Voisiko kirja olla Palahniuk, Chuck: Kirottu. Linkki Helmet-hakuun.Haku löysi kyllä myös J. R. Wardin fantasiasarjan kuoleman synneistä, Tero Liukkosen toivomuspuun ja Danten Jumalaisen näytelmän. Linkki helmet hakutulokseen.
Ikävä kyllä kaukolainoista tai aiemmista lainoistasi ei ole saatavissa lainausdataa. Tietosuojasyistä tavallisen asiakkaan lainat pyyhitään järjestelmästä heti palautuksen jälkeen, jos asiakas ei halua lainahistoriansa tallentuvan. Olet antanut lainahistorian tallennusluvan vasta vuonna 2019.
Asian varmistaminen on tällä hetkellä hankalaa, sillä Eeva Kilven kirjat ovat melkein kaikki lainassa.Epäilisin, että lainaus voi löytyä kirjoista Välirauha, ikävoinnin aika tai Jatkosodan aika. Joissa Kilpi käsittelee lapsuusmuistojaan. Linkki Finna-hakuun.Lainaus voi olla peräisin myös jostain haastattelusta. Niiden jäljittäminen on hankalampaa.Kenties joku lukija muistaisi lähteen paremmin.
Kyseessä voisi olla Catherine Yeen teos Meditations: The Feminine Stoic Edition, jossa tekijä on muokannut vuoden 1902 englanninkielistä Aurelius-käännöstä korvaamalla tekstin maskuliiniset pronominit feminiinisillä tai neutraaleilla pronomineilla. Maskuliinisia muotoja on käytetty alkutekstissä ensisijaisina silloin, kun siinä viitataan esimerkinomaiseen henkilöön, ikään kuin kehen tahansa. Yeen tarkoituksena on havahduttaa lukija huomaamaan tämä ja myös oma mahdollinen reaktionsa muokattuun tekstiin.Lähteet:Catherine Yeen kotisivut: https://cathyyee.com/meditations-by-marcus-aurelius-the-feminine-stoic-edition Psychology Today: https://www.psychologytoday.com/sg/blog/for-the-love-of-wisdom/202608/reading-marcus-aurelius-with-...
En löytänyt tietoa vuodelta 1942, mutta julkaisusta Suomen kulkuneuvot 1.1.1939 löytyy seuraavat tiedot:Linja-auto lähti Helsingistä Forssaan klo 11:00 ja 15:00, ja oli perillä 14:40 ja 19:00Matka kesti siis noin neljä tuntiaPysähdyspaikkana oli Loppi (klo 13:10 ja 17:10)Matka maksoi 40 markkaa
Kyseessä voisi olla Jonathan Latimer, jonka teos Viides hauta ilmestyi 1951. Teoksesta mainitaan vielä "kovaksikeitetty amerikkalainen salapoliisiromaani".Finna.fi https://www.finna.fi/Record/piki.24454?sid=5498991131
Muutamakin mahdollinen vaihtoehto tulee mieleeni:Ranskalaisia:Jean-Claude Forestin Barbarella; sen eponyyminen naispäähenkilö on vähäpukeinen, eroottisesti kuvattu sekä seksualisoitu ja seikkailee avaruudessa useillakin eri planeetoilla. Osa teoksista on väritetty.Thierry Cailleteaun Aquablue, jonka päähahmo tosin on miespuolinen ja seikkailee pääasiassa yhdellä ja samalla meriplaneetalla, mutta sarja sisältää myös vierailuja muualle.Léon eli Luiz Eduardo de Oliveiran (syntyi Brasiliassa) dystooppinen Aldebaran-sarja (Les Mondes d'Aldébaran) koostuu useammasta syklistä, joista jokainen sijoittuu eri planeetalle; ainakin osa albumeista on kansikuviltaan sinisävyisiä ja kuvastossa esiintyy myös vähäpukeisia naisia.Alejandro Jodorowskyn ja...
Pierre Lemaitresta ei ole kirjoitettu elämäkertaa suomeksi tai englanniksi. Lemaitre ei juuri anna haastatteluita suomalaisille (tai ilmeisesti muille kuin ranskankielisille) tiedotusvälineille, joten tietoja voi yrittää etsiä googlailemalla kirjailijan nimellä ja englanninkielisillä hakusanoilla kuten biography tai interview. Tietoa yksityiselämästä ei tosin löydy niistäkään englanninkielisistä haastatteluista, joita googlailemalla sai esiin. On myös mahdollista, että kirjailija on itse halunnut pitää yksityiselämänsä poissa haastatteluista ja siksi keskittynyt lähinnä omista kirjoistaan puhumiseen.
