Valitettavasti lasten- ja nuorten kirjoista on saatavilla hieman huonosti samaistuttavaa luettavaa 11-vuotiaalle toisen polven maahanmuuttajalle. Johanna Tuomolan Kivalan etsivät -sarjassa (Myllylahti) toisen päähenkilön vanhemmat ovat Kongosta kotoisin ja kirjassa käsitellään myös tätä aihetta lapsen näkökulmasta.Maahanmuutto teemana on mukana esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:Levola, Kari: Leevi ja Leonora (Tammi, 2010)Noronen, Paula: Supermarsu ja outo toveri (Gummerus, 2010)Madeleine: Stella ja salaisuus (Otava, 2020)Pörsti, Miikka: Kaikkien juhla (Tammi, 2016)Myös nuorten kirjoissa käsitellään maahanmuuttoa, mutta ne on muiden käsiteltävien teemojen vuoksi suunnattu vähän vanhemmille lukijoille.
Tämä olikin mielenkiintoinen. Kirjallisuudesta ei tällaista merkkiä löytynyt. Myöskään Sotamuseon kokoelmista merkkiä ei tähän hätään paikannettu. Sotamuseolla kuitenkin muistettiin, että merkki olisi alan Facebook-ryhmässä tunnistettu Utin reservin harjoituspataljoonan (URHP) merkiksi. Tämä näyttäisikin ihan uskottavalta tulkinnalta. Kouvolan Sanomissa 18.5.1929 kerrotaan tulossa olevista 3. divisioonan reservin kesäharjoituksista, ja mainitaan että "jalkaväkijoukko-osastojen aliupseerit keskitetään osittain Perkjärven, osittain Utin leirille, joihin kumpaankin perustetaan erillinen harjoituspataljoona."Perkjärven reservin harjoituspataljoonan merkistä kysyttiin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 7.3.2025 ja Perkjärven merkissä on paljon...
Voisin suositella kokeilemaan näiden kirjailijoiden teoksia, ovat samantyyppisiä: Jo Nesbø, Jussi Adler-Olsen, Stefan Ahnhem, Erik Axel Sund ja suomalaisista Max Seeck.
Tätä nimitystä on käytetty ainakin Hämeessä, Lopella ja Rengossa. Ohessa nettikirjoitus mikä kertoo mistä nimitys tulee. tummansinistä ukonhattua. Tämä vaatimaton perinnekasvi kukkii loppukesällä ja jaksaa aina ilahduttaa runsaalla kukinnallaan. Ukonhattu, munkinhuppu, Nooan arkki. Tälle entisaikoina noitien ja myrkyttäjien suosimalle kasville on annettu monta nimeä. Kaksi ensimmäistä tulevat tiettävästi kukan huppua tai hattua muistuttavasta yhdestä isosta terälehdestä. Mutta harvemmin tulee mieleen kurkistaa sisälle tuohon huppuun, sisältä kun löytyy vastaus kukan kolmannen nimen arvoitukseen..Kukan huppu kannattaa ensin halkaista niin se on siten helpompi poistaa sisältöä vaurioittamatta. Muista pestä kädet huolellisesti...
Jari P. Havian mukaan Gerry & The Pacemakers ei käynyt Suomessa 1960-luvulla. Ensimmäinen Suomen-vierailu tapahtui vasta 27.-29.08.1992. Yhtye esiintyi tuolloin Kokkolan jäähallissa Venetsialaisten aloituskonsertissa. Sen jälkeen Gerry kävi esiintymässä Suomessa vielä kaksi kertaa: Vuokatin Katinkullan "Back to the sixties" -viikonlopussa vuonna 1999 ja Turun Logomossa vuonna 2013.Lähde:Havia, Jari P.: Liverpoolista kajahtaa merseybeat! : Beatlesin aikalaiset : liverpoolilaisyhtyeiden tarinat ja menestys Suomessa (Tallinna-kustannus Oy, 2022)
Näiden tietojen perusteella en löytänyt/keksinyt mikä kappale voisi olla kyseessä.Jos muistat suunnilleen minä päivänä ja mihin kellonaikaan kappale soi, sitä voi koettaa hakea Biisit.info-sivustolta. Sivusto kerää yhteen radiokanavien soittolistatietoja. Alla linkki hakuun:biisit.info/hakuValitse radioasemaksi Järviradio ja valitse päivä ja aikaväli kohdasta "Hae tietyn ajanjakson aikana soineita kappaleita". Hakuun ei kannata laittaa montaa päivää kerralla, sillä haku näyttää tulokset vain, jos niitä on alle 300.Biisit.infosta näet myös radiokanavien soitetut kappaleet 24 viime tunnin ajalta, tässä Järviradion soittolista-sivu: biisit.info/soittolista/jarviradioTai jos joku palstan lukija hoksaa mistä kappaleesta voisi olla kyse,...
