Kyseessä on Georg Riedelin säveltämä laulu Oppochnervisan eli Grisen gal i granens topp (1971) elokuvaan Vaahteramäen Eemelistä. Laulun sanat on kirjoittanut Astrid Lindgren ja ne on suomentanut Jukka Itkonen. Suomeksi laulu on saanut nimen Matalakorkeaveisu. Laulu löytyy musiikin oppikirjasta Musikantti 1 - 2.https://finna.fi/Record/helmet.1069274?sid=5247890896https://www.astridlindgren.com/se/om-astrid-lindgren/verken/sangerna
Asia on herättänyt mielenkiintoa muuallakin, ks. esim. teos Aleksis Kiven muisto s. 298, jonka mukaan Kivi on ottanut sanan "riepas" kansankielestä. Sanan merkitys ei ole ollut kaikille täysin selvä, ks. esim. Sanastaja 31.1.1932. Finnisch-Ugrische Forschungen tarjoaa sanalle riepas käännösvastineen "hurtig, rasch", joten kyllä siinä jonkinlaisesta reippaudesta tai nopeudesta lienee ollut kyse.
Tämän kuukausilorun voi lukea esimerkiksi Kaarina Helakisan toimittamasta teoksesta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (s. 244, 1980, useita lisäpainoksia).Loru sisältyy myös teokseen Luen ja kerron. 1 Alakansakoulun luku- ja puheaapinen (tekijät Dagmar Kemilä, Paavo Kuosmanen, Helga Sjöstedt, Valistus, 1955)
Esimerkiksi Britannica-tietosanakirjassa kirjoja lasketaan olevan kahdeksan, mutta tarkoittanet nimenomaan Maija Poppasesta kertovia lastenromaaneja, joita on kuusi: Mary Poppins (1934), Mary Poppins Comes Back (1935), Mary Poppins Opens the Door (1943), Mary Poppins in the Park (1952), Mary Poppins in Cherry Tree Lane (1982) ja Mary Poppins in the House Next Door (1988)Ensyclopaedia Britannica. (2026) P.L. Travers.https://www.britannica.com/biography/P-L-Travers. Viitattu 12.2.2026 Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta nähdään, mitä on suomennettu. Sen perusteella kahta viimeistä kysymääsi kirjaa ei ole suomennettu. Lastenkirjainstituutin tietokanta
Maija Hirvosen Salanimet ja nimimerkit -teoksessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, 2000) kerrotaan, että Marjatta Sakaristo on salanimi. Muuta tietoa siitä ei ole. Teoksen esipuheen mukaan tämä tarkoittaa, että nimeä ei ole pystytty avaamaan tai saatu avata (jolloin kyseessä on toimittajan tiedossa oleva salanimi, jota kirjailija ei halua paljastaa). On siis ilmeistä, että tekijän oikea nimi ei ole julkisesti tiedossa.Kirjaan liittyvää uutisointia, arvosteluja tms. artikkeleita voisi etsiä ilmestymisajankohdan aikakauslehdistä (esim. Suomen kuvalehti, Anna, Apu, Seura, Me Naiset). Kulttuurialan lehdistä otollisia voisivat olla Kirjallisuusarvosteluja-lehti tai Akkaväki : naisten ääni. Kyseisten lehtien vuoden 1980 vuosikertoja...
Etsimäsi novelli on unkarilaisen Céza Csáthin (1887 - 1919) kirjoittama Pikku Emma (A kis Emma). Voit lukea novellin novelliantologiasta Miljoona kilometriä Budapestiin : valikoima unkarilaisia novelleja 1909 - 1986 (toimittanut ja suomentanut Hannu Launonen, 1987, s. 25).https://finna.fi/Record/helle.31395?sid=5269448737
Korkeakirjallisuuden hankalan määritelmän täyttäviä kaunokirjoja on kyseisistä aiheista vaikea löytää. Jos ajatellaan, että korkeakirjallisuus haastaa lukijaa ja saa tämän osallistumaan "keskusteluun" aiheesta, oheiset kirjat saattaisivat olla kiinnostavia:Arponen, Antti O.: Pallo karkasi käsistä : urheilunovelleja (2014)Grisham, John: Calicon Joe (2014)Hämäläinen, Karo: Yksin (2015)Karhi, Olli: Puoli kuuden pikajuna (2005; doping)Kruger, Heli: Olen koskettanut taivasta (2005)Kyrö, Tuomas: Mielensäpahoittajan olympiamatka (2017)Nousiainen, Miika: Ratakierros (2024)Pekkola, Pasi: Unelmansieppaaja (2013; doping)Peltonen, Juhani: Elmo (1978)Seppänen, Jussi: Kymmenottelu (2015)Tamminen, Petri: Urheilijaelämäkerta (2023)Viihteellisempiä, mutta...
