Arkki on kappalemitta, joka tarkoittaa yksittäistä suorakulman määrämittaan leikattua paperia. Paperia voidaan mitata arkeissa, kirjoissa ja riiseissä.Krossi taas on kappalemitta, johon mahtuu 12 tusinaa eli 144 kappaletta.Koska arkki on yksi kappale ja krossi 144 kappaletta, yksi krossi on 144 arkkia. Arkille voi toki sijoittaa useita pieniä kappaleita, ja niitä voisi olla kuvitteellisessa tapauksessa yksi krossi eli 144 kappaletta. Arkin ja krossin välillä ei kuitenkaan ole yleistä muuntosuhdetta.Lähteet: Tiima, tiu, tynnyri : miten ennen mitattiin : suomalainen mittasanakirja. Turun museokeskus, 2015. 7. uudistettu ja täydennetty painos. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/krossi https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/...
Voisiko kyseessä olla Hilja Haahden runo Niityllä (teoksessa SALO, Aukusti, 1887-1951: Meidän lasten aapinen, Helsingissä : Otava, 1962., s. 146; teoksesta on uusi p. v. 2005)
Runo alkaa säkeellä Tuoksuvi niityllä apilaheinä…
Valitettavasti emme löytäneet sarjaa. Auttaisivatkohan nämä hakutulokset: liidokit, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sliidokit__Orightresult__U?…
sähkölaitteet askartelu, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ss%C3%A4hk%C3%B6laitteet%20…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sarjan?
Tässä joitakin kirjoja, joista voit lähteä liikkeelle.
Tietokirjoja:
Kortelainen, Anna : Uusi Viipuri (Gummerus, 2021). Kirjan alkuosa kertoo Viipurin tunnelmista talvisodan aikana, evakuointisuunnitelmista ja jopa kunnallispolitiikasta. Kirjassa esitellään ajatus menetetyn Viipurin rakentamiseksi Pohjanlahden rannalle. Kirjan jälkiosaa voisi pitää kontrafaktuaalisena historiana. Siinä esitetään mahdollisuus siitä, kuinka oli käynyt, jos ...
Raevuori, Antero : Hyvästi Viipuri : Karjalan pääkaupungin kohtalonvuodet 1939, 1941 ja 1944. (Minerva, 2011). Viipurilaisten ja Viipuria puolustaneiden sotilaiden kokemuksia, jotka on taustoitettu sotatapahtumilla.
Romaaneja:
Kauranne, Antti : Kadonnut Viipurissa. (Gummerus...
Kysymäsi kirja on kuvauksesi perusteella todennäköisesti Veera Niemisen esikoisromaani Avioliittosimulaattori (Tammi 2013). Siinä tosin kohtaavat vilkas itäsuomalainen ei taida kohdata ihan pohjanmaalaista, mutta Länsi-Suomessa kuitenkin ollaan ja kuvaamaasi tilannetta eletään. Niemiseltä on myöhemmin julkaistu kirjat Ei muisteta pahalla ja Kottikärrykaruselli.
Osoitejärjestelmän valmistelu, toteuttamisen ohjaaminen ja pääosin myös toteuttaminen
on kunnan tehtävä. Osoitejärjestelmän hyväksyy kunnanvaltuusto. Kuntaliitto on julkaissut oppaan Kunnan osoitejärjestelmän ohjeet ja suositus, https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2020/2064-kunnan-osoitejarjestelma…
Siitä käy ilmi, että kunta ilmoittaa tiennimen muutoksista ainakin
seuraaville tahoille:
• Maanmittauslaitos
• Posti
• Hätäkeskus
• energia- ja vesiyhtiöt/-laitokset
• teleoperaattorit
• Digi- ja väestötietovirasto
Lisäksi todetaan, ettei vastaa osoitejärjestelmän tai yksittäisen osoitteen muuttamisen yrityksille tai asukkaille aiheuttamista kustannuksista.
Oikea taho pyytää tietoja on siis oma kunta.
Kyse lienee enemmänkin tyyliseikasta kuin varsinaisesta oikeakielisyydestä, mutta ainakin on huomattavasti tavallisempaa taistelukentälle jääneiden sotilaiden yhteydessä puhua kaatuneiden jäännösten löytymisestä kuin kuolleista sotilaista.34 artikla – Kuolleiden henkilöiden jäännökset Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjassa kansainvälisen aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta viittaa kohdassa 2c ilmauksen "kuolleiden henkilöiden jäännökset" ohella vainajiin myös "kuolleina" ja "kuolleina henkilöinä". Asiaa kirjallisesti käsiteltäessä tekstissä käytettyihin ilmauksiin voi vaikuttaa sekin, että halutaan välttää samojen sanojen liiallista toistoa ja siksi päädytään kömpelöltä tai jopa "vääriltä" tuntuviin kielellisiin ratkaisuihin....
