"Der Wanderer und sein Schatten" on Friedrich Wilhelm Nietzschen kirjoitus, joka sisältyy teokseen "Menschliches, Allzumenschliches", josta on olemassa suomennettu versio "Inhimillistä, aivan liian inhimillistä. (I), Kirja vapaille hengille" (2025). Kirjoituksessaan Nietzsche kyllä mainitsi Goethen.Johann Wolfgang von Goethe taas on kirjoittanut esimerkiksi kaksiosaisen runon, "Wandrers Nachtlied", eli Vaeltajan yölaulu, josta löytyy ainakin osittainen suomennos:Kansalliskirjaston digitoima, Otto Mannisen suomentama - Goethen Vaeltajan yölaulu, teoksessa Virrantyven (1925).
Helmet-Finnasta löytyy kaksi tietokirjaa japanilaisesta automaailmasta, Herra Honda, 1994 ja Toyota kata, 2011 https://helmet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22nonfiction%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Autot&lookfor0%5B%5D=Japani&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject&limit=20&sort=relevanceFinna.fi:stä löytyi teoksia, joita ei ole Helnet-krjastoissaJapanilaisia Suomessa : kuvia loppuunajamisesta ja selviytymisestä 2005, https://finna.fi/Record/anders.577693?sid=5351469933Japanese super cars, vuodelta 1980Japanese car, vuodelta 1986https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance...
Olisikohan kyse requiemistä eli sielunmessusta? Alunperin requiem on katolisen kirkon jumalanpalvelus, jossa rukoillaan edesmenneiden puolesta. Länsimaisen kalssisen musiikin historiassa lukuisia kuuluisia requiemejä, joista ehkä tunnetuin on Mozartin Requiem (KV626).
Tästä linkistä löydät lisää requiemejä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sielunmessu
Vaikuttaa siltä, että Uspenskin Alas taikavirtaa -kirjasta ei ole koskaan tehty suomenkielistä äänikirjaa, joka olisi yleisesti saatavilla. Saavutettavuuskirjasto Celia on tuottanut teoksesta äänikirjan omille asiakkailleen eli lain erikseen tarkoittamille lukemisesteisille henkilöille, kyseistä versiota ei siis voida jakaa muille. Voit halutessasi tiedustella kirjan julkaisijalta Otavalta, onko heillä suunnitelmia tuottaa siitä äänikirjaa.
Tässä on muutamia aihetta käsitteleviä hyviä teoksia, joissa voisi olla etsimäsi kaltaisia:Emmi-Lia Sjöholm: Paperilla toinenAnna Karhunen: JosMaggie Nelson: ArgonautitTaina Latvala: Torinon enkeliAnna-Liisa Ahokumpu: Kolme rukousta äidilleAnna-Liisa Ahokumpu: Kosminen tanssijaRachel Cusk: A life's work : on becoming a motherLaura Gustafsson: PohjaHelmi Kekkonen: Olipa kerran äitiIna Westman: Syliin Myös vanhemmuutta ja lastenhankintaa kiinnostavasti isän näkökulmasta käsitteleviä hienoja ja tutustumisen arvoisia teoksia ovat:Juha Itkonen: Ihmettä kaikki JA Teoriani perheestäTuomas Juntunen: Tuntematon lapsi: romaani raskaudestaKaj Korkea-Aho: Äitiä etsimässä
Jalkapallokirjoja voi hakea antikvariaattien verkkokaupoista esim. seuraavilla sivustoilla:https://www.antikvaari.fi/ https://antikka.net/ Kirjoita hakuun kirjan nimi ja vuosi, esim. Jalkapallo 1979.Kirjoja voi myös löytyä Tori.fi:stä.
Suuri koirakirja 1-6 -kirjasarjaa, kuten muitakin koirakirjoja, voi hakea antikvariaattien verkkokaupoista esim. seuraavilla sivustoilla:https://www.antikvaari.fi/ https://antikka.net/ Kirjoita hakuun kirjan nimi. Suuri koirakirja 3 ja jos osumia ei löydy, ota tuo osan numero pois. Esimerkiksi Antikka.netistä löytyy Suuri koirakirja 1-6, joka myydään koko sarjana.
