Lautasen signeerauksen ja mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvion. Heitä löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista. Taulun kuvan voi lähettää heille ja ensiarvioinnin saa usein ilmaiseksi. Esimerkkejä huutokaupoista:https://www.bukowskis.com/fi/valuationhttps://www.hagelstam.fi/https://helander.com/homeAntiikki & Design-lehdestä löytyy myös palsta, jonne voi lähettää tiedustelun:https://antiikkidesign.fi/kysy-esineistaMyös Koti ja keittiö-lehdessä on palsta:https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0Turun taidemuseo on myös välillä järjestänyt arviointitilaisuuksia, heiltä voi kysellä onko näitä vielä tulossa ja milloin:https://turuntaidemuseo.fi/
Simona Ahrnstedin lukijalle voisi suositella esimerkiksi seuraavia:Hannah, Kristin: SatakieliRiley, Lucinda: Keskiyön ruusu ; Myrskyn sisar (sarja)Moriarty, Liane: Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista ; Tavalliset pikku pihajuhlatMoyes, Jojo: Kuinka painovoima uhmataan ; Kerro minulle jotain hyvää (trilogian 1. osa)Medberg, Sara: Kamarineitsyt (uuden sarjan 1. osa)Spielman, Lori Nelson: Kymmenen unelmaani ; Toscanan tytötTessaro, Kathleen: ParfyymikeräilijäRudberg, Denise: Niin se sitten meniJames. E.L.; MisterGilbert, Elizabeth: Tyttöjen kaupunkiMorton, Kate: Kellontekijän tytär ; Salaisuuden kantaja ; Kaukaiset hetketNicholas Sparksin lukijalle voisivat sopia seuraavat kirjailijat: Deborah Smith, Catherine Cookson, Marian Keyes, Rosamunde...
Hei!Emme valitettavasti saaneet nimen alkuperää selvitettyä. Alueen historiasta kertovia kirjoja luettaessa ei löytynyt mainintaa asiasta. Lennätys on annettu nimeksi virtaveden osalle. Virtavesi on yleisnimitys sisävesille, jotka virtaavat luonnollisessa tai keinotekoisessa vesiuomassaan painovoiman vetämänä.Perinnäiset paikannimet ovat syntyneet sanoista, joita on käytetty silloin, kun alue on nimetty. Ehkäpä joku kysy kirjastonhoitajalta -lukija saattaisi tietää nimen alkuperän?
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet elokuvaa. Kollega löysi Redditin keskustelun, jossa etsittiin samanlaista elokuvaa tai elokuvaklippiä ehdotettiin vodkamainosta muutaman vuoden takaa.Youtubesta etsimällä hän löysikin sellaisen.Tässä keskustelu aiheesta: https://www.reddit.com/r/whatsthemoviecalled/comments/1g6j7x2/movie_where_the_sea_throws_back_out_all_man_made/Tässä Youtubesta löytynyt mainospätkä: https://www.youtube.com/watch?v=tBC9xRwDbjU
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä laulua. Myöskään tietokannoista ei ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ainakin Ville Hytösen kirjoittama ja M. K. Čiurlionisin kuvittama kuvakirja Birštonas (2019) löytyy Helmetistä. Hytösen lyyrinen satu on rakennettu liettualaisen Mikalojus Konstantinas Čiurlionisin kuuluisien maalausten kunniaksi.Finna.fi https://finna.fi/Record/helmet.2394973?sid=5156680595
Vaasan kaupungin pääkirjastossa on kirjanvaihtohylly. Kirjaston kotisivulla lukee: "Kirjanvaihtohylly on tarkoitettu asiakkaiden omille kirjoille. Vaihtohyllyyn voi tuoda hyväkuntoisia kirjoja ja lehtiä muiden asiakkaiden otettavaksi. Vaikka kirjanvaihtohylly toimiikin ”tuo tullessasi, vie mennessäsi”, kirjan voi ottaa, vaikka ei toisikaan toista tilalle. Kirjanvaihtohyllyyn ei saa tuoda kirjaston poistokirjoja, laajoja tietosanakirjoja tai esim. Valittujen palojen kirjalyhennelmiä. Kirjanvaihtohylly sijaitsee ala-aulassa."Laitan sijainnin vähän tarkemmin eli kirjanvaihtohylly sijaitsee digitalkkarin työpisteen lähellä.
