Voit etsiä Seinäjoen kaupunginkirjaston aineistoja verkkokirjastosta eepos.finna.fi. Kirjoita etsimäsi kirjan nimi, tekijän nimi tai aihe hakukenttään. Verkkokirjastossa on kaikkien Eepos-kirjastojen aineistot. Voit rajata hakutulosta Seinäjoen kirjastoon valitsemalla "Rajaa hakua" -kohdasta.
Eduskunnan kirjaston asiasanastossa ei ole asiasanaa termille keskinäinen yhtiö. SELMA-kokoelmatietokannastamme voi kuitenkin hakea ns. vapaaterminä keskinäinen yhtiö-termillä. Osumia tulee 144. Tässä linkki tulosjoukkoon:https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FEKK%2F%22&lookfor=keskin%C3%A4inen+yhti%C3%B6&type=AllFields&sort=main_date_str+desc&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FEKK%2F%22
Kyseessä lienee Eeva Kilven runo, joka alkaa Kun sinun tulee ikävä minua... Runon on julkaisut ensimmäisen kerran kokoelmassa Animalia (1987). Voi lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972 - 2000.
Säkeet ovat Larin-Kyöstin runosta "Suvi-ilta", joka on toinen runo sarjasta "Suvisia sointuja". Runo alkaa: "Kuuluu kellon kalke seutuvilta". Runo on julkaistu esimerkiksi lehdessä "Kodin kuvasto : huviksi ja hyödyksi Suomen koteihin ja perheisiin" (1915, nro 34) ja Larin-Kyöstin kokoelmassa "Sydänpäivän lauluja". Tämä kirja on luettavissa myös Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. Runo sisältyy myös kirjaan Larin-Kyösti: "Ota sun kaunis kantelees : valitut runot 1897-1946" (Otava, 1985, s. 212).Runon on säveltänyt Oskar Merikanto lauluäänelle ja pianolle (Suvi-ilta, op91, nro 1). Larin-Kyösti: Suvisia sointuja:Digi.kansalliskirjasto.fi, Kodin kuvasto, 22.08.1915. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi....
Näistä kirjoista voi alkaa runouteen tutustumisen :Tämän runon haluaisin kuulla 1-3Maailman runosydänTuhat laulujen vuotta , valikoima länsimaista lyriikkaa suomentanut Aale TynniMasters, Edgar Lee : Spoon River anthologySödergran, Edith : Samlade dikter
Finna-haun mukaan vuoden 1959 Iltasanomat olisivat luettavissa Kansalliskirjaston vapaakappaletyöasemilla. Linkki hakutulokseen.Kasalliskirjasto sijaitsee Helsingissä. Linkki yhteystietoihin.
"Rantakoivulleni" alkaa: "Rantakoivu, ritvakoivu, tuuletarten tuutima".Ainoa löytämäni nuotti Otto Kotilaisen sävelmään sisältyy "Suomen nuorison laulukirjaan" (WSOY, 1911; 5. uud. ja lis. painos), ja siinä on vain laulun melodianuotinnos, ei pianosovitusta tai -säestystä. Kotilaisen teosluettelossa esiintymiskokoonpanoksi on merkitty vain lauluääni. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta.Samoihin sanoihin on olemassa ainakin kaksi muuta sävelmää: Erkki Melartinin ja ilmeisesti kansansävelmä. Melartinin sävelmä sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Kansansävelmä sisältyy esimerkiksi nuottiin "Kansakoulun laulukirjan säestykset" (WSOY, 1933).Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiPoroila, Heikki:...
Bertolt Brechtin teoksia suomen kielellä voi löytää kirjastoista, niitä kannattaa tutkia Finna.fi-palvelussa. Esimerkiksi tuo Puntilan isäntä, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Puntilan+is%C3%A4nt%C3%A4+ja+h%C3%A4nen+renkins%C3%A4+Matti&type0%5B%5D=TitleStart&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20Jos kirjoja haluaa ostaa, kannattaa seurata antikvariaatteja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=antikvariaatit. Tällä hetkellä niitä ei ainakaan suurimmista kirjakaupoista näytä löytyvän suomen kielellä.
