Kaiku-nimeä ei löydy mistään tällä hetkellä saatavillani olevista etunimikirjoista, joten varman vastauksen antaminen on vaikeaa. Digi- ja väestötietoviraston mukaan Kaiku-nimi on annettu 2000-luvulla henkilöille alle 55 kertaa, joten kyseessä on hyvinkin harvinainen nimi.Kotimaisten kielten keskuksen kotisivuilta löytyy kuitenkin tietoja kaiku ja kaikua-sanojen alkuperästä: Kaiku-sanan alkuperäLinkin takaa löytyy aika tarkatkin tiedot kaiku-sanaan viittaavista eri kielten versioista. Esimerkiksi karjalan kielestä löytyvät sanat kaikuo ja kaiku. Viron kielestä taas kaiguda ja kaike ja ersämordvan kielellä kajgems. Nyttemmin on esitetty, että kyseessä voisi olla slaavilainen lainasana ja sen lähteenä sana, jota nykykielissä edustaa venäjän...
Sitaatti Zarathustran esipuheen 4. jaksosta kuuluu Jari Tammen suomentamana seuraavasti: "Rakastan niitä, jotka osaavat elää vain alas menemällä, sillä näin he ylittävät itsensä." (Näin puhui Zarathustra, 2. tarkistettu p., 2014, s. 30)
Tällä hetkellä Viherlaakson kirjastossa ei kokoonnu kirjastolaisten tiedossa olevaa lukupiiriä.Koska kirjasto on osan aikaa omatoiminen, voi siellä kokoontua paikallisten kirjastokäyttäjien oma lukupiiri.Haluaisitko perustaa oman lukupiirin? Linkki Helmet.fi Voisimme mainostaa sitä Helmet tapahtumissa.
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta väestörakennetilaston taulukosta 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024 pääset tarkastelemaan väestöä ikäryhmittäin ja alueittain vuosittain: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/Lähde: StatFin / Väestörakenne (https://stat.fi/tilasto/vaerak), taulukko 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024Vuoden 2025 viralliset tiedot julkaistaan huhtikuussa 2026. Väestön ennakkotilastosta (https://stat.fi/tilasto/vamuu) saat ennakkotietoja kuluvalta vuodelta kuukausittain seuraavasta taulukosta: 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2025M01*-2025M09* (https://pxdata.stat.fi/PxWeb...
En onnistunut löytämään sanaa liplanssi murresanakirjoista tai perinneruokakirjoista, joita kävin läpi. Norjassa on olemassa leivonnainen nimeltä klippekrans, joka on kanelinen pullakranssi. Voisikohan liplanssi olla kansanomainen suomalaistettu muoto tästä leivonnaisen nimestä? Tämä on vain arvailua, mutta äänteellisesti klippekrans voisi suomalaisen suussa muuttua tuohon muotoon. Klippekranssin ohjeita on netissä monenlaisia, esimerkiksi norjalaisia perinneruokia esittelevällä sivulla.
Etsin sanontaa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta. Suomen murteiden sanakirjasta löytyi sana maailmantahko. Ainakin Loimaan ja Lempäälän murteissa tunnetaan sanonta maailmantahko laahaa = maailma hioo, opettaa. Linkki murresanakirjaan
Runo Pikku Yrjön metsämatka on peräisin Eino Leinolta (1878–1926) ja se on tunnettu joulurunona, mutta sitä ei näytä löytyvän hänen varhaisimmista runokokoelmistaan (kuten Maaliskuun lauluja, Yökehrääjä, Sata ja yksi laulua). Runo on kuitenkin julkaistu aikanaan lehdessä, mikä oli yleinen tapa 1900-luvun alkupuolella. Se löytyy ainakin Isänmaan Ystävä -lehden numerosta 21.12.1900.Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: Isänmaan Ystävä, 21.12.1900, nro 51 B, s. 3
Valitettavasti en onnistunut löytämään runon suomennosta.Kävin läpi saatavilla olevat suomennoskokoelmat, jotka ovat Golgatan kuningatar (Suom. Merja Virolainen, 2004) ja Valitsee sielu seuransa (Suom. Helvi Juvonen ym., 1992). Niissä ei nähdäkseni kyseisen runon suomennosta ollut.Näiden kahden kokoelman lisäksi Dickinsonin runojen suomennoksia on julkaistu seuraavissa teoksissa, jos haluat tarkistaa ne itse:1862. Suomennokset: Leo Saukkoriipi. Atrain&Nord, 2024. Valitsee sielu seuransa. Suomennokse: leo Saukkoriipi. Atrain&Nord, 2023.Maailma, tässä kirjeeni. Emily Dickinsonin runoja nuorille ja ikinuorille lukijoille. Suomennokset: Kaarina Halonen, Sirkka Heiskanen-Mäkelä, 2003. Puuseppä, itseoppinut. Emily Dickinsonin runoja...
Björn Wahlroosin muistelmateos Nurkkahuone: eräänlaiset päiväkirjat 2001–2022 (Otava 2025) on varattavissa OUTI-verkkokirjastosta. Siitä on tällä hetkellä 75 varausta.
