Tutkimme alan kirjallisuutta ja pohdimme asiaa kollegoiden kanssa, ja konsultoimme myös Sotamuseon asiantuntijoita. Kyseessä ei näyttäisi olevan puolustusvoimien tai muun viranomaistahon merkki. Se ei muistuta myöskään talvi- ja jatkosodan puolivirallisia asevelimerkkejä. Koristekuviosta voi hahmottaa ehkä kirjaimet I ja S, mutta näiden merkitystä ei voi kontekstista oikein päätellä. Jos materiaali on alumiinia ja emalia, niin kyseessä saattaisi olla esimerkiksi sota-aikainen puhdetyö. Erilaiset joukko-osastot teettivät kosolti erilaisia epävirallisia merkkejä, joten periaatteessa tällainenkin voisi olla kyseessä.Valaistusta asiaan voisi saada tutustumalla merkin mahdollisen omistajan kantakorttiin - jospa sieltä löytyisi esimerkiksi...
Selvitykseni mukaan kyseinen Koottujen teosten sarja on erittäin kattava, eikä siitä puutu mitään olennaisia teoksia. Se sisältää Sillanpään koko romaani- ja novellituotannon sekä pakinoita, lehtikirjoituksia, kirja-arvosteluja ja muita kirjoituksia. Sarja sisältää kaikkiaan kahdeksan osaa.Esimerkiksi Finnasta voi selata, mitä yksittäisiä teoksia kukin koottujen teosten osa sisältää: Sillanpää AND kootut teokset | Hakutulokset | Finna.fi
Ulla Vaarnamon Honkain keskellä-romaanin keskeinen piste on Pielisen mökki Ahvenisella. Marja Björkin romaani Prole kuvaa Lieksan Pankakosken työläiselämää 1970-luvulla. Kimmo Kemppaisen kirjassa Halusin mökin Kolilta sukelletaan Pielisen Karjalan entisiin aikoihin. Pielisen pohjavirtojen voidaan arvella vaikuttavan myös ainakin seuraavissa teoksissa: Matti Pulkkinen (kotoisin Nurmeksesta): Ja pesäpuu itkiSimo Hämäläinen (vaikuttanut Lieksassa): KätkäläinenRauha Kejonen (Nurmes): Kivinen lintuJos Pielisjoki kelpaa mukaan myös, kannattaa tutustua Matti Kettusen teokseen Pielisjoen lohensoutajat. Kytömäen Kultarinnan voi hyvin vinkata Kolin kohdalla!Olisiko lukijoilla lisää vinkkejä annettavaksi kommenteissa?
Minulle jäi epäselväksi, onko etsinnässä kyseinen kirja kirjastosta lainattavaksi, vai omaksi ostettavaksi. Vastaan molempiin.Pehmeäkantisena kirjaa löytyy Helmet kirjastosta yksi kappale. Tämän voi laittaa varaukseen Helmet.finna nettisivuilta.Possujuhla | Helmet-kirjastot | helmet.fiJos tarkoituksena on ostaa tämä kirja, erilaiset verkkoantikvaarit ovat ystäviäsi. Linkkaan alle muutamia löytämiäni tuloksia.Possujuhla - Leif G. W. Persson - Kunto: Erinomainen - Antikvariaatti.netPossujuhla - Leif G. W. Persson | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossaPossujuhla - Persson Leif G. W. | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossa
Lieska on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestöviraston tietokannan mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä 37 henkilöä, jolla on Lieska sukunimenä. Entisenä nimenä Lieska on 28 suomalaisella. Wikipedian tietojen mukaan Lieska-nimi olisi suomennettu nimestä Lundberg. Nimen kuuluisa kantaja on ollut majuri Väinö Lieska (s. 1891), joka syntyi Lundberg-nimisenä ja vaihtoi nimensä Lieskaksi. Suomen sukunimistön suomalaistaminen alkoi 1870- ja 1880-luvuilla ja jatkui pitkälle 1900-luvulle. Lähteet:SukunimihaluSotapolku : Väinö LieskaWikipedia : suomennetut sukunimet
Tähän Matti Mäkelän säveltämään ja Reijo Rikkosen sanoittamaan joululauluun ei ole julkaistu nuottia. Laulu alkaa: "Muodon jäisen talvi teki akkunaan".