Tässä listattuna väitöskirjoja, jotka käsittelevät J. V. Snellmania:Lauri Kallio: J.V. Snellmans Philosophie der Persönlichkeit https://finna.fi/Record/helka.9930632073506253?sid=5166352553Eero Ojanen: Henki ja sivistys : paikallisuuden näkökulma J.V. Snellmanin ajattelussa Saima-lehden 1844-1846 Kuopiota käsittelevän aineiston valossa https://finna.fi/Record/helka.9930202303506253?sid=5166352553Heli Rantala: Sivistyksestä sivilisaatioon : kulttuurikäsitys J. V. Snellmanin historiallisessa ajattelussa https://finna.fi/Record/uef.9911338103705966?sid=5166352553Matti Virtanen: Fennomanian perilliset : poliittiset traditiot ja sukupolvien dynamiikka https://finna.fi/Record/anders.990859?sid=5166352553Heikki Lehmusto: Juhana Vilhelm Snellman...
Tarkoitat ehkä kappaletta "Mä elän vieläkin", alkuperäiseltä nimeltään "The highwayman". Laulu alkaa: "Mä tapoin miehen". Toisessa säkeistössä lauletaan: "Mä puita uitin...suma seisoi..." Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jimmy Webb. Suomenkielisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty Kansalliskirjaston tietokannassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi) Hara Laukkanen, Eeki Mantere ja Juha Tapaninen. Sanat sisältyvät "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25 ja löytyvät myös verkosta.Mä elän vieläkin (sanat):https://genius.com/Pate-mustajarvi-ma-elan-vielakin-lyrics
Yliopiston Almakkatoimiston digitoimien kalentereiden mukaan 08.02.1942 oli sunnuntai ja 25.04.1939 oli tiistai.https://almanakka.helsinki.fi/arkisto/1900-luvun-kalenterit
Ainakin seuraavista Vaski-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista kirjoista löytyy tietoa kyseisistä tanssilajeista: -Driver, Ian: A century of dance (2000). Tanssin historiaa 1900-luvulta. Tästä löytyy tietoa lähinnä latinalaistansseista ja breakdancesta.-Tanssi, tanssi - kulttuureja, tulkintoja (2003). Artikkelikokoelmasta löytyy kirjoituksia itämaisesta tanssista ja breakdancesta.-LL Cool J: The streets win - 50 years of hip-hop greatness (2023). Hiphop-kulttuuria kokonaisuudessaan esittelevä teos.-Tuittu, Nina: Breikkaus on mun elämäntapa (2005). Suomalaista b-boy -kulttuuria ja breikin juuria.-Hilamaa & Varjus: Musta syke - funkin, diskon ja hiphopin historia (2000).-Korhonen, Juha: Flow Mo - suomibreikin kivijalka (2020)....
Kauhojen syöttö ei tullut vastaan tutkimissani lähteissä. Voisiko leikki kuitenkin olla nimeltään kauran (kaurojen) syöttö? Kaurojen syöttö on ikivanha sokkoleikki, joka tunnetaan myös nimellä Kollabismos. Leikki on kuvattu Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirjassa 1939, Raamattu ja kansanleikit -artikkelissa näin: "Tässä leikissä eräs leikkijä on toisen edessä polvillaan, kasvot peitettynä. Hän asettaa kätensä selkänsä taakse, kämmenpuoli ylöspäin. Toiset lyövät häntä käsille tai suoraan selkään, ja hänen on arvattava, kuka kulloinkin löi."Carola Ekremin "Vi leder en blindbock till kungens bord" : lekar från Svenskfinland -teoksen mukaan kaurojen syöttö oli yksi yleisimmistä vanhemmista suomalaisista peleistä.