Kyllä Mestaritontun seikkailuissa on kuninkaita, prinssejä, prinsessoja ja merenneitoja. Vähintään yksi kappale kutakin. Ehkä se kuitenkin olisi etsimäsi kirja?
Vuonna 1969. Silloin hän aloitti juuri radiossa ja kymmenen vuotta myöhemmin työskenteli myös TV-työssä.Ylen nettisivulla kerrotaan: "Heikki Harma pääsi Yleisradion toimittajakoulun kautta Ylelle toimittajaksi vuonna 1969 parikymppisenä ja vasta valkolakin saaneena.Hän tuli tunnetuksi radion monista musiikkiohjelmista, kunnes siirtyi 70-luvun lopussa tv:n puolelle, ensin toimittajaksi ja myöhemmin myös ohjaajaksi."Kiinnostava kuvatallenne: Heikki Harma | Itse asiassa kuultuna
Kielitoimiston sanakirjan mukaan laiha-adjektiivin merkitys elintarvikkeista puhuttaessa on vähärasvainen tai vähäravinteinen: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/laiha?searchMode=all.
Sibelius-Akatemian Laura-tietokannassa, joka sisältää laulutekstien suomennoksia, on kaksi suomennosta Georges Bizet’n ”Carmen”-oopperan aariasta ”L’amour et un oiseau rebelle”, josta käytetään myös nimeä ”Habanera”. Marjatta Sario on suomentanut kohdan näin: ”…ja jos rakastan sinua, ole varuillasi!”. Juhani Koivisto on suomentanut saman kohdan näin: ”…jos rakastan sinua, ole varuillasi!”.Kaj Chydenius on suomentanut tämän kohdan näin: ”Jos minua et rakastaa voi, mä rakastankin sinua! Sä varo vain!”. Sama kohta toistuu vähän eri sanoin.Libreton on suomentanut myös Eija Hirvonen, mutta hänen suomennostaan en pääse näkemään.Laulettavassa versiossa tämä kohta on suomennettu näin: ”…ja sua lemmin, niin varo mua silloin vain!”. Lähteitä:...
Kirja ilmestyy suomeksi ensi vuoden puolella. Kirja varmasti tulee Helmet-kirjastoihin, mutta sitä ei ole vielä tilattu. Seuraa Helmetiä, pääset varaamaan kirjan heti, kun se on tilattu.Lähteet: Tammi-kustantamo
Hei!
Tuula Kallioniemen "Kirjoja ja kummituksia"- kirjassa (2018) on. Lainaan tähän suoraan kirjan kuvausta:
Reuhurinteellä riittää lukutoukkia ja huimapäitä - ja jännitystä joka lähtöön.
Tintti käy monta kertaa viikossa kirjastossa ja osaa sepittää kauhutarinoita. Vernerin lukemista kirjoista on peräisin sekin idea, että metsikköön kyhätään reuhiskirveskulttuuri. Ramona rakastaa kummitusjuttuja. Pulla tarvitsee päänsä päälle isoa kirjaa harjoitellessaan huippumallin kävelyä, ja Fisu käyttää kirjaa ovenpidikkeenä.
Möly taas ei ole lainkaan lukumiehiä. Hänen silmissään kaikki kirjat näyttävät samanlaisilta, ja kirjaimet ovat hyppeleviä vänkkyröitä. Mölystä lukeminen on kertakaikkisen kamalaa. Kunnes kuvaan astuu lukumummo....