Olisikohan kyseessä Helsingissä 1922 järjestetyn XIV Esperanton maailmankongressin (Universala Kongreso de Esperanto, U.K.E.) muistomitali? Lyhenne, vuosi ja järjestysluku täsmäisivät, samoin esperanton lipun tähtisymboli. Kongressista uutisoitiin aikalaislehdissä:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1502752?page=7https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/641998?page=1
Audin sivuilta ei löytynyt noin vanhoja ohjeita, siellä oli vain vuodesta 2008 lähtien. Englanniksi on julkaistu Audi S4 Owner's Manual: 1992 ja 1992 Audi S4 C4 Service And Repair Manual. Näitä en löytänyt lainattavina, mutta verkosta ostaminen näyttäisi olevan mahdollista.Eepos-kirjastoissa on jonkin verran Audin korjausoppaita. Ainakaan pelkästään tuon mallin opasta en löytänyt, mutta voi käydä katsomassa, jos siellä oli joku, jota voisit käyttää apuna. Eepos-kirjastojen Audi-oppaatAudi-merkkisten autojen korjaus- ja huoltovideoita oli osoitteessa https://club.autodoc.fi/manuals/audi
William Thakerayn Turhuuden turuilla -teos ilmestyi aiemmin kahtena niteenä nimellä Turhuuden turulla (Otava 1955 ja 1956). Vuoden 2005 painoksen sivumäärä on täsmälleen sama: ensimmäinen osa 385 sivua ja toinen osa 387 sivua. Vaski.finna -verkkosivustolla on vuoden 2005 painoksen tiedoissa ilmoitettu virheellisesti koko teoksen pituudeksi 387 sivua.
Äänen kuvauksesta tulee lähinnä mieleen japanilainen puhallinsoitin shō, jonka ääni muistuttaa huuliharppua. Soitin ei kyllä vaikuta sellaiselta, että sitä olisi mahdollista käyttää ulkona talvella. En onnistunut löytämään videota, jossa yleisö soittaisi kuvatun kuuloista soitinta - rumpuja ja pillejä kylläkin, mutta niistä ei varmasti ole kysymys.
"Voi, che sapete" on Cherubinon aaria Mozartin oopperasta "Figaron häät" (Le nozze di Figaro, KV492), sen toisesta näytöksestä. Nuotinnos lauluäänelle ja pianolle sisältyy koko oopperan pianopartituuriin ja myös lukuisiin laulu- ja aariakokoelmiin, esimerkiksi seuraaviin:Arien-Album : berühmte Arien : mit Klavierbegleitung. Für Sopran (Peters, [19-?])Audition songs for female singers. Classical greats : ten classical songs and arias ideal for auditions (Wise, 2006)Operatic anthology : celebrated arias from operas by old and modern composers : in five volumes. Vol. 2 : mezzo-soprano and alto (Schirmer, [19-?])Nuotteja löydät myös verkosta, esimerkiksi Petrucci Music Librarysta (https://imslp.org), esimerkiksi:https://ks15.imslp.org/files/...
Keski-kirjastoissa Ratu-kortistoja ei ole saatavilla. Kaukolainana kortteja voi tilata Varastokirjastosta. Kaukolainat ovat maksullisia Toivakan kirjaston sivujen mukaan. Tarkempia hintoja kannattaa kysyä kirjaston asiakaspalvelusta. Varastokirjaston Ratu-kortistot löydät täältä: https://vaari.finna.fi/Search/Results?lookfor=%09+Ratu-kortisto&type=AllFields Kaukolainojen tilauslomake: https://keski.finna.fi/Feedback/Form/FeedbackIll Rakennustiedon RT-kortiston saa maksullisena käyttöönsä verkon kautta, https://tilaukset.rakennustieto.fi/rt-kortisto/rt-lisenssi
Toimivin keino olisi varmaankin yrittää saada ohut veitsi tai vastaava työkalu tiivisteen ja kannen/purkin väliin ja vapauttaa purkissa oleva tyhjiö hyvin varovasti vääntämällä. Toinen keino on lämmittää purkkia kuumalla vedellä ja sen jälkeen naputella purkkia tai kantta ympäriinsä esimerkiksi puukauhalla, tämä keino tosin toiminee paremmin metallikantisissa purkeissa. Joka tapauksessa on tärkeää olla hyvin varovainen, ettei lasipurkki mene rikki.
Poliisilla on rikostilastoja kaupunginosittain, mutta ilmeisesti ne eivät ole julkisesti saatavilla ainakaan reaaliaikaisesti. Tiedotusvälineistä löytyy koonteja aiheesta eri ajoilta, esim. Ilta-Sanomat 25.8.2018.Kaupunginosien huonomaineisuutta on tutkittu segregaation näkökulmasta, ks. esim.:Junnilainen, Lotta: Lähiökylä : tutkimus yhteisöllisyydestä ja eriarvoisuudestaRasinkangas, Jarkko: Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla : tutkimus asumisen alueellisista muutoksista ja asumispreferensseistäKaupunginosien maine voi ilman muuta parantua. Hyvänä esimerkkinä ovat Turun Raunistula ja Nummenmäki, joiden maine oli reilut sata vuotta sitten erittäin huono, mutta jotka nykyään ovat varsin rauhallisia ja keskiluokkaisia alueita....
Kyseessä saattaisi olla Reetta Ronnin vuonna 2024 ilmestynyt esikoisteos Tuoksut vanamon ja varjot veen.Helmetissä on teoksesta lyhyt kuvailu:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2585702?sid=5293596369Mikäli tämä ei kuitenkaan ole etsimäsi teos, niin jatkan etsimistä.
