Tunnetuimpia Karjala-aiheisia kirjoja lienevät Laila Hietamiehen (nyk. Hirvisaari) romaanit. Tietysti myös sotakirjallisuudesta löytyy hyvin paljon Karjalaan sijoittuvia kirjoja.
Tässä lisäksi joitakin Karjala-aiheisia kirjoja, joukossa sekä suomalaista että karjalaistakin kirjallisuutta:
Timonen, Antti: Me karjalaiset
Jaakkola, Nikolai: Pirttijärven rantamilla
Araviita, Pertti: Minun Karjalani - ja muita tarinoita
Seppä, Tauno: Kannaksella syntynyt : "no sanotoa nuonikkäsie jot..."
Kielkakkaraa : Karjalan heimon kaskuja
Panteleimon: Iloitse Karjalan maa
Lauttamus, Niilo: Kannaksen lapsia
Parland, Oscar: Lumottu tie
Mäntylä, Kyllikki: Laatokan ajaja : valitut karjalaisnovellit
Seppänen, Unto: Iloisten ukkojen kylä : kuvaus Kannaksen...
Mikael Karvajalan tarina jatkuu kirjassa Mikael Hakim. Nuori Johannes ei liity näihin kahteen, vaan se liittyy romaaniin Johannes Angelos.
Nuori Johannes käsittelee Johannes Angeloksen nuoruusvuosia eli se on kronologisesti näistä kahdesta ensimmäinen, vaikkakin julkaisujärjestys oli aikoinaan toinen.
Kronologiset järjestykset ovat siis seuraavat:
1. Mikael Karvajalka 2. Mikael Hakim
1. Nuori Johannes 2. Johannes Angelos
Annika Thor on ruotsalainen nuortenkirjailija. Hän syntyi 1950 Göteborgissa ja on työskennellyt kirjastonhoitajana, kulttuurisihteerinä, kirjailijana ja vapaana kirjoittajana. Hän on tehnyt myös mm. elokuvakäsikirjoituksia. Annika Thor on Ruotsin johtavia lasten- ja nuortenkirjailijoita ja on voittanut useita kirjallisuuspalkintoja. Thor on kirjoittanut 17 kirjaa, joista 5 on suomennettu. Lisätietoja hänestä löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ). Kirjoita hakusanoiksi Thor Annika.
Ruotsiksi hänestä löytyy tietoa kustantajan kotisivuilta: http://www.bonniercarlsen.se/Sokmeny/Sokresultat/Forfattarpresentations…
Suomeksi hänestä on kirjoitettu Mervi Kosken kirjassa...
Kirjasta Satujen maailma (Weilin+Göös, 1984. ISBN 951-35-3132-5) löytyy Marja Haapion suomentamana "Kaislaviitta"-niminen satu. Siinä kuningas kysyy kolmelta tyttäreltään, kuinka paljon nämä rakastavat häntä. Kolmas tytär vastaa "Rakastan sinua niin kuin keittämätön ruoka rakastaa suolaa". Isä ymmärtää vastauksen väärin ja käskee tyttären lähteä heti kotoaan. Tytär päätyy kaislaviitta päällään piiaksi suureen linnaan. Tanssiaisissa, joissa hän esiintyy omissa vaatteissaan, linnan isännän poika rakastuu häneen. Kun keittiöpiika paljastuu tytöksi, johon poika oli rakastunut, järjestettään suuret häät, joihin kuningaskin kutsuttaan. Häissä tyttö määrää kuninkaalle tarjottavaksi suolatonta ruokaa ja isä ja tytärkin löytävät sadun lopussa...
Kirjanpidon ohjeita löytyy esimerkiksi teoksista: Tomperi, Soile: Käytännön kirjanpito.2004 ja Tuominen, Olavi: Kirjanpidon perusteet.1995 (1.-osassa on käsitelty yhdenkertainen kirjanpito).