Enemmän tietoa voi saada etsimällä ranskankielisiä haastatteluita ja kopioimalla haastattelutekstin Googlen käännöstyökaluun. Aiemmassa...
Friedrich von Schillerin historiallinen näytelmä Don Carlos on luettavissa Toivo Lyyn suomennoksena Schillerin Valittujen teosten osasta 2. Suomennos on vuodelta 1953.
Kysymyksestäsi ei ilmene, missä päin Suomea tarvitsisit teoksen kesällä. Teosta on useiden Suomen kirjastojen kokoelmissa. Voit tarkistaa esimerkiksi Finna-hakupalvelusta tai ko. paikkakunnan verkkokirjastosta, onko teosta mökkipaikkakunnallasi.
https://finna.fi/Record/helle.83803
https://finna.fi/
Tuntomerkkien perusteella kyseessä lienee Léa Poolin vuonna 1999 ohjaama kanadalais-ranskalais-sveitsiläinen "Emporte-moi" (suom. "13 ja risat", engl. "Set Me Free").
Elokuva on esitetty Ylen kanavilla vuonna 2005 kahdestikin (5.5. Yle TV1, 1.11. Yle Teema). Elokuvan päähenkilöä Hannaa esittää Karine Vanasse.
Lisätietoja elokuvasta mm. Elonetissä ja IMDb:ssa.
Kenraali K.L. Oeschista löytyy monenlaista kirjallista aineistoa suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja jopa italiaksi, mutta ei nähdäkseni englanniksi Wikipedia-artikkelia laajempaa elämäkerrallista tekstiä:
Karl Lennart Oesch - Wikipedia
Oeschista on muuten mainintoja jatkosotaa englanniksi yleisellä tasolla käsittelevissä teoksissa, joista hyödyllisiä voisivat olla esim. seuraavat:
Kinnunen, T., & Kivimäki, V. (toim.) (2012). Finland in World War II: History, memory, interpretations. Brill.
Nenye, V. et al. (2016). Finland at war: The Continuation and Lapland Wars 1941-45. Bloomsbury Publishing PLC.
Vehviläinen, O. (2002). Finland in the Second World War: Between Germany and Russia. Palgrave.
Näillä vihjeillä en onnistunut löytämään etsimääsi laulua. Jos joku lukija tunnistaa laulun, laulun tiedot voi kirjoittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Hei,
Kyseessä on kappale "El Cóndor Pasa (If I Could)". Kyseessä on alun perin perulaisen Daniel Alomía Roblesin 1913 säveltämä kappale, josta Simon & Garfunkel teki cover-version 1970 levylle "Bridge over troubled water".
Mahtaisiko kyseessä olla Lauri Pohjanpään runo Metsän puhelu.Säkeistössä neljä sanotaan "Hiljaa, vaiti, kun ihminen itkee, / ihminen itkee suruaan, / hälle on pahoja oltu."
Sain apua Suomen Rautatiemuseosta, josta löytyy 1980-luvun Turisteja, jossa on sekä aikatauluja että myös mainoksia bussilinjasta. 1987 kirjassa on 18.15 Tukholman ja Göteborgin suuntaan lähtevää linja-autovuoro ja sitä liikennöivät Pohjolan Liikenne sekä oletettavasti ruotsalainen GDG Biltrafik AB.Jos ei ole kyse tuosta vuorosta, kannattaa kysyä lisää Rautatiemuseosta, https://rautatiemuseo.fi/ tai auto- ja tieliikenteen museo Mobiliasta, https://mobilia.fi/fi/museo/kokoelmat/Mobiliasta suositeltiin seuraavia kirjoja:Euroopan parasta bussiliikennettä, Kurkinen, Jari 2008Helsinki & Malmi & Maaseutu, Leinomäki, Pertti ym. 2015Linjavaunu: Bussiliikenteen tutkimusseura ry:n vuosikirjat
Martin J. Doughertyn The untold history of the vikings -kirjan mukaan valaanliha kuului joidenkin viikinkiyhteisöjen ravintoon. Dougherty mainitsee joskus jopa otaksutun, että viikinkilaivoja olisi käytetty ohjaamaan valaita rantaan, mutta todennäköisesti viikinkien syömät valaat olivat kuitenkin omia aikojaan rantaan ajautuneita yksilöitä.
