Selailin kirjastomme lastenkirjoja, mutta en löytänyt tätä kirjaa. Löytyi sellaisia, jossa leijona pelkää ja leijona auttaa unen tuloon, mutta ei tällaista. Hain Finnasta ja Kirjasammosta, mutta sieltäkään ei osunut tällaista kirjaa hauillani. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?Kirjasammon hakutulos haulla leijonat, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/leijonatHelmet-Finnasta etsimällä ei löydy kovin montaa osumaa kirjoista, joissa on leijona ja jotka on julkaistu ennen vuotta 2000. Ehkä etsimäsi olisi niiden joukossa?, https://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=search_date…
Kielitoimiston sanakirja kertoo päivällisestä:"iltapäivällä tai alkuillasta syötävä päivän toinen pääateria, (iltapäivällä syötävä) vieras- tai juhla-ateria, päivälliskutsut."ja illallisesta:"ilta-ateria, illalla syötävä (usean hengen) vieras- tai juhla-ateria, illalliskutsut".Kielikellon artikkelissa Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa todetaan, että kun sana "lounas" levisi kaakkoismurteista ja vakiintui käsittämään puolipäiväateriaa, laventui myös päivällisen merkitys: "ateria, joka syödään kaupunkioloissa vasta työpäivän päätyttyä illansuussa". Tämä selittää, miksi puhekielessä päivällisen ja illallisen merkitykset ovat hämärtyneet, ja niitä käytetään jopa synonyymisesti, vaikka esimerkiksi...
Liikenteen päästöoikeuksista ja -päästökaupoista Suomessa vasta keskustellaan. Kansallista tieliikenteen päästökauppaa arvioinut työryhmä julkaisi raporttinsa tämän vuoden tammikuussa ja totesi yleismielipiteenään, että liikenteen päästökauppaa kannattaisi suunnitella ensisijaisesti EU-tasolla. Komitearaportin johdannossa liikenteen päästöoikeudet määritellään näin: "Tieliikenteen päästökauppajärjestelmässä luotaisiin markkina tieliikenteessä käytettävien polttoaineiden aiheuttamille hiilidioksidipäästöille. Päästökaupassa polttoaineen jakelija ostaa päästöoikeuksia. Tarvittavien päästövähennysten määrä vaikuttaa päästöoikeuden hintaan."
Linkki koko tiedotteeseen: https://www.lvm.fi/-/kansallista-tieliikenteen-paastokauppaa-...
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Valitettavasti meillä täällä Varkauden kaupunginkirjastolla
ei ole enää mahdollisuutta digitointiin. Ja kysyin tilannetta myös Leppävirran
kirjastolta, niin ikävä kyllä se ei onnistu enää heilläkään. Joroisten kirjaston
kotisivuilla sanotaan, että siellä se on vielä mahdollista, ja asian tarkistettuani
sainkin vahvistuksen.
Joroisten kirjaston yhteystiedot:
Mutalantie 3 A
79600 Joroinen
040 017 6166
kirjasto@joroinen.fi
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Kyse saattaa olla Eira Stenbergin kirjasta Oven takana (Tammi, 2005). Kirjassa suomalainen toimittaja Ilse matkustaa Afrikkaan kirjoittaakseen Afrikan naisten asemasta. Hänen on tarkoitus tehdä yhteistyötä tuntemansa suomalaisen valokuvaajan Synnoven kanssa. Ilse raportoi matkastaan kirjeitse entiselle miesystävälleen, joka on kulttuuri- ja uskontotutkija. Hän tutkii uskonnon ja seksuaalisuuden välistä suhdetta ja vaikuttuu lähellä asuvista afrikkalaistaustaisista naisista niin että tutkijan rooli unohtuu. Ilsen matka ei onnistu ihan odotetulla tavalla, koska Synnove kokee matkalla rakkauden, joka suistaa hänet kriisiin ja vaikutta myös Ilsen mahdollisuuksiin toteuttaa suunnitelmaansa.
Oiva Arvola on itse lukenut kirjoittamansa saagat äänikirjoiksi. Oulun seudun kirjastoista löytyy kaksi Arvolan Saagaa cd:nä.https://outi.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=arvola+oiva&type=Author&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%222%2FBook%2FAudioBook%2FCD%2F%22Oiva Arvolan äänikirjoja löytyy Lapin kirjastoista cd:nä 9 kappaletta. Lisäksi yksi antologia-cd, jossa Oiva Arvola on mukana.Näiden kuunteluun tarvitaan MP3-yhteensopiva CD-soitin tai DVD-asema. https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=lapin+saagat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%222%2FBook%2FAudioBook%2FCD%2F%22Näitä voi kaukolainata Ouluun lähikirjaston kautta. https://www.ouka.fi/kaukopalvelu?accordion=...