Pahoittelen, että vastaaminen on viipynyt. Kysyin asiaa Helsingin seurakuntayhtymästä. Malmin hautausmaan ylipuutarhuri vastasi, että "puiden koon ja karttatietojen perusteella puiden tiedetään olevan noin 80 vuotta vanhoja. Silloin ne olisi istutettu 1940-luvulla." Lisätietoa Malmin hautausmaasta:Malmin hautausmaa : puisto-opas. Dentrologinen seura ry, 2010
Normandian maihinnoususta kertova pieni artikkeli on sarjan ensimmäisessä osassa. Kirjasarja on sen verran vanha, että se on Jyväskylän kaupunginkirjaston varastossa. Kirjan saa varaamalla esim. tämän linkin kautta: Nuorten tieto : lukemista hyödyksi ja huviksi. 1 | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Hei, näyttää hieman huonolta tuon kuunnelman suhteen.Kuusi pingviininpoikasta -kuunnelma löytyy Finnasta kirjana. Fyysisesti se on luettavissa lukusalissa Jyväskylän yliopistonkirjastossa (ei kaukolainana) ja Varastokirjastosta se on saatavilla kaukolainana. Voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön täällä: https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu KAVI ei ole digitoinut kuunnelmia, joten noin vanhaa kuunnelmaa ei löydy toistaiseksi heidän arkistostaan av-versiona. Mahdolliseen ammattikäyttöön voit tiedustella kuunnelmaa Ylen Arkistomyynnistä: https://yle.fi/aihe/s/arkistoaineistoa-ammattikayttoon Suora linkki Kansalliskirjaston hakuun:https://www.finna.fi/Record/jykdok.846318?sid=4781576702...
Elokuvaa ei valitettavasti ole julkaistu Suomessa videolla, joten se ei näyttäisi löytyvän myöskään kirjastoista. Televisiosta se on tullut viimeksi vuonna 2005. Elokuvan voi katsoa joidenkin suoratoistopalveluiden kautta tai tilaamalla DVD:n ulkomailta.
Vilppulan puhelinluetteloa en onnistunut paikantamaan, mutta voisikohan Suomen yleinen puhelinluettelo 1938-1939 olla avuksi? Sellaista voi selailla Tampereen pääkirjasto Metsossa. https://finna.fi/Record/piki.651102?sid=4894002504Eri vuosien painoksia tuolta ajanjaksolta näyttäisi olevan kirjastoissa eri puolilla Suomea ja niitä voi tutkia paikan päällä kyseisissä kirjastoissa. Saatavuutta voit katsoa täältä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomen+yleinen+puhelinluettelo&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc Kansalliskirjastossa puhelinluettelot on tallennettu vuoteen 1972 asti Kansalliskirjaston pääkokoelmaan. Ne ovat saatavilla lukusalikäyttöön.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/...
Tässä joitakin kaivoksia ja kaivosteollisuutta eri näkökulmista käsitteleviä kirjoja. Bassey, Nnimmo: Kiehuva ja köyhtyvä Afrikka : raaka-aineteollisuuden aiheuttamat tuhot ja Afrikan ilmastokriisi (Like, 2014)Afrikan luonnonvarojen, kuten fossiilisten polttoaineiden, alkuperäiskansojen metsien ja muiden resurssien hyväksikäyttö palvelee pääasiassa muita kuin paikallisia asukkaita. Luonnonvarojen hyödyntämisen karmivat jäljet eri puolilla Afrikkaa ovat länsimaisen hyvinvoinnin hinta.Kaivos koettuna (Lapland University Press, 2018)Kaivostoiminta herättää paljon tunteita. Kaivos lupaa alueelle elinvoimaisuutta, työpaikkoja ja taloudellista kasvua. Samalla se vaikuttaa ratkaisevasti alueen asumiseen, elinkeinoihin, luonnonsuojeluun ja...
Kuvan symbolille ei valitettavasti löytynyt vastinetta, kun vertailin sitä symboliikkaa käsittelevässä kirjallisuudessa esiteltyihin esimerkkeihin. Kyse voi olla pelaamista varten tarkoitetusta pöydästä, jossa symbolilla on merkitty pelaajien paikat.
Hei!Emme valitettavasti saaneet nimen alkuperää selvitettyä. Alueen historiasta kertovia kirjoja luettaessa ei löytynyt mainintaa asiasta. Lennätys on annettu nimeksi virtaveden osalle. Virtavesi on yleisnimitys sisävesille, jotka virtaavat luonnollisessa tai keinotekoisessa vesiuomassaan painovoiman vetämänä.Perinnäiset paikannimet ovat syntyneet sanoista, joita on käytetty silloin, kun alue on nimetty. Ehkäpä joku kysy kirjastonhoitajalta -lukija saattaisi tietää nimen alkuperän?