Uudenmaan tie- ja vesilaitospiirin tilat sijaitsivat 1970-luvulla osoitteessa Melkonkatu 16. Tämä käy ilmi julkaistusta "Uudenmaan piirin puoli vuosisataa". Siihen voi tutustua Doria.fi:ssä ja osoite on mainittu sivulla 42: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/139906/5128tie.pdf?sequence=1&isAllowed=yVuoden 1975 Lauttasaari kiinteistörajoineen löytyy Helsingin kaupungin opaskartasta: https://kartta.hel.fi/link/0cXRzf7Ilmakuva tuonaikaisesta Lauttasaresta (1976) löytyy täältä Helsingin kaupungin karttaliittymästä: https://kartta.hel.fi/link/0cXSgVD
Kyseessä on Heinrich Heinen runo Ritter Olaf. Runosta on kaksi suomennosta Uuno Kailaan suomennos Ritari Olavi sisältyy Saksan kirjallisuuden kultaiseen kirjaan (1930) ja on luettavissa myös netistä:https://fi.wikisource.org/wiki/Ritari_OlaviLähettämäsi katkelma on Yrjö Jylhän suomennoksesta, joka sisältyy runoantologiaan Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta (1934, s. 225).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1088159?sid=5338174271https://www.liederabend.cat/en/bloc/entrades/728-knight-olaf
Porot olivat jo varhain yksityistä omaisuutta. 800-luvulla eläneen norjalaisen heimopäällikön Ottarin todetaan omistaneen 600 poroa ja houkutusporoa. Porot lienevät olleet Ottarin veroalueen saamelaisten omistamia tai hoitamia.Vähitellen poronhoidossa siirryttiin muutamien porojen omistamisesta suurempiin porokarjoihin. Fennoskandian alueen suurporonhoito sai alkunsa myöhäiskeskiajalla Länsi-Norjan alueella. Tunturipeurojen määrän vähentyessä kehitettiin uusi, paimennukseen ja jutaamiseen perustuva poronhoito. Poronhoito alkoi levitä eri suuntiin 1300-luvulla ja saavutti Pohjois-Ruotsin ja Tornion Lapin 1400-1600-lukujen aikana. Ruotsin ja Norjan tunturialueilta suurporonhoito levittäytyi vähitellen länteen. Suurporonhoito levisi...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kotiin lainattavissa vain Tasoskanneri Epson Perfection V39 II, jossa ei ole toivomaasi toimintoa. Joku tämän palstan lukija voi ehkä vinkata yritystä, joka vuokraa skannereita.
Aluksi etsin sanontaa tuloksetta teoksesta Suomalaiset metsäsanonnat. Nettihaulla sen sijaan löytyi tieto: Goodreads.com-sivuston mukaan sanonta olisi peräisin Pentti Haanpään teoksesta Isännät ja isäntien varjot. Kirjassa sanonta kuuluu “Olihan vanha sana, ettei niin kauan ole hätää kun tuuli männynlatvaa heiluttaa.” Haanpään teos on saatavilla Helmet-kirjastoista.Lähde:Goodreads.com. Isännät ja isäntien varjot. https://www.goodreads.com/work/quotes/21476762-is-nn-t-ja-is-ntien-varjot. Viitattu 19.5.2026
Vastausta ei ollut ihan helppo löytää, koska pääosa lähteistä mainitsee vain Turun kansakoulujen opettajat yleisesti, mutta ei sitä, missä koulussa he toimivat opettajina. Käytin lähteenä mm. teosta Turun kaupungin kansakoulut 1903-1913 sekä sanomalehtien kuolin- ja syntymäpäiväilmoituksia. Tiedot kannattaa tarkistaa, todennäköisesti niissä on virheitä.Kerttulin koulussa toimivat ainakin seuraavat miesopettajat:Väinö Wilhelm Vanhanen (1875 Turku)Lauri Adolf Kaisla (1888 Turku)Juho Oskar Oksanen (1868 Taivassalo)August/Aukust/Aukusti Fabian Heimo (1889)Akseli/Karl Axel Kesä (1888 Turku)Rupert Isotalo (1864 Laitila)Leander Leo Suomela (1873 Kalajoki)Juho Oskari Kytölä (1875 Orivesi)Karl Selim Suomela (1889 Turku)Elis Rantanen (1897 Turku)...