Ploteista kerrotaan lyhyesti julkaisussa Mäkitorpan kaupunkipolku. Ne kuuluivat Venäjän ensimmäisen maailmansodan aikana rakennuttamaan linnoitusjärjestelmän, jonka osana myös Helsingin ympärille kaivettiin 1914–17 maalinnoitus. Ennen Kustaankartanon rakentamista alueella oli kaksi plottia. Ne olivat maalinnoituksen tukikohdan XXI tykkipatterin keskeneräinen tuliasema. Kaivannot täyttyivät sittemmin vedellä, toinen toimi uimapaikkana, toinen matonpesupaikkana. Uimapaikkana käytetty plotti on vielä olemassa. Tuossa julkaisussa kerrotaan siellä olleen vielä 1960-luvulla ruutanoita, mutta muuta ei kaloista kerrota.Turistina kotikaupungissa - Oulunkylä mainitsee Kustaankartanon seniorikeskuksen pihan plotin, https://walkhelsinki.fi/turistina-...
Hei,Tässä asiassa kannattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Tietoa löytyy myös tältä Maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämältä sivustolta: https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/hakkuutahteen-korjuu-uudistushakkuualoilta/toteutus.
Valitettavasti "Kallen valssista" ei näytä olevan painettua nuottia. Teoksen soinnut löytyvät Chordify-palvelusta, mutta nuottikuvaa ei ole saatavissa.
Kerrostaloja ei yleensä enää lämmitetä puulla. Yksittäisissä asunnoissa on edelleen takkoja, joten kaikkia savupiippuja ei välttämättä ole poistettu käytöstä.Lähteet: https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2024/Kotitalouksien-suora-saehkoen-kulutus-on-laskussa-mikroaineistot-syventaevaet-tietoja-asumisen-laemmitystavoistahttps://omataloyhtio.fi/artikkelit/vanhan-takan-ja-tiilipiipun-uudellee…
Ainakin Ville Hytösen kirjoittama ja M. K. Čiurlionisin kuvittama kuvakirja Birštonas (2019) löytyy Helmetistä. Hytösen lyyrinen satu on rakennettu liettualaisen Mikalojus Konstantinas Čiurlionisin kuuluisien maalausten kunniaksi.Finna.fi https://finna.fi/Record/helmet.2394973?sid=5156680595
Lahden Lasitehtaan historia on kerrottu yrityshistoriikissa:Rastas, Hannu (2023): Lahden Lasitehdas 1923-2023 : satavuotias joka oppi tekemään lasiaLyhyt historiikki löytyy tehtaan verkkosivuilta:https://www.pilkington.com/fi-fi/fi/news-insights/latest/lasitehtaan-ly…
Hei,Ulkonäkönsä puolesta kyseessä voisi olla Puuterikääpä (Postia ptychogaster). Tässä muutama resurssi liityen kyseiseen lajiin: Picture Mushroom, Laji.fiLajinmääritystä kannattaa vielä tarkistaa esim. Lajit.fi Foorumilta tai Suomen sieniseurasta.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään kyseistä runoa mistään kirjasta. Tietokannoista ei ollut apua, eikä kukaan meistä muistanut sitä. Eeva Kilven kootuista runoista se saattaisi löytyä, mutta kaikki kirjan kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2411242?sid=5182484828Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Mistä teoksesta se on mahdollisesti peräisin?
Tekijänoikeuslain mukaan Euroopan Talousalueelta eli ETA-alueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein) peräisin olevien teosten suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tämän jälkeen teosta voi käyttää maksutta ja kysymättä lupaa.Joulurunoista on julkaistu monia eri tekijöiden tuotantoa sisältäviä kokoelmia, kuten esimerkiksi Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot (Tammi, 2005) ja Lapsuuden joulu : kauneimmat joulun runot ja laulut, osat 1 ja 2 (Kirjayhtymä, 1979 ja 1980). Eri tekijöiden kohdalla tekijänoikeus täytyy kuitenkin tarkistaa aina erikseen selvittämällä kirjoittajan mahdollisesta kuolemasta kulunut aika. Tunnetuista jouluisiakin runoja julkaisseista...
Suosittelen, että varmistat asian Kambotzan viranomaisilta. Kambotzalla ei ole Suomessa suurlähetystöä. Tiedustelut voi lähettää Lontoossa olevaan suurlähetystöön. Lähde ja lisätiedot Suomen ulkoministeriö :https://finlandabroad.fi/web/khm/suomalaisen-viisumi
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.) : 1943 löytyy digitoituna Doriasta. Siinä sanotaan, että 70g on "Peräsuolen esiinluiskahtaminen, ahtauma (Prolapsus, strictura recti)", A II -luokassa vaiva on luokiteltu oireettomaksi.
Löysin tästä Matthias Claudiuksen runosta "Der Mond ist aufgegangen" kaksi suomenkielistä versiota. Kumpikin sisältyy nuottiin.Aale Tynnin käännös on nimeltään "Kuu paistaa metsän yllä". Se sisältyy nuottiin "Rouva Satakieli : keski- ja eteläeurooppalaisia kansanlauluja" (WSOY, 1985). Säveltäjä on Johann Abraham Peter Schulz. Säkeistöjä on neljä.Hilkka Norkamon käännös on nimeltään "Kuu nousi synkkään yöhön". Se sisältyy nuottiin "Carmina. 3 : hengellistä musiikkia sekakuorolle" (Musiikki Fazer, 1967). Säveltäjä on Johann Abraham Peter Schulz. Säkeistöjä on kolme.
Sextonin teoksen Elä tai kuole: valitut runot sivulla 115 on runo Suudelma, joka alkaa "Suuni kukkii kuin viiltohaava." Teos löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta.
