Ingeborg Bachmannin novellin Jugend in einer österreichischen Stadt suomennos sisältyy kokoelmaan Kolmaskymmenes vuosi (1963, suom. Kyllikki Villa). Novellin suomenkielinen nimi on Nuoruus eräässä Itävallan kaupungissa.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_28113https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242220422381
Kouluratsastuksen Suomen mestari vuonna 1972 oli Kyra Kyrklund hevosella Kasper.Lähde:Suomen Ratsastajainliiton sivut: https://www.ratsastus.fi/kilpailu-ja-valmennus/tulokset/mestareita-ja-m…
-Ainoa Helmet-kirjastoista löytyvä historiikki on Mercedes-Benz milestones, joka on sekä saksan- että englanninkielinen-Varastokirjastosta voi tilata kaukolainaksi kirjan Mercedes-Benz W 123, joka on täysin saksankielinen-Teos Mercedes löytyy Tampereen, Alavuden ja Rauman kirjastoita, myös niistä kirjan voi tilata kaukolainana. Kirjan kielinä ovat englanti, saksa ja ranska
Ritva Heikkilän ja Simo Konsalan suomennoksessa kyseinen sitaatti kuuluu näin: ”Muistakaa hyvä mies, että vielä hetkeä ennen kuin saatana taivaassa lankesi, Jumala ajatteli hänestä pelkkää hyvää.”(Miller, Arthur: Tulikoe! Suomen teatteriliitto, 1980)
Hei,Tuosta puuttuvat itse julkaisuun merkityt tekijät (jotka lienevät samalla toimittajat. Tätä ei tosin mainita, joten toimittajiksi en näitä merkitsisi kuten ylemmässä esimerkissä tehdään). Varminta merkitä teoksen tekijät tuon alemman esimerkin mukaisesti. Opinnäytteistä löytyy mm. seuraavanlaisia lähdeluettelomerkintöjä kyseisen teoksen toisesta artikkelista. Varmista oikea merkintätapa oman oppilaitoksesi viittausohjeistuksesta:Erkkilä, Jaakko 2003: Musiikkiterapian mahdollisuudet lapsen surussa. Teoksessa Erkkilä, Jaakko - Holmberg, Tiina - Niemelä, Sirkku - Ylönen Hilkka (toim.):Surevan lapsen kanssa. Jyväskylä: Tuettu suru -projekti, Suomen mielenterveysseura. 15-55.Erkkilä, Jaakko 2005: Musiikkiterapian mahdollisuudet lapsen...
Hän oli taidemaalari ja Turun Sanomien toimittaja (ja myöhemmin myös päätoimittaja) Weikko Ferdinand Puro (1884-1959). Hän aloitti Turun Sanomissa vuonna 1911 ja toimi ensin piirtäjänä ja taidenäyttelyiden arvostelijana:https://fi.wikipedia.org/wiki/Weikko_PuroLisää tietoa löytyy Harri Kalpan kirjasta "Sanansaattajana Auron rannoilla - Turun Sanomat 1905-1985" (Turun Sanomat 1984).
Mariskan tekemistä tai esittämistä lauluista ei ole julkaistu omaa laulukirjaa. Hänen yksittäisiä kappaleitaan löytyy kuitenkin monista nuottikokoelmista. Voit etsiä tekijällä Mariska ja myös kappaleiden nimillä esimerkiksi Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Pertti Lassila on kirjoittanut Kompassi-sarjan synnystä kirjassa Otavan historia, Kolmas osa 1941-1975 (Otava, Keuruu 1990): "Oikean taskukirjasarjan idea toteutettiin vuonna 1963, kun Otava yhteistyössä Gummeruksen ja Kariston kanssa aloitti Kompassi-sarjan. Kompassi nojasi taskukirjan perusajatukseen: hyvä kirja halpana painoksena. Uutta Kompasseissa oli se, että sarjassa julkaistiin arvostetun kaunokirjallisuuden rinnalla myös tietokirjallisuutta ja korkeatasoista ajanvietettä." (s. 288)
Vertailevaa tutkimusta ei suomessa tehdyistä väestönsiirroista juurikaan ole.Google Scholar löysi Tutkimuksia väestön siirroista. Hakusanoina väestönsiirrot suomessa Linkki google Scholarhttps://agricolaverkko.fi/puheenvuorot/jalagin-leinonen-pakkomuuttojen-vaikutus-pohjoismaisiin-yhteiskuntiin/ https://journal.fi/vskst/article/view/184944/125615https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/19297/nbnfioulu-202105187900.pdf?sequence=1&isAllowed=yhttps://siemenpuu.org/wp-content/uploads/2023/01/Tekojarvet-hukuttivat-ja-tuhosivat_Aikio.pdfhttps://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/65991/978-952-337-421-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y#page=118&zoom=100,0,0Lisäksi löytyi dokumentteja Yle Areenasta.https://areena.yle....