Rovaniemen kauppala perustettiin vuonna 2028. Lähteiden mukaan julkisen liikenteen kehitys oli tuolloin jo hyvässä vauhdissa matkailun myötä. 1930-luvun puolivälissä Rovaniemeltä päästiin linja-autolla jo joka puolelle Lappia. Vuonna 1934 Rovaniemeltä lähti 133 vuoroa viikossa, ja vuonna 1939 jo 238 vuoroa viikossa. Linja-autoliikenne syntyi enimmäkseen palvelemaan juuri maaseudun liikennetarpeita. Huomion arvoista on myös erityisesti Lapissa se, että talviliikenne tuotti hankaluuksia vielä 1930-luvulla. Laajemmin linja-autoliikenteen toimintaympäristöstä alkuaikoina saa tietoa esim. Viitaniemen ja Mäkelän teoksesta. Lähteet Matti Enbuske et al. 1997. Rovaniemen historia vuoteen 1990. Jokivarsien kasvatit ja...
Hei, tehtävä oli hieman haastava, ohjelmasta ei ole paljon jälkiä netissä. Useimmat liittyivät nettikeskusteluihin ja ihmisten muistoihin sarjasta. Tässä kaikki, mitä sain selville.sarja on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2004.Finnasta selviää, että siitä on julkaistu myös VHS-kasetti vuonna 2005.Sarjassa tutustutaan kahteenkymmeneen taideteokseen Ateneumin museossa Pensselitontun kanssa.VHS-kannen tiedot: "Lastenohjelmasarja suomalaisen kuvataiteen parhaimmistosta. Pensselitontun opastamana tutustutaan jokaisessa osassa uuteen tauluun. Ohjaaja: Anu Tuomi-Nikula Kertoja: Eeva Litmanen Graafikko: Elli Pietarinen Tuottaja: YLE Lastenohjelmat 2004. Ikäraja on 3 vuotta ja ylöspäin."Ohjelma on listattu Pikku Kakkosen ohjelmiin vielä 3....
Tähän kansansävelmään tai joidenkin julkaisutietojen mukaan Teodoro Cottraun säveltämään tai muokkaamaan lauluun on useita ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä sanoituksia. Tämän sanoituksen on tehnyt Arvid Rosén, jolta kustantaja tilasi sen uutta koululaulukirjaa varten vuonna 1928. En löytänyt siitä suomenkielistä versiota.Laulusta käytetään julkaisuissa monenlaisia nimiä (esimerkiksi "Santa Lucia", "Sankta Lucia", "Pyhä Lucia") ja sitä on pidetty napolilaisena kansansävelmänä. Osa sanoituksista liittyy Lucian päivään, osa ei. Yleisin suomenkielinen Lucian päivään liittyvä sanoitus on Erkki Ainamon sanoitus, joka alkaa: "Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa". Se vastaa Signe Psilanderin ruotsinkielistä sanoitusta ("När i den mörka natt...
Seuraavat kirjat ja lopputyöt voisivat olla hyödyllisiä:Haavio, Martti. Karjalan jumalat. WSOY, 1959.Harva, Uno. Suomalaisten muinaisusko. 2. uudistettu painos. SKS, 2018.Krohn, Kaarle. Suomalaisten runojen uskonto. Näköispainos. Salakirjat, 2008.Ojanen, Eero. Peikot, keijut ja haltijat : suomalainen metsänväki. Minerva, 2007.Ojanen, Eero. Suomalaiset taruolennot. Minerva, 2017.Virtanen, Pekka. "Metsänhaltija suomalaisessa perinteessä". Helsingin yliopisto, Kansanrunoustieteen laitos, 1988.
Tarina on Leon Wilsonin Seikkailu metsässä. Se on ilmestynyt suomeksi Eeva-Liisa Mannerin suomentamana Janusz Grabianskin kuvittamassa kirjassa Kauneimmat eläinsadut (WSOY, 1.p. 1961, useita painoksia 1970-luvulla).
Kyseessä ei liene mikään varsinainen sanonta, mutta ilmaisulla tarkoitetaan, että jokin määrä on epämääräinen mutta melko pieni: puhutaan suunnilleen muutamasta asiasta tai ihmisestä. Se ei tarkoita kirjaimellisesti juuri noita numeroita, vaan toimii humoristisena tapana sanoa: pari, muutama, ei kovin monta.
