Vaasan kaupunginkirjaston hankintaosastolta kerrottiin, että kirjan pitäisi olla kirjastossamme viikon, parin sisällä. Jos kirjaan on varaus, se käsitellään meillä pikana ja varaaja saa viestin, kun kirja on noudettavissa.
Tuulikki-nimestä on kysytty palvelusta ennenkin. Vastauksen pääset lukemaan tästä linkistä: Tuulikki -nimi, mikä on nimen merkitys ja mistä se on peräisin. | Kysy kirjastonhoitajalta
Runoa on yritetty kovasti löytää siinä onnistumatta. On hyvin erikoista, että runoa ei löydy Lars Huldénin ruotsinkielisestä kirjasta, mutta se löytyy suomenkielisestä. Suomenkielisessä versiossa on useampia runoja, joita ei ole ruotsinkielisessä versiossa, vaikka Huldén kirjoitti ruotsiksi. Tämä kysymäsi runo on Huldénin teoksessa "Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus" lopussa olevassa kokoelmassa. Huldénia oli pyydetty kirjoittamaan kesärunoja vuonna 2005 ja niitä olikin syntynyt noin 100 kpl. Ne on liitetty marjamatka-kirjan loppuun ja nimetty Suvirunoiksi (Sommardikter). Niitä ei siis ole julkaistu muussa kokoelmassa aikaisemmin.Kävin läpi Huldénin runokirjoja, mutta valitettavasti en löytänyt kysyjän runoa ruotsiksi. Kysyimme asiaa...
Sama kysymys on tullut vastattavaksemme jo aiemmin, mutta emme ole valitettavasti tunnistaneet kuvailuun sopivaa kappaletta. Yleisradion Fono.fi-äänitetietokannasta voit etsiä esimerkiksi tiettyyn aiheeseen liittyvää musiikkia tai tarkennetulla haulla yhdistelemällä hakusanoja.
Vesanto kuului 60-luvun ensimmäisellä puoliskolla Pitäjälehtenä ja Suonenjoen–Rautalammin Pitäjälehtenä aloittaneen Luoteis-Savon levikkialueeseen. Sen tilalle perustettu Rautalammin–Suonenjoen Paikallislehti laajensi levikkialuettaan Vesannolle 1972. Samana vuonna sen nimeksi muutettiin Sisä-Savon lehti.Lähde: Suomen lehdistön historia
Voit käydä tulostamassa lomakkeet missä tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä, eikä siihen tarvita soittelua tai valokopioiden ottamista. Voit tulostaa lomakkeet joko kirjaston asiakastietokoneelta tai ladata tulostettavan lomakkeen kirjaston tulostusjärjestelmään omalta laitteeltasi. Kummassakin tapauksessa sinun täytyy rekisteröityä kirjaston tulostusjärjestelmässä osoitteessa http://asiakastulostus.hel.fi.Kirjastossa voit vain mennä asiakastietokoneelle, etsiä sopivan lomakkeen ja painaa tulostusnappia. Sitten järjestelmä kysyy rekisteröitymisen yhteydessä saamaasi 7-numeroista pin-koodia. Sen syötettyäsi voit mennä tulostimelle ja laittaa pin-koodin uudestaan, jolloin saat paperit ulos tulostimesta.Jos lataat lomakkeen...
Kaari Utrion kirjoittamat kaunokirjalliset teokset löytyvät mm. hänen omilta kotisivuiltaan: kaariutrio.fiKaari Utrion sarjat: Sunneva jaarlintytärSunneva keiisarin kaupungissa#Pirkkalan pyhät pihlajat Karjalan kruunuNeidon tanssiKatariinan taru (Romaani on ilmestynyt aikaisemmin kahtena niteenä: Neidontanssi (1980) ja Katarinan taru (1981))#VaskilintuTuulihaukkaYksisarvinenKirjojen käsittelemät aikakaudet löydät verkkokirjastosta, kun avaat teoksen tietuetiedot.
Seuraavissa teoksissa on ehkä etsimänne tyyppisiä runoja tai tarinoita:Kajava, Viljo: Valoksi maan päälle - Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_20283 Nummi, Lassi: Joulukonsertto - runoja ja puhetta joulun aikaan. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_56244 Kaskinen, Anna-Mari: Matka joulun salaisuuteen. https://keski.finna.fi/Record/keski.472330?sid=5182511321 Kaskinen, Anna-Mari: Sydämessä joulu. https://keski.finna.fi/Record/keski.392832?sid=5182512812 Armahin joulunaika - valikoima jouluaiheisia runoja. https://keski.finna.fi/Record/keski.66397?sid=5182513889 Vanha kokoelma vuodelta 1945 sisältää joulunaikaan sopivia runoja...
Tähän Matti Mäkelän säveltämään ja Reijo Rikkosen sanoittamaan joululauluun ei ole julkaistu nuottia. Laulu alkaa: "Muodon jäisen talvi teki akkunaan".