Tyyni Tuulio ei ole kirjoittanut kirjaa nimeltä Vanhuuden maa. Hän on kylläkin kirjoittanut muistematrilogian, johon kuuluu Lapsuuden maa (1966), Nuoruuden maa (1967) ja Keskipäivän maa (1969). Hän kirjoitti vielä vuonna 1976 neljännen muistelmansa Ehtoota, jossa hän kertoo elämästään noin 60 vuotiaasta noin 80 vuotiaaksi, eli senioripäivistään.Tyyni Tuulio Kansallisbiografiassa
Vuonna 1969. Silloin hän aloitti juuri radiossa ja kymmenen vuotta myöhemmin työskenteli myös TV-työssä.Ylen nettisivulla kerrotaan: "Heikki Harma pääsi Yleisradion toimittajakoulun kautta Ylelle toimittajaksi vuonna 1969 parikymppisenä ja vasta valkolakin saaneena.Hän tuli tunnetuksi radion monista musiikkiohjelmista, kunnes siirtyi 70-luvun lopussa tv:n puolelle, ensin toimittajaksi ja myöhemmin myös ohjaajaksi."Kiinnostava kuvatallenne: Heikki Harma | Itse asiassa kuultuna
Etsimäsi kirja on varamaankin Eduardo Mendozan Ihmeiden kaupunki (La ciudad de los prodigios, suom. Matti Brotherus, 1989).Voit lukea kuvauksen kirjasta Kirjasammosta.https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22ihmeiden+kaupunki%22&type=AllFields
Asian varmistaminen on tällä hetkellä hankalaa, sillä Eeva Kilven kirjat ovat melkein kaikki lainassa.Epäilisin, että lainaus voi löytyä kirjoista Välirauha, ikävoinnin aika tai Jatkosodan aika. Joissa Kilpi käsittelee lapsuusmuistojaan. Linkki Finna-hakuun.Lainaus voi olla peräisin myös jostain haastattelusta. Niiden jäljittäminen on hankalampaa.Kenties joku lukija muistaisi lähteen paremmin.
Tässä muutamia kotimaisia ja käännettyjä teoksia:Blomqvist: Myrskyluoto -sarjaFagerholm: Ihanat naiset rannallaFagerholm: MeriFrantz: SuvisaariIkonen: Pimeässä syttyy majakkaJansson: KesäkirjaLundberg: JääAallas: Pilkkuja meren peilissäAhnberg: Isät jäävät merelleKilpi: Pitäjän pienempiäNiskanen: SillinpyytäjäPaasio: Kotisatama -sarjaRautiainen: Meren muistiSalminen: KatrinaSund: Onnellinen pieni saariWestö: TritonusSkiftesvik: Yli tuulen ja säänFletcher: Tummanhopeinen meriBlas de Robles: Point Nemon saariChristie: Eikä yksikään pelastunutHemingway: Vanhus ja meriSten: Hyytäviä hetkiäO'brian: Komentajakapteeni (ja sarjan muut kirjat)Douglas Reemanin merisotakirjatRoy Jacobsenin Barrøy -sarjaMaria Adolfssonin Doggerland -sarjaMaria...
Suomi on useana vuonna peräkkäin valittu maailman onnellisimmaksi maaksi YK:n World Happiness Report -raportissa:Muun muassa seuraavat tekijät ovat edesauttaneet Suomen kärkisijoitusta kyseisen raportin paremmuusjärjestyksessä:Korkea elintaso: Suomi sijoittuu korkealle bruttokansantuotteella mitattuna, mikä tarkoittaa, että ihmisillä on hyvä taloudellinen tilanneSosiaalinen tuki: Suomalaiset kokevat saavansa tukea yhteisöltään ja läheisiltäänVapaus: Suomessa on korkea henkilökohtainen vapaus tehdä elämänvalintojaTerveys: Suomalaisilla on pitkä elinajanodote ja hyvä terveydenhuoltojärjestelmäKorruption vähäisyys: Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneista maistaLuottamus instituutioihin: Suomalaiset luottavat vahvasti yhteiskunnan...
Tässä muutama tietokirjavinkki:Uni ja unettomuus : näe nukkuminen uusin silmin/ Minna Huotilainen, Leeni Peltonen, Helmi Uusitalo, Silja Vahtokari (Otava, 2022)Uni : 50 meditaatio- ja rentoutumisharjoitusta hyvään yöuneen (Docendo, 2016)Unentaidot : löydä uni ilman lääkkeitä/ Susan Pihl, Anna-Mari Aronen (Duodecim, 2020)Nuku hyvin/ Markku Partinen, Anne Huutoniemi (Docendo, 2020)Tarinallista näkökulmaa tarjoaa ainakin rauhoittumiseen tarkoitettu aikuisten unisatukirja "Unisatuja rauhattomille aikuisille : tyynnyttäviä tarinoita, jotka auttavat laskemaan kierroksia ja nukkumaan paremmin"/Kathryn Nicolai (Gummerus 2020)Lisää kirjallisuutta löydät hakusanalla "unettomuus" Helmet.fi-haulla .
Ison härän runoa käsitelevät mm. akateemikot Martti Haavio teoksessa Karjalan jumalat (WSOY 1959) ja Anna-Leena Siikala teoksessa Itämerensuomalaisten mytologia (SKS 2012). Mahdollisesti aihetta sivuaa myös emeritusprofessori Juha Pentikäinen teoksessa Kalevalan mytologia, mutta tätä en päässyt tarkistamaan teoksen ollessa lainassa.
Vahvikkeen sivuilta löysin sänkyjumppaohjeet. Linkki sivulle.Vähän samanlaisia jumppaliikkeitä löytyy myös Liikehäiriösairauksien liiton vuodevoimistelu-sivulta. Linkki sivulle.Parhaimmat ohjeet makuulla tai puoli-istuvassa asennossa kuntoiluun löytyvät Ikäinstituutin Kunnon hoitajan opas 2. Linkki oppaaseen.Opasta on saatavissa myös kirjana. Linkki Helmet hakuun.
Valitettavasti tämän runon alkuperää ei ole onnistuttu luotettavasti selvittämään. Ilmaus muistuttaa sanontaa ”Ei vanhuus tule yksin”, jota on käytetty monissa yhteyksissä, ja tätä muotoilua on todennäköisesti muokattu ja kierrätetty eri teksteissä.
