Gabaldon tunnetaan myös historiallista fantasiaa edustavasta Matkantekijä-sarjastaan.
Seuraavat kirjat ja lopputyöt voisivat olla hyödyllisiä:Haavio, Martti. Karjalan jumalat. WSOY, 1959.Harva, Uno. Suomalaisten muinaisusko. 2. uudistettu painos. SKS, 2018.Krohn, Kaarle. Suomalaisten runojen uskonto. Näköispainos. Salakirjat, 2008.Ojanen, Eero. Peikot, keijut ja haltijat : suomalainen metsänväki. Minerva, 2007.Ojanen, Eero. Suomalaiset taruolennot. Minerva, 2017.Virtanen, Pekka. "Metsänhaltija suomalaisessa perinteessä". Helsingin yliopisto, Kansanrunoustieteen laitos, 1988.
Anni Polva sijoitti Tiina-kirjojensa kaupunkiosuudet oman lapsuutensa maisemiin Tampereen Tammelaan. Polvan oma mummola sijaitsi Lammilla, tarkemmin sanoen Lovojärven rannalla, joten on mahdollista, että se on toiminut esikuvana Tiinan mummolalle. Tietoa siitä, onko mummolan sijaintia kuvattu tarkemmin jossakin Tiina-kirjassa, en onnistunut löytämään.Lähteet:Hurme, Juha: Suomen nuijituin nainen : Anni Polvan elämä ja teokset (Teos, 2025)
Jos kirjan kohdalla lukee "saatavissa", se on kirjaston hyllyssä, ei lainassa eikä matkalla minnekään. Kun henkilökunta lukee varatun niteen tai se palautetaan automaatilla, sen tila muuttuu. Jos varauksen noutopaikka on toisessa kirjastossa, niteen tilaksi muuttuu Kuljetuksessa. Tila pysyy samana, kunnes varattu kirja luetaan varaushyllyyn noutokirjastossa. Asiakas ei voi lainata itse kirjaa, johon toisella asiakkaalla on varaus.Helmet-järjestelmässä asiakas voi lukita varauksensa väliaikaisesti. Tällöin varaus säilyttää paikkansa jonossa, mutta ei tartu mihinkään niteeseen. Aktiiviset varaukset ohittavat lukitun varauksen, kunnes lukitus poistetaan. Helmetissä näkyvään varausten lukumäärään sisältyvät sekä aktiiviset että lukitut...
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavan vähäiseltä näyttää hakutulos.Oletan, että haluat 1700-luvun asujen kaavoja. Löysin Finna-haulla vain yhden ehdokkaan. Kaava-arkkikooste ohjeineen nimeltään 1790 -luvun puku = 1790 -tals dräkt. Se löytyy Paimion kirjastosta. Linkki Finna-hakuun.Apua voisi olla myös opinnäytetyöstä Le mannequin précieux : naisten 1700-luvun edustuspuvun kaavoitus teattereiden tarpeisiin, joka löytyy Turun ammattikorkeakoulusta. Linkki Finna-hakuun.Voisiko yhdistelmä englantilaisia kaavoja ja suomenkielinen ompelun käsikirja toimia? Esim. Jenni Kulmalan Taitava kaavasurffaaja tai Lorna Knightin Kaikki ompelusta saattaisiavat olla avuksi. Linkki Helmet hakuun.
Helmet-kirjastoissa ei ole lainattavaa Mein Kampf -kirjaa saksaksi ilman kommentaareja. Helmet-kirjavaraston käsikirjastosta löytyy yksi kappale vuodelta 1938. Kirjaa ei saa kotilainaan.
Verkon kautta asiakas voi varata vain yhden kirjan kerrallaan. Jos teillä on tarvetta varata monta kappaletta samalla kertaa, kannattaa tulla kirjastoon ja hoitaa varausasia virkailijan kanssa. Virkailija voi varata teille useampia kappaleita. Ellei koulullanne jo ole kirjastokorttia, se kannattaa hankkia. Koulun kirjastokortti on yhteisökortti, joka on vuoden kerrallaan voimassa ja jossa jonkun työntekijän täytyy olla takaajana. Takaajaksi lupautunut voi saada kirjastokortin heti, jos hänellä on henkilöllisyystodistus mukanaan.