Porstua luotiin Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan maakuntakirjastojen yhteisessä hankkeessa 2000-luvun alkupuolella. Nykyään palvelua hallinnoi Seinäjoen kaupunki. Kaikkia kokoelman osia ei enää päivitetä. Porstuan sisältöjä pystyy käyttämään suoraan verkossa, eli palveluun ei tarvitse kirjautua. Palvelussa on kuusi eri kokoelmaa, jotka löydät kohdasta "Selaa kokoelmia." Kokoelmia ovat valokuvat, näyttelyt, linkit, kirjat, artikkeliviitteet ja artikkelit. Artikkelit ja kirjat on tallennettu palveluun pdf-muodossa. Saat tekstin esille, kun klikkaat kirjan tai tekstin kansikuvaa. Palvelusta löytyy myös jonkin verran kuunneltavia mp3-tiedostoja. Palvelun tarjoamat artikkeliviitteet ovat toki vain artikkeliviitteitä. Jos löydät jonkun...
Kauhojen syöttö ei tullut vastaan tutkimissani lähteissä. Voisiko leikki kuitenkin olla nimeltään kauran (kaurojen) syöttö? Kaurojen syöttö on ikivanha sokkoleikki, joka tunnetaan myös nimellä Kollabismos. Leikki on kuvattu Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirjassa 1939, Raamattu ja kansanleikit -artikkelissa näin: "Tässä leikissä eräs leikkijä on toisen edessä polvillaan, kasvot peitettynä. Hän asettaa kätensä selkänsä taakse, kämmenpuoli ylöspäin. Toiset lyövät häntä käsille tai suoraan selkään, ja hänen on arvattava, kuka kulloinkin löi."Carola Ekremin "Vi leder en blindbock till kungens bord" : lekar från Svenskfinland -teoksen mukaan kaurojen syöttö oli yksi yleisimmistä vanhemmista suomalaisista peleistä.
Syntetisaattori on elektroninen laite, jonka avulla tuotetaan erilaisia ääniä. SEKO - Suomalainen esityskokoonpanosanasto määrittelee syntetisaattorin näin:https://finto.fi/seko/fi/page/01016Wikipedian artikkelissa kerrotaan erilaisista syntetisaattoreista ja laitteen historiasta:https://fi.wikipedia.org/wiki/SyntetisaattoriEsa Kotilainen esittelee syntetisaattoreita Tuubi-ohjelmassa jaksossa "Nostalgiaa ja joulutunnelmaa" 19.12.1979 (alkaa kohdasta 11:19):https://areena.yle.fi/1-4132361Tämä esittely löytyy myös Youtubesta:https://www.youtube.com/watch?v=Lz9AjtnoYsM
Boris Pasternakin runosta Hamlet on ainakin kaksi suomennosta. Yksi kuuluu Tohtori Živagon runoihin ja sisältyy siis teokseen Tohtori Živago (s. 307) ja teokseen Tohtori Živagon runot (1958). Runon on suomentanut Arvo Turtiainen.Marja-Leena Mikkola on myös suomentanut runon. Suomennos sisältyy Mikkolan kokoamaan ja suomentamaan Pasternakin runojen kokoelmaan Sisareni, elämä: runoa (2003).
Tässä joitakin vinkkejä keskenään hieman erityylisistä kirjoista. Lisätietoja teoksista esim. Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi/). Abulhawa, Susan: Rakkaudetonta maailmaa vastaanAtwood, Margaret: Sokea surmaajaCatton, Eleanor: Birnamin metsäFrance, Anatole: Jumalat janoavatFröberg Idling, Peter: Laulu nousevalle myrskylleHenriksson, Saara: KerjäläiskuningatarKatouh, Zoulfa: Sitruunapuiden aikaKoskinen, JP: UkkoslintuLagerlöf, Ulrika: LakkasuoLawrence, Theo: Salatun voiman kaupunki, Pimeä sydän, Hehkuva ruumis
Voisikohan tämä olla Mitsumasa Annon Kuningas, joka rakasti suuria asioita, joka löytyy Lastenkirjainstituutin tietokannasta hakusanoilla aihe kuninkaat, luokitus 85.22, julkaisuaika 1970-1989? Siellä sitä kuvataan näin: "Kuningas haluaa kaiken olevan itsellään suurempaa ja parempaa kuin muilla. Niinpä hänen täytyy syödäkin niin suurilla haarukoilla ja veitsillä, että se on jo hieman hankalaa. Suureen ruukkuun istutetusta sipulistakin kasvaa vain tavallisen kokoinen tulppaani." Hammaslääkäriä ja suuria tonkia tässä tosin ei mainita.
Kyseinen runo on Ilpo Tiihosen kokoelmasta Antero Vipuliini ja taikatakki (1977, s. 13). Voit lukea runon myös esimerkiksi lastenrunouden antologiasta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (toim. Kaarina Helakisa, 1980).Tämä viisirivinen runo alkaa rivillä ”Souda pitkin maailmaa”.
Finna.fi-verkkosivuilta näkee suuren osan Suomen kirjastojen kokoelmasta. Esimerkiksi hakemalla Koululainen 2026 -hakutermillä voi selailla mihin eri kirjastokimppoihin lehti on tilattu tänä vuonna. Kirkes-kirjastoista Koululainen tulee tänä vuonna Jokelan, Järvenpään, Kellokosken, Keravan ja Tuusulan kirjastoon sekä Tuusulan kirjastoautoon.