Johanna Kurkela esittämästä Valoihminen-kappaleesta (säv. Jonatan Kurkela ja Simo Reunamäki, san. Edu Kettunen) ei ole ilmeisesti vielä julkaistu nuottia. Ainakaan sellaisesta ei löytynyt tietoa valtakunnalliselta Finna-sivustolta.
Teksti “And the day came when the risk to remain tight in a bud was more painful than the risk it took to blossom." on peräisin ilmeisesti kirjailija Anaïs Ninilta (1903-1977).Lähde: Goodreads
Ritva Heikkilän ja Simo Konsalan suomennoksessa kyseinen sitaatti kuuluu näin: ”Muistakaa hyvä mies, että vielä hetkeä ennen kuin saatana taivaassa lankesi, Jumala ajatteli hänestä pelkkää hyvää.”(Miller, Arthur: Tulikoe! Suomen teatteriliitto, 1980)
Rivit ovat Bertold Brechtin runon Sonett Nr. 19 lopusta.Runon suomennosta ei löydy painetuista lähteistä. Äänitteillä Miten enkeleitä vietellään : Lauluja Bertolt Brechtin runoihin rakkaudesta (1989) ja Lauluja rakastamisen vaikeudesta (1995) on Esa Kaartaman säveltämä laulu tähän runoon. Sanat on suomentanut Kaj Chydenius. Äänitteet ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista, mutta niissä ei ole mukana laulujen sanoja.
Virallisten konserttilistausten mukaan Chris Rean viimeinen julkinen konsertti oli joulukuun 9. päivänä 2017 Oxfordin New Theatre Oxfordissa Colin McLeodin kanssa. Konsertti keskeytyi, kun Rea pyörtyi lavalla. Sovittu konsertti 10. päivänä Brighton Centressä peruuntui.Lähteet:Chris Rea | Concerts Wiki | FandomChris Rea Concert & Tour History | Concert Archives
Sait ilmeisesti kirjastossa käydessäsi tiedon niistä kirjoista, jotka ovat Vanamo-kirjastoissa. Laajensin hakua muihin Suomen kirjastoihin ja löysin tällaiset:Finlandia, geoplaneta 2012 (Lonely Planet)Finlandia, la tierra de los mil lagos, kirjoittaja Stefania Belloni, Narni Plurigraf, 2007Hablemos de Finlandia, Otava 2003Nämä olisivat kaukolainattavissa.
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy mm. tällaisia Viroa, virolaisia ja suomalais-ugrilaisten keskinäisiä suhteita käsitteleviä tietokirjoja (mainittujen Hytösen ja Mikitan teosten lisäksi): Paju, Imbi (suom. Sanna Immanen, 2011): Suomenlahden sisaret : kun katsoo toisen tuskaaSiltanen, Raimo (2018): Tarinoita VirostaTarkiainen, Kari (2024): Taikaa ilmassa : esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta Terras, Antto (2020): Viro (sensuroimaton) Zetterberg, Seppo (2015): Suomen sillan kulkijoita : yhteyksiä yli Suomenlahden 1800-luvulla Jos suomalaisten-ugrilaisten kansojen historia ja tarinat yleisesti kiinnostavat, löytyy esimerkiksi:Jokipii, Mauno, toim. (1995): Itämerensuomalaiset : heimokansojen historiaa ja kohtaloita
Valitettavasti en löytänyt taiteilijaa, jonka nimi olisi kirjoitettu aivan tuossa muodossa. Useampi taiteilija kyllä löytyi, joiden nimi oli vähän tuohon suuntaan, kuten Lars Jonsson, Lise Johansson, Lester Johnson tai Lucas Johnson. Mahtaako tuo tarkoittamasi henkilö olla kuitenkin suomalainen tuon kaiverruksen perusteella. Nämä mainitut olivat ulkomaalaisia.