Kenraali K.L. Oeschista löytyy monenlaista kirjallista aineistoa suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja jopa italiaksi, mutta ei nähdäkseni englanniksi Wikipedia-artikkelia laajempaa elämäkerrallista tekstiä:
Karl Lennart Oesch - Wikipedia
Oeschista on muuten mainintoja jatkosotaa englanniksi yleisellä tasolla käsittelevissä teoksissa, joista hyödyllisiä voisivat olla esim. seuraavat:
Kinnunen, T., & Kivimäki, V. (toim.) (2012). Finland in World War II: History, memory, interpretations. Brill.
Nenye, V. et al. (2016). Finland at war: The Continuation and Lapland Wars 1941-45. Bloomsbury Publishing PLC.
Vehviläinen, O. (2002). Finland in the Second World War: Between Germany and Russia. Palgrave.
Hei,Suomen säähän liittyviä vastauksia saat parhaiten Ilmatieteentaitoksen sivuilta. Heidän sivustollaan on todella monipuolista tietoa Suomen säästä pitkältäkin ajalta. Sieltä voi hakea tietoja myös mittausasemittain. Ilmatieteenlaitoksen sivustolla kohdassa 'Ilmasto' on erilaisia kuukausi- ja vuositilastoja sekä sääennätyksiä. Lokakuulta 2024 ei ole vielä tilastotietoja.Maailman ja Europan laajuista tieto on esimerksi Copernicus-sivustolla. Tässä muutamama suora linkki Ilmatieteenlaitoksen sivustolle:Suomen nykyilmasto ja ilmastotilastot https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastoMennyt sää ja ilmastotilastot https://www.ilmatieteenlaitos.fi/mennyt-saa-ja-ilmastotilastotLämpötilaennätyksiä https://www.ilmatieteenlaitos.fi/...
Kyseinen Reetta Onkelin kolumni on julkaistu Helsingin Sanomissa 21.12.2009 otsikolla Sinä riität. Vanhat Helsingin Sanomien numerot ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä.Mikäli olet Helsingin Sanomien tilaaja ja sinulla on digilukuoikeudet, voit lukea kolumin netissä.
Lehtipisteen sivuilla olevien tietojen mukaan Orivedellä Helsingin Sanomat on myynnissä ABC:llä, K-Supermarketissa ja S-marketissa.Lähde:Lehtipiste: Helsingin Sanomat https://lehtipiste.fi/product/helsingin-sanomat/
Taiteilijan itsestään tekemää muotokuvaa kutsutaan suomeksi omakuvaksi. Termi on englanniksi self-portrait, ranskaksi autoportrait ja italiaksi autoritratto. Yhdistimme työkavereiden kanssa voimamme ja yritimme kuumeisesti etsiä vastausta kysymykseen piilotetuista omakuvista. Tehtävä osoittautui kovin haastavaksi. Löysimme italiankielisen termin in assistenza, ja ranskankielisen termin autoportrait situé, jotka näyttäisivät viittaavan teoksen tapahtumien ja henkilöiden joukkoon maalattuun omakuvaan. Taiteilijan omakuva on tässä tapauksessa selkeä osa teosta ja katsoo usein suoraan teoksen katsojaan. Hakutuloksia ei löytynyt kovin paljon näillä termeillä, joten ne eivät liene vakiintuneessa käytössä tieteenalansa ulkopuolella....
Kyse voisi olla Maitolaiturimuseosta, joka sijaitsee Velaatan kylässä noin 50 km Tampereelta Ruoveden suuntaan. Kotisivut: https://www.maitolaiturimuseo.net/.Mänttä-Vilppulan matkailusivuilla on myös maininta Maitolaituri24-nimisestä pop-up-näyttelytilasta, joka sijaitsee Pohjaslahden kylässä: https://visittaidekaupunki.fi/kulttuuri/kesan-nayttelyt-ja-galleriat/.
Kaikissa näissä yliopistoissa voi opiskella kasvatustiedettä. https://opintopolku.fi/-sivustolla voi tehdä hakuja koulutuksen tai oppilaitoksen mukaan ja tutkia tarkemmin, millaisia kasvatustieteen opintokokonaisuuksia on tarjolla.
Ohjelma Rauha on esitetty Ylellä 30.12.1984. RITVA-tietokannassa ohjelman kuvaus on: Komedia Aristofaneen näytelmän mukaan sotaan kyllästyneestä talonpojasta, joka noutaa taivaaseen teljetyn Rauhan takaisin ihmisten pariin. Ohjelman säveltäjä on Juhani Leskinen eli Juice. Se on katsottavissa RITVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä.Lähde ja lisätiedotRITVA-tietokanta: Rauha https://www.rtva.kavi.fi/program/details/program/22694495Katselu- ja kuuntelupisteet: https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
