"Vaimoke, Jääkärin morsian ja Loviisa-Niskavuoren nuoriemäntä" ovat Suomi-Filmin tuotantoa. Suomi-filmi ei ole julkaissut elokuviaan DVD:llä.
Asiaa kannattaa kysyä Suomi-Filmistä.
Koska vuosi 2008 on Tauno Palon juhlavuosi, perjantaina 17.10. 2008 julkaistiin kolme Finnkinon kokoelmaa, joissa on seuraavat elokuvat: Helmikuun manifesti, Kaivopuiston kaunis Regina, Laulava sydän, Kunnioittaen, Eteenpäin elämään, Onni Pyörii, Avioliittoyhtiö, Laitakaupungin laulu, Professori Masa, SF-paraati, Kulkurin valssi, Aatamin puvussa ja vähän Eevankin ja Hilja - maitotyttö.
Lisäksi markkinoilta löytyy yli kymmenen muuta Palon elokuvaa.
http://www.dvdkotelo.com/
Tammen suuren puutarhakäsikirjan (osa 3) mukaan hevoskastanjia voi lisätä siemenistä, jotka kylvetään syksyllä ulos. Jos siemenet kylvetään keväällä, ne on säilytettävä talven yli viileässä paikassa kosteassa hiekassa. Hevoskastanjaa voi kasvattaa Etelä-Suomessa.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan perhonen-sanan ainoa sukukielinen vastine on inkeroisen yhdyssana perholintu, joka merkitsee päiväperhosta. Sanan vartalon alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se on mahdollisesti ääntellisesti motivoitu, perhosen siipien räpyttelystä syntyvää ääntä jäljittelevä sana. Tähän viittaisivat suomen kielen murteissa esiintyvät sanavariantit pörhö ja pörhönen.
Perhonen-sana on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa vuonna 1637.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Suuren osan kaskelotin pään yläosasta täyttää spermaseettielimeksi nimetty ainutlaatuinen vahamuodostuma. Ruumiinlämpöisenä se on koostumukseltaan suurimmaksi osaksi kirkasta öljyä. Valaan sukeltaessa lämpimistä pintavesistä syvemmälle kylmyyteen öljyn lämpötila laskee ja se jähmettyy vahamaiseksi massaksi. Aiemmin vahaa luultiin eläimen siemennesteeksi, ja tähän virheelliseen käsitykseen kaskelotin englanninkielinen nimi sperm whale perustuu.
Lähteet:
Uusi zoo : suuri eläinkirja. 2, Nisäkkäät 2
Maailman eläimet. Nisäkkäät 1
John P. Rafferty, How did the sperm whale get its name | https://www.britannica.com/story/how-did-the-sperm-whale-get-its-name
Tekemällä haun aineistorekisteristämme osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1 saat selville mitä materiaalia Turun kaupunginkirjastosta löytyy. Voit käyttää asiasanaa "Italia" ja yhdistää sen esim. asiasanaan "ruokakulttuuri" tai "ruokaperinne". Voit myös käyttää asiasanaa "tapakulttuuri".Halutessasi voit rajata kielivalikosta toivomasi kielen.
Näin löydät esim. teokset Ruggerio, D. "Italialainen keittiö" (2001), "Maailman keittiöitä: Italia" (1998) ja "Italian keittiö" (1990).
Myös matkakirjoista löytyy usein tärkeää tietoa eri maiden perinteistä ja esim. ruokakulttuurista.
Tällä hetkellä Fantastico-oppikirja on kaikista Helmet-kirjastoista lainassa ja muutama varaajakin odottaa ensin palautuvia. Paketti, johon kuuluu 2 cd-levyä ja kirja, on paikalla muutamassa kirjastossa. Ajantasaisen tilanteen näet Helmet-haun (www.helmet.fi) kautta. Laina-aika on yleensä neljä viikkoa. Lainan voi uusia, jos siitä ei ole varauksia. Muita espanjan kielen alkeiskursseja ovat esimerkiksi
- Vive la vida! / Alejandro Agustín Jover Rodríguez
- Es español. Espanjan alkeiskurssi / [toimittaja: Riitta Torikka]
- ¿Qué tal? / Matti Mäkinen, Ulla Riiho
- Mucho gusto. 1 : Espanjan peruskurssi / Irmeli Varmavuori, Kerstin Lagercranz, Bärbel Vall
- Espanol dos / Marjaana Kuokkanen-Kekki, Katri Palmujoki
Saat luettelon pääkaupunkiseudun...