Yhdenkertaisesta verotuksesta löytyy tietoa mm. Verohallinnon sivuilta osasta verotustietoa yritysasiakkaille http://www.vero.fi/nc/viewarticle.asp?domain=VERO_MAIN&path=5,40,89,91&…- ,
ja Ammattinharjoittaja.fi:ssä http://www.ammatinharjoittaja.fi/index.php?section=2 .
Jonkin verran käytännön ohjeita löytyy ura- ja rekrytointipalvelu Uranus.fin keskustelusta, http://www.uranus.fi/hyotya_ja_huvia/keskustelu/open.php?id=41701
Painetut lähteet saattavat olla luotettavimpia tällaisessa yhteydessä.
8-vuotiaalle hyvin lukevalle pojalle voisi kokeilla seuraavia yksittäisiä kirjoja sekä kirjasarjoja (alla). Näistä osa on jännittäviä, kuten toivoitte, ja osa on tyyliltään vastaavia kuin muut luettelemasi sarjat.
Etsiväsarjoja:
Bagge, Tapani: Apassit-sarja (1. osa Aavehevosen arvoitus)
Horst, Jorn Lier: Etsiväkaksikko-sarja (1. osa Operaatio myrskypilvi)
Hulkko, Johanna: Geoetsivät-sarja (1. osa Geoetsivät ja rahakäärön arvoitus)
Walldén, Netta: Rubenin tutkimuksia -sarja (1. osa: Ruben ja rouva Mallamudin tapaus)
Jännitystä ja huumoria:
Copeland, Sam: Sami muuttuu kanaksi, Sami muuttuu hirmuliskoksi, Sami muuttuu mammutiksi
Kolu, Siri: Me Rosvolat -sarja
Krekelä, Katja Hurjalinna, Säihky
Nopola Sinikka & Tiina: Risto...
Kantaaottava runous ei ilmeisesti ole viime vuosina (vuosikymmeninä)
ollut runoilijoiden suosiossa. Rauhan etsintä on ollut sisäisen rauhan
etsintää. Rauhan kirjallisuuden edistämisseura on vuonna 1979 julkaissut
antologian rauhanrunoista nimeltä "Lävistetty sydän". Uudempaa koostetta
ei löydy, eikä sellaista Suomen Rauhanliiton mukaan olekaan.
Olit itse tutustunut jo Turtiaiseen, Tiaiseen, Tiihoseen ja Hotakaiseen etkä ollut löytänyt sopivaa. Perinteistä julistavaa rauhanrunoutta löytyy oikeastaan vain laulunsanoituksessa, esimerkkeinä Pelle Miljoona, Dave Lindholm (70-lukua!) tai uusimpana Ultra Bra (esim. Ken Saro-Wiwa on kuollut).
Mitä tulisi siis tehdä? Joko kääntyä 60-70- lukujen julistajien puoleen (ks. antologia) tai sitten lukea...
Runoa Maailmantekijä on tiedusteltu aiemminkin, joten yleisten kirjastojen tietopalveluarkistosta löytyi Joutsenon kirjaston selvitys. Kirjoittaja on T.H. Körner, ja runo julkaistiin Keskikoulun lukukirja 1:ssä (kust. WSOY, 1962). Tämä kirja on saatavana ainakin Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta.
Kisti Mannisen kuvakirja Yksin kaksin ystävinä vuodelta 1980
kuvaa avioeroa ja uusperhettä.
Hannu Mäkelän uusin satuteos Miisan uusi koti on myös hyvä kirja aiheesta 6-vuotiaan Miisan näkökulmasta. Saduista kannattaa mainita vielä englantilaisen Philippa Pearcen Iipu ja Vinku, siinä lapset totuttelevat uuteen isään. Kirja on suomennettu jo vuonna 1980.
Ala-asteikäisille sopivat myös helppolukuiset ja, aiheestaan huolimatta, humoristiset uusperhe-sarjat: Tittamari Marttisen Ikiliikkuja-Timjami-krjat ja Kirsti Ellilän Sisu Tähtinen -kirjat.
