Ainakin Alistair MacLean ja Dick Francis kirjoittivat osan kirjoistaan yhdessä toisten kirjailijoiden kanssa.MacLeanin 1980-luvun romaanit olivat enimmäkseen haamukirjoittajien työtä. MacLean kehitteli juonen ja henkilöt, mutta varsinaisen kirjoittamisen hoitivat muut. Varsinkin joidenkin niin sanotun UNACO-sarjan romaanien on sanottu muistuttavan vain etäisesti MacLeanin aiempia teoksia.Dick Francisin vaimo Mary teki suuren osan miehensä kirjojen taustatutkimuksesta ja myös toimi käsikirjoitusten ensimmäisenä toimittajana. Mary kuoli vuonna 2000, minkä jälkeen Francisin poika Felix avusti isäänsä seuraavassa neljässä romaanissa. Avustajan vaihdoksen sanotaan vaikuttaneen kirjojen tyyliin. Dickin kuoleman jälkeen Felix myös kirjoitti lisää...
Sana on varmasti samaa juurta kuin verbi volahtaa, jonka merkitys Nykysuomen sanakirjan mukaan on ulahtaa tai ulvahtaa. Myös Nykysuomen sanakirjan esimerkkilauseet volahtaa-sanan kohdalla olivat kansansaduista. Kysymäsi kohdat voisivat siis kuulua "ulvonko ääneen" ja "älä ulvo".
Tässä muutamia lapsen tunnetaitoja ja käytösongelmia käsitteleviä kirjoja:Miira Luhtavaara, Marjut Maristo: TunnemuskelitHeli Mäkelä: Näe lapsen käytöksen taakseLiisa Keltikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuusMerja Tompuri: Lapsen voimavarat: tunnista kuormitus ja tue toimintaaTuija Huuki, Raisa Cacciatore, Henriikka Kangaskoski: Pisarapuuttuminen: työväline kiusaamisen ehkäisemiseksiKira Hurme ja Tarmo Kyllönen: Pedagogisen turvan käsikirjaBenjamin Baarli Silseth ja Leonard Furuberg: Voiko kiukusta räjähtää?Kaija Lajunen, Minna Andell, Mirja Ylenius-Lehtonen, Sanna Ojanen: Tunne- ja turvataitoja lapsille
Hei,Mainitsemassasi painoksessa ei todellakaan näyttäisi olevan mainittu suomentajaa. Vanhemmassa (minulla käsissäni Kansojen historia osa 7, Keskiaika III vuodelta 1936, jossa tuo Villon on) mainitaan runojen kääntäjäksi kirjan alussa Yrjö Jylhä. Uudistetun laitoksen osassa 10, Keskiajan syksy (minulla käsissä 3 p. vuodelta 1965) on tekstiä muokattu ja jonkin verran sitaatteja, mutta siinä on käytetty samaa runokäännöstä, joten tämän perustella kyseessä näyttäisi olevan Jylhän käännös.
Etsimäsi kirja on todennäköisesti Deborah van der Beekin Seikkailujen koira (Karisto, 1996). Kirja on käännetty englannista (alkuteos Vanilla Fudge) eikä se välttämättä sijoitu saksankielisiin maihin, mutta muut muistikuvasi täsmäävät. Seikkailujen koira | KirjasampoSeikkailujen koira - Deborah van der Beek | Antikvaari
Kysymyksessä lyhytelokuva Joonas (1997). Elokuvan on ohjannut Raimo Lång ja käsikirjoittanut on Lång yhdessä Mika Ripatin kanssa. Elokuvan löytää esimerkiksi Youtubesta.
Kyseessä voisi ollakin Ingvar Kampradin muistokirjoitus, jossa siteerataan ruotsalaisen runoilija Erik Lindegrenin Arioso-nimisen runon alkua, joka löytyy Sviter-runokokoelmasta (1947). Runo on suosittu ruotsalaisissa muistokirjoituksissa."Någonstans inom oss är vi alltid tillsammans".Viljo Kajavan runokokoelmassa Vielä piirrän viivan löytyy teoksen alussa (s. 5, 1996) Lindegrenin runo Arioso (ruotsiksi). Siinä sen alku kuuluu näin "Någonstans inom oss är vi alltid tillsamman" Ingvar Kampradin muistokirjoitus: Ilta-sanomat https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005551121.htmlArioso-runon analysointia https://fenixbegravning.se/nagonstans-inom-oss-ar-vi-alltid-tillsammans/Erik Lindegren: Arioso: https://www.babelmatrix.org/works/sv/...