Kalevassa 2.12.1999 kerrotaan, että Oulun ensimmäinen tavaratalo Tempo avattiin 27.2.1956 osoitteessa Isokatu 28. Sen 300 neliön kauppapaikkaa kuvailtiin ”suurmyymäläksi” ja ”Oulun uudeksi ostoskeskukseksi”. Ennen Oulua Helsingissä ja Tampereella toimineen liikeketjun omisti Ingvar Nylundin perheyhtiö.
Oulun tavarataloa johti vuoteen 1968 Martti Mainio. Henkilökuntaa oli noin 40.
Tempo kaatui vuonna 1970 Nylundin kuolemaan.
Suomalainen novellihakemisto ei tunne ystävä- tai ystävyysaiheisia novelleja, mutta ko. sanat esiintyvät sielläkin kyllä novellien nimissä.:
Lappalainen K, Ystävieni malja; Canth M , Ystävykset; Haanpää P, Ystävykset; Hesse H, Ystävykset; Kojo V, Ystävykset; Maupassant G, Ystävykset; Reijonen J, Ystävykset; Turgenev I, Ystävykset; Pentikäinen M, Ystävyys; Salmela M, ystävyys; Kojo V, Ystävä; Talvio M, Ystävä; Maugham W, Ystävä hädässä; Järvinen AE, Ystävän salaisuus; Laxness H, Ystäväni.
Romaaneja ystävä- tai ystävyysaiheisia ovat mm. Steinbeck, Ystävyyden talo; Trojepolski, Bim mustakorva; Bach, Lähellä jokainen sydän; Morrison, Sula; Carpelan Bo, Axel; Aaltonen, Anna kulkee enkelin kanssa. Saatavuustiedot kannattaa tarkistaa sekä...
Uusiminen on mahdollista, mutta ensin Teidän täytyy hankkia tunnusluku. Sen saatte lähimmästä kirjastosta osoittamalla henkilöllisyytenne voimassaolevalla henkilöllisyystodistuksella. Nelinumeroisen tunnusluvun saatte itse valita.
Kun tunnusluku on kerran hankittu, uusiminen on helppoa. Kirjaudutaan nettisivuille (www.helmet.fi), valitaan kohta Omat tietoni (sivujen oikeassa yläkulmassa, syötetään nimi, kirjastokortin numero sekä valittu tunnusluku ja valitaan kohta Näytä asiakastiedot. Näkyviin tulee luettelo lainoista ja varauksista. Klikkaamalla ao. kohtaa pääsette uusimaan joko kaikki lainanne tai valitsemanne lainat. Mikäli ao. niteestä ei ole varauksia, lainat voi uusia tällä tavoin viisi kertaa. Tämän jälkeen nettiuusiminen ei ole...
Kirjastossamme on laaja kokoelma englannin kielen kielikursseja, sanakirjoja ja kielioppeja. Pelkästään äänitteitä sisältäviä englannin kielen kielikursseja on satoja. Tässä vain muutamia teoksia vinkkinä aihepiiristä. Lisää voitte kysyä esimerkiksi pääkirjastomme aikuisten osaston tietopalvelusta, josta mm. löytyy luettelo eritasoisista kielikursseista kasetteineen tai cd-levyineen.
Pääkirjaston ja muiden kirjastojemme aukiolot ja yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.tampere.fi/kirjasto/ajat.htm
Lisäapua saa mm. tietopalvelustamme numerosta 3146 4014.
Myös PIKI-verkkokirjastostamme löytyvät kaikki kokoelmiimme kuuluvat sanakirjat, äänitteet ja oppikirjat. Ohjeet haun suorittamiseksi yhdellä tai useammalla hakusanalla (englannin kieli...
Hei!
