Ikävä kyllä kaukolainoista tai aiemmista lainoistasi ei ole saatavissa lainausdataa. Tietosuojasyistä tavallisen asiakkaan lainat pyyhitään järjestelmästä heti palautuksen jälkeen, jos asiakas ei halua lainahistoriansa tallentuvan. Olet antanut lainahistorian tallennusluvan vasta vuonna 2019.
Olympiakisojen seiväshypyssä on suurin ero voittajan ja hopealle sijoittuneen välillä ollut miesten sarjassa Antwerpenissa 1920, 39 cm:1. Frank Foss USA 409 cm (ME)2. Henry Petersen DEN 370 cmNaisten sarjassa suurin ero syntyi Pekingissä 2008, 25 cm:1. Jelena Isinbajeva RUS 505 cm (ME)2. Jennifer Stuczynski USA 480 cm
Hei, näyttää hieman huonolta tuon kuunnelman suhteen.Kuusi pingviininpoikasta -kuunnelma löytyy Finnasta kirjana. Fyysisesti se on luettavissa lukusalissa Jyväskylän yliopistonkirjastossa (ei kaukolainana) ja Varastokirjastosta se on saatavilla kaukolainana. Voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön täällä: https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu KAVI ei ole digitoinut kuunnelmia, joten noin vanhaa kuunnelmaa ei löydy toistaiseksi heidän arkistostaan av-versiona. Mahdolliseen ammattikäyttöön voit tiedustella kuunnelmaa Ylen Arkistomyynnistä: https://yle.fi/aihe/s/arkistoaineistoa-ammattikayttoon Suora linkki Kansalliskirjaston hakuun:https://www.finna.fi/Record/jykdok.846318?sid=4781576702...
Elokuvaa ei valitettavasti ole julkaistu Suomessa videolla, joten se ei näyttäisi löytyvän myöskään kirjastoista. Televisiosta se on tullut viimeksi vuonna 2005. Elokuvan voi katsoa joidenkin suoratoistopalveluiden kautta tai tilaamalla DVD:n ulkomailta.
Voisiko etsimäsi kirja olla Päivi Partasen Kesäseikkailu vuodelta 1970? Sen kannessa on vihreää ja se voisi muutenkin sopia kuvaukseesi.Kirjaa löytyy Helmet-alueelta: linkki Helmet Finnaan
Kirjastot tekevät sopimukset lehtipalveluiden tarjoajien kanssa yleensä kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Arkistopituuteen kirjastot eivät voi mitenkään vaikuttaa, sen määräävät lehdet ja palveluntuottaja. Nykyisessä sopimuksessa on määritelty, että lehdet ovat luettavissa ilmestymispäivänä sekä takautuvasti enintään 90 päivän ajalta. Jossakin aikaisemmassa sopimuksessa on todettu, että lehtien arkistopituus vaihtelee. Nyt säilytysaikoja on yhtenäistetty, mutta myös lyhennetty.
Yleinen palvelusohjesääntö 2017 kertoo seuraavaa:"36. Vakinaisesta tai määräaikaisesta palveluksesta eronneen sotilaan sotilas- ja palvelusarvojen jäljessä käytetään lyhennettä evp (eronnut vakinaisesta palveluksesta). Evp-lyhenteen käyttöoikeus edellyttää, että sotilas on ollut nimitettynä vakituiseen tai määräaikaiseen sotilasvirkaan.Sotilaasta, joka ei ole palvellut puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virassa, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo). Sopimussotilaasta, joka on eronnut vakinaisesta palveluksesta, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo)."Tämän perusteella sanoisin siis että kyseessä on evp. Lyhyt jakso MPO:ssa on myös ollut...
Kirjoja on suomennettu vain 7.osaan asti. Niitä voi löytyä ihan kirjastosta. Ainakin Eepos-alueen kirjastoista löytyvät nämä seitsemän osaa. Adlibriksestä voit ostaa ne äänikirjana tai e-kirjana. Muuten kirjoja todennäköisesti löytyy kirpputoreilta ja Antikvaarista.
Bertolt Brechtin kirjoja voi varata Helmet-kirjastosta. Useimmat teokset ovat kirjavarastossa, mutta niitä saa varattua omaan lähikirjastoon. BERTOLT BRECHT | Hakutulokset | helmet.fiJos toivot kirjoja omaan kirjahyllyyn, suosittelen netissä toimivia Antikvaareja, esim:Bertolt Brecht | Kirjat | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossaToki näitä voi löytää myös antikvaariliikkeistä, esim. kirjamessuilla on yleensä useita antikvaareja mukana.En löydä mainintaa teoksesta "Äiti maa", mutta voisiko kyseessä olla "Äiti peloton ja hänen lapsensa"? Teoslistaa voit selata linkistä: Bertolt Brecht – Wikipedia
Kyseessä on Erkki Kivijärven runo Mies. Se on julkaistu kokoelmassa Matkamies (1915) sekä joissain koulujen lukukirjoissa. Digitaalisena löysin sen ainoastaan Pohjolan Sanomista 20.12.1915: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1219749?page=4 (sivun alalaidassa olevassa arvostelussa)
Kaari Utrion kirjoittamat kaunokirjalliset teokset löytyvät mm. hänen omilta kotisivuiltaan: kaariutrio.fiKaari Utrion sarjat: Sunneva jaarlintytärSunneva keiisarin kaupungissa#Pirkkalan pyhät pihlajat Karjalan kruunuNeidon tanssiKatariinan taru (Romaani on ilmestynyt aikaisemmin kahtena niteenä: Neidontanssi (1980) ja Katarinan taru (1981))#VaskilintuTuulihaukkaYksisarvinenKirjojen käsittelemät aikakaudet löydät verkkokirjastosta, kun avaat teoksen tietuetiedot.