Näiden kirjojen kanssa voisit päästä alkuun, ne ovat varattavissa Helmet-kirjastosta:Kansallispuku / Leena Holst. "Kirjassa käydään läpi 1800-luvun rahvaan juhlapuvuista alkava kansallispuvun historia sekä kansallispuvun tyypit, osat, materiaalit ja tekniikat."Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut / Toini-Inkeri Kaukonen. "Kirja käsittelee kansanpukuja vaatekappale ja alue kerrallaan, kansallispukuja niiden syntyvaiheista lähtien sekä esittelee lyhyesti kaikki suomenkielisten alueiden puvut, jotka kirjan ilmestymiseen mennessä oli koottu." (Eerola)Tästäkin teoksesta voisi olla hyötyä, se on mahdollista tilata kaukolainana (maksullinen): Ken kantaa Kalevalaa : 1835 Kalevala 1985 : Museoviraston ja Kalevala koru oy:n näyttely (...
Ainakin seuraavista Vaski-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista kirjoista löytyy tietoa kyseisistä tanssilajeista: -Driver, Ian: A century of dance (2000). Tanssin historiaa 1900-luvulta. Tästä löytyy tietoa lähinnä latinalaistansseista ja breakdancesta.-Tanssi, tanssi - kulttuureja, tulkintoja (2003). Artikkelikokoelmasta löytyy kirjoituksia itämaisesta tanssista ja breakdancesta.-LL Cool J: The streets win - 50 years of hip-hop greatness (2023). Hiphop-kulttuuria kokonaisuudessaan esittelevä teos.-Tuittu, Nina: Breikkaus on mun elämäntapa (2005). Suomalaista b-boy -kulttuuria ja breikin juuria.-Hilamaa & Varjus: Musta syke - funkin, diskon ja hiphopin historia (2000).-Korhonen, Juha: Flow Mo - suomibreikin kivijalka (2020)....
Tässä joitakin vinkkejä keskenään hieman erityylisistä kirjoista. Lisätietoja teoksista esim. Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi/). Abulhawa, Susan: Rakkaudetonta maailmaa vastaanAtwood, Margaret: Sokea surmaajaCatton, Eleanor: Birnamin metsäFrance, Anatole: Jumalat janoavatFröberg Idling, Peter: Laulu nousevalle myrskylleHenriksson, Saara: KerjäläiskuningatarKatouh, Zoulfa: Sitruunapuiden aikaKoskinen, JP: UkkoslintuLagerlöf, Ulrika: LakkasuoLawrence, Theo: Salatun voiman kaupunki, Pimeä sydän, Hehkuva ruumis
Sain seuraavat ehdotukset lastenkirjallisuutta tuntevalta kollegaltani: Tunnetaitoja ja omien rajojen vetämistä käsitellään Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin Fanni ja kiusattu kaveri -kirjassa ja Mervi Juusolan kirjassa Kuinka minusta tuli rohkea: opi tunnetaitoja.Pija Lindenbaumin Henna hiipii piiloon -kirja sopisi osin aihepiiriltään tähän tilanteeseen: kirjassa lapsi mokaa, ja sen seurauksena lastenhoitaja korottaa ääntään kun menettää malttinsa/säikähtää. Näiden lisäksi lapsen ja aikuisen riitoja käsittelee ainakin Vesta-Linnea ja hirviöäiti, sekä Memmuli karkaa sirkukseen, mutta näissäkin riita päättyy aina sovintoon...Tom Percivalin Amandan huoli, Deborah Marceron Purkista, sekä Petra Heikkilän Huolisyöppö voivat...
Piippuleima oli käytössä vuosina 1932-1949. Tässä muutamia kirjoja, joista löytyy Arabian astiastoja:Arabia : talousposliini ja -fajanssi (2005)Arabian lumoava posliini (2010)Kumela, Marjut: Arabian astiastoja (2010)Astiataivas -sivustolta Astiataivas.fi - Vanhojen astioiden ystävien löytöpaikka löytyy myös Arabian tuotteiden kuvia.
Munuaisen luovuttajista löytyy tilastotietoa vuodesta 1964, jolloin ensimmäinen munuaisensiirto tehtiin Suomessa. ”Ensimmäinen munuaisensiirto elävältä luovuttajalta tehtiin Suomessa vuonna 1964. Elinsiirtorekisterin mukaan Suomessa 713 henkilöä on toiminut munuaisluovuttajana vuoden 2023 loppuun mennessä, ja elossa heistä on noin 600. Koska munuaisten loppuvaiheen vajaatoimintaa sairastavien määrä lisääntyy maassamme, munuaisensiirtoa odottavia on yhä enemmän. Lähes 400 potilasta odottaa siirrettä, ja useita potilaita kuolee vuosittain elinsiirtoa odottaessaan.” Linkki Duodecim.Suurin osa munuaisista saadaan kuolleilta luovuttajilta. Vuonna 2023 eläviä luovuttajia oli vain 45 ja siirtoja tehtiin 321. Tilasto ei kerro onko munuaisen...