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet kerrotaan Suhonen-nimestä seuraavaa:
Viipurin linnassa oli 1500-luvulla asemies nimeltään Maram Suha. Ja Parikkalassa on löytynyt maakirjoista nimi Ifwan Suchojoff, Pielisjärvellä taas Jöns Suhoin. Kyseseessä on siis savokarjalainen nimi, joka on levinnyt 1500-luvun lopulla Pohjanmaalle ja Kainuuseen.
Orvokki Autiosta ei näytä kovin runsaasti löytyvän aineistoa, mutta löysin kolme kirjaa, joissa käsitellään hänen kirjallista uraansa ja tuotantoaan:
Sinnemäki, Anssi : Kapina rippituolissa ja muita kirjallisuusesseitä, Tamara Press, Hki, 1989// "Sain roolin johon en mahdu" : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja / toim. Maria-Liisa Nevala, Otava, 1087, s. 671-675// Suomen kirjallisuushistoria 3. SKS, 1999, s. 199-// Suomalaisia nykykertojia, Kipa, 1987.
Myös seuraavista lehtiartikkeleista löytyy tietoa Autiosta:
Huojuvat kulissit, naamiot valahtavat (Orvokki Autio,Viistotaival), Sinnemäki, Anssi ;
Autio, Orvokki, 1980, Kulttuurivihkot, nro 8, s. 51-52
Ei vain ajankuva: Porra, Olli, 1981, Virke nro 1, s. 57-58
Orvokki Aution...
En löytänyt varmaa selitystä sanonnan alkuperälle, mutta Facebookin Aristoteleen kantapää -ryhmässä se liitetään juurikin tuohon elokuvassa esiintyvään teemaan eli mielisairaalasta vapautumiseen. Englannissa cuckoo's nest on slangisana mielisairaalalle. Kirjassa Yksi lensi yli käenpesän (Ken Kesey, 1961) ja siitä myöhemmin tehdyssä elokuvassa (Milos Forman, 1975) päähenkilö muistelee shokkiterapiassa lastenlorua, jossa mainitaan käenpesän yli lentäminen. Käännettynä sanonta ei ehkä ole niin toimiva kuin englanninkielisenä. Se voi hämmentää myös siksi, että Suomessa yleisin käkilaji (cuculus canorus) ei tee omaa pesää, vaan loisii muiden lintulajien pesissä.
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta, http://www.helmet.fi , löytyvät mm. seuraavat englanninkieliset lääketieteelliset sanakirjat:
Concise medical dictionary, Oxford University Press 2002 (pelkkä englanti)
Lääketieteen termit : Duodecimin selittävä suursanakirja, Duodecim 2002
Hervonen, Antti: Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo, 1992
Collin, P. H.: Dictionary of medicine, Teddington 1994 (pelkkä englanti)
Hopkins, Maritta: Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille, Tampereen yliopisto, 1993
Haun voi tehdä myös itse Helmet-tietokannasta, hakutavaksi kannattaa ottaa sanahaku ja hakulauseeksi: sanakirjat lääketiede englannin kieli (ilman ja...
Alkuaan pelipalikkaa, nykyään myös arpakuutiota merkitsevällä noppa-sanalla on vastine ainoastaan karjalassa. Sanavartalon alkuperä on epäselvä. Mahdollisesti sana on deskriptiivissävyisen nopata-verbin (> nopea) yhteyteen kuuluva johdos. Noppa on ensi kertaa mainittu kivienheittopelin merkityksessä Kustaa Renvallin sanakirjassa 1826.
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2004.
Satukallion satujen sankareita tuntee Neiti Hurpulan, joka esintyy Kirsi Kunnaksen sadussa Haitulan keskiviikko
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/sankarit.html
Satukallion pikahaku "Haitulan keskiviikko" antaa seuraavat teokset:
Petterin kirahvit ja muita suomalaisia satuja
Pieni aarreaitta 2
Tiitiäisen tarinoita / Kunnas, Kirsi ,
Tiitiäinen, metsäläinen - suomalaisia satuja
http://pasila.lib.hel.fi/cgi-bin/sadut?anywhere=Haitulan+keskiviikko
Ainakin ensiksi mainitussa teoksessa on sadun Haitulan keskiviikko lisäksi myös Kirsi Kunnaksen Haitula -niminen loru.