Vaski-kirjastojen tietokannasta ei kysymäsi nimistä näytelmää löydy. Sen sijaan Finna-tietokannasta löysin kuunnelmanJälkeen vedenpaisumuksen : kuunnelma | Turun yliopisto | Finna.fiKuunnelma sisältyy muun muassa Turun yliopiston kirjaston kokoelmiin, josta sitä voi tiedustella.Halutessasi voisit myös kysyä etsimästäsi näytelmästä Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:ltä Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry
Googlen kuvahaku löysi astian. Kyseessä on Arabian Fasaani-sarjan tarjoiluvati. Linkki hakutulokseen. Kirjassa Marjut Kumela / Maija Blåfield: Keräilijän aarteet - Arabian astiastoja Esitellään myös Fasaani-sarja. Kirjassa on myös tietoja astiastojen historiasta ja lisätietoa esim. tekijöistä ja Arabian leimoista. Myös hyvä lähdeluettelo löytyy. Linkki Helmet hakuun.
Kirjaa on arvioitu ainakin seuraavissa artikkeleissa:Kuinka representoida representaatiota. Tiede & edistys 36 (2011) : 1 : s. 74-76. Esityksiä esittämisestä. Niin & näin. 18 (2011) : 2, s. 146-148,Edustava esitys representaatiosta. Terra 123 (2011): 4 . Luettavissa myös verkossaSekä Niin & näin että Tiede ja edistys löytyvät Pasilan kirjavarastosta. VOit mennä Pasilan kirjastoon ja pyytää lehdet luettavaksesi.
Kirjaa on saatavilla mm. Helmet- ja Vaski-kirjastoista sekä Varastokirjastosta. Tarvittaessa voit tilata sen oman kirjastosi kaukopalvelun kautta. Kaukolainat ovat maksullisia.
Artikkeli on julkaistu Tampereen Sanomien numerossa 40/1912 (18.2.1912).Lehden voi lukea digitoituna Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1308735?page=3Fraktuuralla painettu artikkeli alkaa sivun kolme alalaidasta.
Näissä teoksissa käsitellään runouden(kin) kääntämistä:Contemporary Translation in Transition: Poems, Theories, ConversationsTarja Roinila: Samat sanat: kirjoituksia kääntämisestäSociologies of Poetry TranslationJuhani Lindholm: Kalassa kielen merellä ja muita kirjoituksiaPauli Pylkkö: Kielikuva ja mielikuva ja muita dialektisia esseitä
Katri Helenan Parhaat -nuottia löytyy useista eri kirjastoista. Voit tehdä siihen varauksen oman kirjastosi verkkokirjastossa.Finna.fi: https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=katri+helena+parhaat&ty…
Laulusta löytyy neljäsivuinen nuottijulkaisu (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit), jota on saatavilla Ratamo-kirjastojen kokoelmista. Lisäksi sävellys löytyy ainakin kokoelmalta Hillel Tokazier.Syksy | Ratamo-kirjastot | Finna.fiHillel Tokazier
Käytettävistäni olevista lähteistä en valitettavasti löytänyt tietoa tästä aiheesta.Loimaan lehti on kerännyt lukijoilta paikallisia kummitustarinoita pyhäinpäivän juttuunsa vuonna 2024 (ks. https://www.loimaanlehti.fi/?s=kummitus). Lehti tulee Tampereella pääkirjasto Metsoon, mutta vanhoja numeroita ei säilytetä muutamaa kuukautta pidempään. Neuvoisin olemaan yhteydessä suoraan Loimaan kirjastoon, sillä kirjastoilla on usein tallessa paikallishistoriaan liittyvää aineistoa. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.loimaa.fi/vapaa-aika/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/.