Sanonta viittaa onnettomuuksien ennakoimattomuuteen: ei ole kelloa, joka soi ennen vahingon sattumista. Pirkko Muikku-Wernerin, Jarmo Harri Jantusen ja Ossi Kokon teoksessa Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008, s. 366) sanonta esiintyy myös muodossa "onnettomuus ei tule kello kaulassa" ja sille annetaan selitys "[i]kävät asiat eivät varoita tulostaan". Outi Lauhakankaan teoksessa Svengaava hirvi: sanontojen kootut selitykset (2015, s. 12) kerrotaan, että "[s]ananlasku on pysynyt sinnikkäästi hengissä, koska se antaa luvan pieneen huolimattomuuteen ja samalla lohduttaa vahingon satuttua kohdalle." Lähteet Vaskin verkkokirjastossa:Lauhakangas, Outi (2015): Svengaa kuin hirvi :...
Tunnistusta kannattaa pyytää antiikkiliikkeitä, esim. Wanha Elias, https://www.wanhaelias.fi/ ja Astiataivas, https://www.astiataivas.fi/tuotteet.html?id=searchSigneerauksia voi tutkia Signaturer.se -sivustolla, kohdan Europeiska stämplar alta löytyy Arabian tehtaan sekä Kupittaan saven signeerauksia.
Etymologinen sanakirja tai muutkaan lähteet eivät nyt kauhean tyhjentävää vastausta anna. Vesicula latinaksi viittaa ilmeisesti kuitenkin sappirakkoon. Eli vahvistusta sille, että vesicula olisi sanan pohjana ei löydy.Suomisanakirja.fi sivusto kertoo, että Vesikellosta seuraavaa: Etymologia: Koostuu sanoista vesi (water) kello (blister), tarkoittaien nestetäytteistä rakkulaa. Sana blister tarkoittaa englanniksi myös rakkoa.Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on aiemmin 23.9.2022, kysytty sanan rakko etymologiasta seruraavaa: "Rakolla tosiaan tarkoitetaan sekä nesteen täyttämiä pussimaisia sisäelimiä (kuten virtsarakko tai sappirakko) ja nestettä sisältävää muodostumaa ihon pintakerroksen alla (rakkula). Molemmille yhtäläistä on siis,...
Juustojen valmistustaito on ikivanha. Niiden valmistus alkaa aina siitä, että maidon sisältämä juustomassa erotetaan herasta. Tätä prosessia kutsutaan maidon juoksuttamiseksi. Perinteisesti prosessissa käytetty entsyymi eli juoksutin on erotettu teurastettujen vasikoiden mahasta. 1960-luvulta lähtien eläinperäisen juoksuttimen rinnalle ovatkin tulleet mikrobiologiset tai mikrobeilla tuotetut juoksutteet. Mikrobiologisten juoksuttimien valmistamiseen käytetään pääasiallisesti sieniä, jotka tuottavat luonnostaan juustonjuoksuttimeksi soveltuvia proteolyyttisiä eli proteiineja pilkkovia entsyymejä. Mikrobiologisena juoksuttimena käytetään etenkin Rhizomucor miehei -sienen tuottamia entsyymejä. Valitettavasti en löytänyt yhtä tiettyä henkilöä...
Lieska on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestöviraston tietokannan mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä 37 henkilöä, jolla on Lieska sukunimenä. Entisenä nimenä Lieska on 28 suomalaisella. Wikipedian tietojen mukaan Lieska-nimi olisi suomennettu nimestä Lundberg. Nimen kuuluisa kantaja on ollut majuri Väinö Lieska (s. 1891), joka syntyi Lundberg-nimisenä ja vaihtoi nimensä Lieskaksi. Suomen sukunimistön suomalaistaminen alkoi 1870- ja 1880-luvuilla ja jatkui pitkälle 1900-luvulle. Lähteet:SukunimihaluSotapolku : Väinö LieskaWikipedia : suomennetut sukunimet
Valitettavasti "Kallen valssista" ei näytä olevan painettua nuottia. Teoksen soinnut löytyvät Chordify-palvelusta, mutta nuottikuvaa ei ole saatavissa.
Jouko Turkka toimi vuosina 1975–1981 Helsingin kaupunginteatterin apulaisjohtajana ja ohjaajana. Paavo Liski toimi Helsingin kaupunginteatterin johtajana vuosina 1975-1982.Lähteet:Microsoft Word - HKT JOHTOA 2017Helsingin kaupunginteatteri – WikipediaJouko Turkka – WikipediaPaavo Liski – Wikipedia
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut runoa näin vähistä tiedoista. Ehkä joku palstan lukijoista osaisi ehdottaa, mistä runosta voisi olla kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