Kävin läpi paikannimikirjoja ja Makupalat.fi:n paikannimiaineistoja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63078 , mutta niistä ei löytynyt tietoa nimien alkuperästä. Kysyin asiasta Suomussalmen kirjaston kotiseutuarkistosta ja -kokoelmasta, https://suomussalmi.fi/fi/kulttuuri-vapaa-aika-ja-nuoret/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/kotiseutuarkisto-ja-kokoelma. Sain sieltä vastauksen:Valitettavasti Suomussalmen kotiseutuarkistosta ei löytynyt tietoa kyseisten järvien nimien alkuperästä.Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat - etymologista nimistöntutkimusta (SKS, 2003) sivulla 128 on mainittu, että Suolanki-nimet ovat todennäköisesti saamelaisperäisiä ja kantasana voisi olla...
Hei,Kyllä Piispa Henrikiin ja hänen aikaansa sijoittuvia jonkin verran on. Tästä jätin pois jonkin lasten kuvakirjan, mutta mukana on nuortenromaani. Nämä sijoittuvat siis nimenomaan Suomeen ja pääasiassa 1100-luvulle. Huntuvuori, Hilda: Suomen apostoli (Otava, 1923)Huntuvuori, Hilda: Lallin pojat: Historiallinen kertomus 1100-luvun Loppupuoliskolta. Porvoo: WSOY, 1926.Tamminen, Juuse: Rapolan kuninkaan vangit: Kertomus Suomen ensimmäisen ristiretken ajoilta. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1955. (Nuorten toivekirjasto)Annala, Orvokki: Lallinkartanon Kerttu: Romaani 1150-luvulta. (WSOY, 2004).Järnefelt, Arvid: Lalli (Wsoy, 1933).Koskinen, Juha-Pekka: Kalevanpoikien kronikka: Historiallinen romaani (Wsoy, 2018).Hovi, Toivo: Lalli Lallonpoika...
Henry Jamesin novellista The beast in the jungle ei valitettavasti ole suomennosta.https://www.finna.fi/https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografiahttps://www.kirjasampo.fi/
Vastaajamme eivät tunnistaneet kirjaa, ikävä kyllä. Tonttukirjoja on kuvailtu Kirjammossa, ehkä löydät oikean sieltä etsimällä. Kuvailemillasi kärrynpyörällä ja tappelulla en haulla saanut tuloksia, joten tässä on tulos haulla tontut, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/TontutLaitan mukaan hakutuloksen Helmetistä haulla tontut, rajauksella julkaistu ennen 1981, olisiko kirja niiden joukossa, https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kansanrunouden Istervosta (jonka nimestä esiintyy myös useita muita muunnelmia, mm. Histervo ja Istero) löytyy niukasti tietoa. Finna.fi-hakupalvelusta löytyy hakusanalla "Istervo" Kaarle Krohnin tämänniminen artikkeli Kotiseutu-lehdestä vuodelta 1912. Artikkeli löytyy Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista Kotiseudun numerosta 1912: 9 (15.09.1912). Krohnin artikkelissa puolestaan mainitaan J. W. Juveliuksen väitöskirjatutkimus "Länsi-Suomen käärmeen loitsut" (1906), joka on varattavissa Turun pääkirjaston varastokokoelmasta. Tuoreempaa tutkimusta en valitettavasti hahmosta löytänyt, vaikka käytin Finna.fi:ssä hakusanoina myös nimen monia muunnelmia. Juvelius, J.W. (1909): Länsi-Suomen käärmeen loitsut | Vaski-kirjastot ...
Porvoon pääkirjastossa on pieni arkisto, johon on kerätty Kevätkummun kirjastoa koskevaa materiaalia. Myös Kevätkummun kaupunginosasta löytyy vähäinen määrä arkistomateriaalia, mutta juuri 2000-luvun alkupuolelta sitä on hyvin rajatusti. Pääkirjastossa sijaitsevaa arkistoa pääsee katsomaan tulemalla paikan päälle kirjastolle. Olin yhteydessä myös Porvoon museoon asiasi tiimoilta. Valitettavasti Porvoon museon kokoelmapalvelut ovat väliaikaisesti suljettu. Palvelut avautuvat uudelleen 2.3.2026. Sulun aikana museo ei vastaanota kyselyitä. Kannattaa siis olla yhteydessä museoon sulun jälkeen. Mahdollisesti myös Porvoon kaupunkisuunnittelulta voisi löytyä materiaalia koskien Kevätkummun kaupunginosaa (ehkä lähinnä kuvia)....
Jamppa Tuomisen levyttämän "Tähdenlento"-kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Koivisto. Kappale alkaa: "Tuntuu niinkuin tuhat vuotta mä kulkenut oisin".Jamppa Tuominen on levyttänyt myös kappaleen "Tähden lento" (tai joissakin julkaisuissa "Tähdenlento"), jonka on säveltänyt ja sanoittanut Reijo Lumisalmi. Se alkaa: "Kerran kun mä matkallain".Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Kyseessä voisi olla vuonna 1969 julkaistu Osaammeko kuunnella ja auttaa : lähimmäiskeskeisen sielunhoitomenetelmän opas (WSOY). Sen takakansitekstissä viitataan Kilpeläisen uraan psykiatrisen sairaalan sairaalateologina.