O'Neillin taiteesta löytyy tutkimus Ritual and pathos : the theater of O'Neill, https://www.finna.fi/Record/helka.992276823506253?sid=5079317235 Siinä analysoidaan myös tuota näytelmää. Kannattaa myös lukea näytelmä, ellei se ole jo tuttu, https://finna.fi/Record/jykdok.1566451?sid=5079868947Tässä aiempi vastaus aiheesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/on-olemassa-sanonta-murheesta-nousee
Sama kysymys on tullut vastattavaksemme jo aiemmin, mutta emme ole valitettavasti tunnistaneet kuvailuun sopivaa kappaletta. Yleisradion Fono.fi-äänitetietokannasta voit etsiä esimerkiksi tiettyyn aiheeseen liittyvää musiikkia tai tarkennetulla haulla yhdistelemällä hakusanoja.
Auli Vuorelan esittämä kappale Vettä löytyy esimerkiksi julkaisusta Versova puu : yhteisen toivon lauluja. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Auli Vuorela. Tekijätiedot löytyvät, kun hakee julkaisun tiedot Kansalliskirjaston kokoelmasta Finna-sivustolta: https://finna.fi/Record/fikka.4957999?sid=5120434701.
Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausenin teoksesta Die wunderbaren Reisen und Abenteuer des Freiherrn von Münchhausen on useampi suomennos.Alla olevasta listasta näet Paroni von Mûnchhausenin seikkailut Helmet-kirjastojen kokoelmissa:"Münchhausen, Karl Friedrich Hieronymus von" | Hakutulokset | helmet.fi
Levyä on yhteensä kolme kappaletta Tampereen pääkirjastossa, Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Jyväskylän kappaletta lainataan. Muut ovat kuunneltavissa vain paikan päällä.
Voisikohan kyseessä olla Väinö Kirstinän runo Rautakaupan ikkunaan. Siinä rautakaupan ikkunassa on vanhantyylisiä öljylamppuja. Mies katselee niitä ja pohtii, että hän voi valita, mihin suuntaan lähtee kävelemään. Runo löytyy Väinö Kirstinän teoksesta Säännöstelty Eutanasia (Helsinki. Tammi, 1973), sekä ainakin kokoelmasta Runoja 1958-1977 (Helsinki. Tammi, 1979).
Voisikohan kyseessä olla Bill Peetin lastenkirja Taikakukko Jupiter (Cook-a-doodle Dudley, suom. Kerttu Manninen,1992).Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin: "Kukko Jupiter tervehtii joka aamu aurinkoa kiekaisullaan. Herkko-hanhi on kateellinen Jupiterin suosiosta muiden tilan eläinten parissa ja uhkaa pöllyttää sen. Kun Herkko ajaa Hermannin metsään yöksi, aurinko ei enää nousekaan."
Timo Forsströmin säveltämästä ja Nina Granrotin sanoittamasta kappaleesta "Kuurasydän" tai sen jouluversiosta "Joulun kuurasydän" ei ole julkaistu nuottia. "Kuurasydän" alkaa: "Kesä kaunein, kun viimein hänet saa". "Joulun kuurasydän" alkaa: "Mitä toivoo, kun on sysimusta maa". Soinnut löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä:https://chordify.net/chords/kuurasydan-saija-tuupanen-topicLähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Tunteiden ja mielen hallintaa ohjaavia kirjoja löytyy esim. hakusanoilla tunnetaidot, tunteet, hallinta.Aikuisille sopivia ovat vaikkapa Petri Tammisen Ajatusten vahtimestari, Jouni Hallikaisen Pieni meditaatiokirja, Ninni Villgrenin Työhyvinvoinnin puuhastelukirja sekä Ilmo Häkkisen Itsetutkiskelu. Muitakin teoksia varmasti löytyy käyttämällä näiden kirjojen asiasanoja hakusanoina. Linkki Helmet hakuun.
Koko Edgar Rice Burroughsin Mars-sarjaa ei Naantalin kirjastosta löydy, mutta Vaski-kirjastoista löytyy kyllä ne puuttuvatkin osat. Vaski-kuntien, siis myös Naantalin, kirjastokortilla voit varata kirjat omaan kirjastoosi. Kun teet varauksia, kannattaa huomioida, että ensimmäisestä osasta on ilmestynyt myös Tuomas Kilven selkomukautus, joten jos haluat alkuperäisen, ei kannata varata selkomukautettua versiota!Tässä sarjan osat järjestyksessä. Voit etsiä ja varata ne Vaski-verkkokirjastosta.Marsin sankariMarsin jumalatMarsin sotavaltiasMarsin neito (myös nimellä Thuvia, Marsin neito)Marsin ritaritMarsin neroMarsin urhoMarsin miekatMarsin robotitMarsin ihmeitäMarsin jätti
Vanhoja Vauhdin maailma -lehden vuosikertoja on luettavissa Pasilan kirjastossa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1119248?sid=5240812267https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