Mari Lampisen Annista kertovassa nuortenkirjasarjassa käsitellään myös uusperhettä. Sarjan kolmannessa osassa Anni menee yläasteelle.
Itse pidin Marja-Leena Tiaisen kirjoittamasta kirjasta Jääprinsessa...
Alla on joukko romaaneja ja novellikokoelmia, joissa on mielenkiintoista ja hyvää dialoginkäyttöä, ja myös monessa epäsovinnaisesti käytettyä kieltä. Kirjoja ovat vinkanneet useat kirjastolaiset eri puolilta Suomen kirjastoja. Toivottavasti niistä löytyy sinulle sopivia.
- Orvokki Aution Pesärikko-trilogia
- Maria Jotunin useammatkin teokset
- Pasi Lampelan Hellekausi-novellikokoelma
- Ingo Schulzen Adam ja Evelyn
- Hannu Luntialan Hommes-novelleja
- Turkka Hautalan Äijä muuttaa yksin (novelli kokoelmassa Kansalliskirja)
- Henry Miller
- William S. Burrougs
- Rosa Liksom
Perinteisestä joululaulusta Joulupuu on rakennettu on olemassa kaksi ruotsinnosta. Dagny Flodin Segerstrålen ruotsinnos löytyy nuottijulkaisusta Lasten omat joululaulut = Barnens egna julsånger (valinnut ja sovittanut, Einari Marvia, Fazer, 1977). Laulu on saanut ruotsiksi nimen Barnens julvisa. Toinen ruotsinnos samasta laulusta sisältyy nuottijulkaisuun Lapset soittavat joululauluja = Barnen spelar julvisor, 1 (sov. Heidi Sundblad, Fazer, 1978). Laulu on nimeltään Julen ren i dörren tittar. Tämän julkaisun viitetiedoissa ei valitettavasti kerrota, kenen riimittelemät ruotsinkieliset sanat ovat.
Molemmat nuottijulkaisut kuuluvat HelMet-kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä ovat todennäköisesti useat tekijät (esim. pesuaineet). Yksi selitys voisi olla heidän tapansa polttaa tuoksuvaa kiveä hiilien päällä. Savun tuoksua tartutetaan mm. hiuksiin. Somalikulttuurista voisi kysyä lisää esim. Turun Kulttuurikeskuksen Kansainvälisestä kohtaamispaikasta puh. 273 8373.
Talvikki -nimi on jo pakanuuden ajalta tunnettu, talvella syntyneen naisen nimi. Yleensäkin -kki loppuiset nimet kuuluvat naisille. Vanhin tunnettu Talvikki on vuodelta 1899. Tilastoja etunimistä ja sukunimistä Suomessa voi katsoa Väestörekisterikeskuksen sivuilta http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Tietoja etunimistä on esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava 2000) kertoo nimestä näin: Murteissamme tunnetaan suokko merkitsemässä paitsi "hieskoivua" paikoin myös "suolla kasvavaa (puuta)". Sukunimeksi Suokko on voinut irrota sanan sisältävästä asuinpaikan nimestä. Suokolla on voitu tarkoittaa myös suon lähellä sijaitsevaa taloa tai sellaisen asukasta. Suokko tunnetaan kylän ja sukunimenä mm. Lapualla ja Lehtimäellä (nyk. Suokonmäki). Sukunimeä tapaa myös muualla Etelä-Pohjanmaalla, mm. Vähäkyrössä sekä paikoin Etelä-Suomessa. Lappajärven kirkonkirjoihin on merkitty Johan Suoko 1737 ja Lehtimäen Juha Suokko 1882.
Sukunimet teoksen julkaisun aikoihin (2000) suomessa oli 252 Suokko-nimistä henkilöä.
Kirjassa Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala sukunimestä Kuusisto kerrotaan seuraavaa:
"Asutusnimenä Kuusisto on yleinen Länsi- ja Keski-Suomessa, mikä pääosin selittää sukunimen Kuusisto yleisyyden. Sitä on käytetty sukunimenä jo viime vuosisadan puolella mm. Akaassa. Lisäksi nimi on ollut nimensuomalaistajien suosiossa esim. 1906, jolloin se 25 tapauksessa sai korvata ruotsinkielisen nimen. Vain kuudesti entinen nimi oli kuusi-aiheinen."
Sukunimikirjoista kuten Uusi suomalainen nimikirja ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala ei löytynyt mainintaa sukunimestä Ylikännö.
Helmet-kirjastoista löytyy runsaasti venäjänkielistä kurssimateriaalia sekä kasetteina että cd-levyinä:
Kasetit: http://haku.helmet.fi/iii/...
Suomitutka on Sanoman uusi laaja kuluttajapaneeli, jossa suomalaiset saavat mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä mediaan, tuotteisiin ja palveluihin sekä markkinointiin liittyen:
www.suomitutka.fi
Kielitoimiston sanakirjan mukaan piikki viittaa tällaisissa tapauksissa lukuun 25. "Satapiikki" tai lyhyemmin "piikki" tarkoittaa kevytmoottoripyörää, jonka moottorin iskutilavuus on n. 125 kuutiosenttimetriä. Vastaavasti millin ja piikin pelti tarkoittaa peltiä, jonka paksuus on 1,25 mm.
Hakusana piikki kielitoimiston sanakirjassa.
Satapiikki Wiktionaryssa.
Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston ohjepankista ( http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/) löytyy vastaukset näihin kysymyksiin.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/piste/ohje/135
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/piste/ohje/271
• Jos päivämäärä lopettaa virkkeen, käytetään vain yhtä pistettä:
Joululoma alkaa 22.12.
Virkkeen lopussa tällaisen lyhenteen perässä on vain yksi piste:
Kylpylämatka on edullinen, jos ei ota ylimääräisiä hoitoja, hierontoja tms.
Runoa ei ole löytynyt. Olemme katsoneet näistä lukukirjasarjoista:
"Lukemisto Suomen lapsille 1 - 4" (Helsinki: Valistus, 1930-32)
"Lukukirjani 1 - 4" (Porvoo, Helsinki: WSOY, 1953-57)
"Kansakoulun lukukirja 1 - 5" (Porvoo, Helsinki: WSOY, 1933-35).
Mainituista lukukirjoista on otettu uusia painoksia vuosikymmenten ajan, aina 60-luvulle saakka.
Tarkempi muistikuva kysyjän käyttämästä lukukirjasta saattaisi auttaa eteenpäin.
Isänmaallisia runoja, joissa puu esiintyy lujuuden ja jatkuvuuden tunnuskuvana, on esimerkiksi Immi Hellénillä ("Nuorelle puulleni") ja Hilja Haahdella ("Kuusen suojassa"). Kysytyn runon tekijää emme valitettavasti osaa nimetä.
Keski-Suomen alueen sananparsia on julkaistu ainakin seuraavissa teoksissa:
Ei hätiä mitiä : sananparsia Joutsan murrealueelta
Hankasalmelaisia sananparsia ja sanontoja
Jaatila, Bertta, Bertan kauneimmat sananparret (Jämsä)
Kannonkoskella sanottua
Lyyvvään turvalla : kaskuja ja sanontoja Saarijärven seudulta
Sananparsia ja sanontoja Multialta
Osa teoksista on myös kuvitettu. Lisää vastaavia teoksia löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta.
Jyväskylän alueelta ei ole suoranaista sananparsikirjaa julkaistu, mutta voisit vilkaista teosta Kävelykadulla ei saa juosta : kaskuiksi kehittyneitä tuokiokuvia Jyväskylästä ja jyväskyläläisistä.
Lisätietoja kannattaa kysellä myös SKS:n kansanrunousarkistosta(http://www.finlit.fi/kra/...
