Lempi Jääskeläisen tuotanto on listattu Kirjasammon verkkosivulla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176028229183Voit tarkistaa Helmet-verkkokirjastosta, mitkä Jääskeläisen kirjoista ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista. Kirjoita Helmet.fi-sivuston teoshakukenttään "Lempi Jääskeläinen", niin saat hakutuloksena seuraavaa: https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=lempi+j%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inen&type=AllFields
Etsimäsi kirja on tanskalaisen Peter Høegin Hiljainen tyttö (Den stille pige, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen, 2007).https://vaski.finna.fi/Record/vaski.482117?sid=5239002997
Pernosta löytyy monia erilaisia taloja: matalia kerrostaloja, omakotitaloja, paritaloja ja rivitaloja.Esimerkiksi Pernon huollon sivuilta löytyy pari ilmakuvaa alueelta http://www.pernonhuolto.fi/ymparisto.htmLisäksi alueeseen voi tutustua tarkemmin satelliittikarttojen avulla.
Hannele Huovin runo "Jätti-ihme" alkaa: "Rantaan pärskii pullea nuppu". Runo sisältyy hänen kirjaansa "Ihme juttu! : runoja isoista ja pienistä ihmeistä" (Kirjapaja, 2012). Kirjan on kuvittanut Karoliina Pertamo.
Todennäköisesti laulu on suomenkieliseltä nimeltään "Leipuri", mutta täysin varma en voi olla, koska nuotti "Laula äiti kanssamme! III, 21 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa, K. G. Fazer, [1910]), johon laulu sisältyy, on vain Kansalliskirjaston kokoelmassa tilattavissa lukusalikäyttöön. Se sisältää Alice Tegnérin säveltämiä lauluja, jotka on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón". Laulu alkaa: "Tääll' leipoo leipuri niin taitavasti". Alkuperäisteos "Sockerbagaren" on ilmestynyt Alice Tegnérin nuotissa "Sjung med oss, mamma! III".Tegnér, Alice: "Sjung med oss, mamma! III":https://carkiv.musikverk.se/www/fore2020/Tegner_Alice_Sjung_med_oss_mamma_3_rost_piano.pdfTegnér, Alice: "Laula äiti kanssamme! III" (Kansalliskirjaston...
Katso esim. André Swanström: Separatistisia virtauksia lännestä itään (teoksessa Kahden puolen pohjanlahtea 1, s. 108 - 152) sekä André Swanström: Separatistledare i 1700-talets Österbotten (2004).
Jos pidit Marlen Haushoferin Seinä -romaanista, niin voisit pitää myös näistä:Mia Myllymäki: Huomistarhuri. Gummerus 2023Emily St. John Mandel: Asema 11. Tammi 2022Olga Tokarczuk: Aja aurasi vainajain luitten yli. Otava 2022Olga Tokarczuk: Empusion. WSOY 2024Jean Hegland: Suojaan metsän siimekseen. Otava 1998Cormac McCarthy: Tie. WSOY 2008Doris Lessing: Eloonjääneen muistelmat. Otava 1988/2007Jacqueline Harpman: En ole koskaan tuntenut miehiä. Hertta Kustannus 2025
Tässä hintoja ja aikatauluja takseille ja busseille Madridin keskustasta Valle de los Caidosiin. Tässä taas Madridin keskustan ja Mingorrubio cemetery el Pardon hintoja ja aikatauluja. Rome2Rio-sivustoa voi käyttää muutenkin taksien ja julkisen liikenteen hintojen selvittelyyn.
Tässä kaksi ehdotusta.Vanhat kunnon Aristokatit, jotka jammailivat vinttihuoneistossa ja myös katoilla. Disneyn elokuva on tehnyt heidät tunnetuiksi. Tai tämä kirja :TEKIJÄ SLEIGH, BARBARATEOS CARBONEL, KUNINKAALLINEN KISSA / BARBARA SLEIGH Karisto 1957
Soturivauvasta kertovaa kirjaa en onnistunut löytämään, mutta voisiko kyseessä olla supervauva eli joku näistä kirjoista?Läckberg, Camilla: Super-Santtu (2014); Super-Santtu & pehmoleluvaras (2015)Super-Santtu -kirjan esittelyteksti: "Tavallisen perheen tavallinen vauva saa syntymähetkellään ylleen tähtipölyä, joka tekee hänestä erityisen. Hän onkin Super-Santtu, joka osaa jo vauvana puhua ja lopulta jopa lentää! Supervoimille tulee tarvetta, kun Santtu saa kuulla, että hänen isoveljeään haukutaan koulussa. Veljen murhe ei jätä Santtua rauhaan, ja hän päättää tehdä asialle jotain. Ratkaisu on sellainen, jonka vain vaippaikäinen supersankari voi keksiä!"Vainiomäki, Kai: Supervauva ja aikuisten salaliitto (2026)"Aikuisilla täytyy olla...
Kokeilin Finnan tarkennettua hakua hakusanoilla aikataulut ja VR. Lisäksi rajasin valmistumisajan 1960-1970 välille. Tuloksena 100 kpl kaikenlaisia aikatauluja. Linkki Finna hakutulokseenTulosten perkaukseen kannattaisi kysyä apua Suomen rautatiemuseolta. Linkki https://rautatiemuseo.fi/kokoelmat/kirjasto/Aihetta on pohdittu myös Resiina-lehden keskustelussa. Linkki keskusteluun.
Näyttää siltä että Jaana-lehtiä ei ole digitoitu, mutta esimerkiksi Helsingissä Kansalliskirjastossa voi katsella lehtiä mikrofilmeiltä ja paperisia lehtiä voi katsella lukusalissa. Molemmat aineistot on syytä tilata etukäteen käytettäviksi. Kansalliskirjastosta kannattaa kysyä asiasta lisää, yhteystiedot:Yhteystiedot | KansalliskirjastoEsimerkiksi Åbo Akademin kirjastosta löytyy vanhoja Jaana-lehtiä. Niistä voi jättää Vanamokirjastoihin kaukolainapyynnön, jolloin selvitämme, antaako Åbo Akademi lehtiä kaukolainaksi. Silloinkin voi olla, ettei asiaks voi lainata lehtiä kotiin, vaan lukea niitä ainoastaan kirjastossa.Yksittäisestä artikkelista voi jättää myös kaukolainapyynnön. Yritämme silloin saada artikkelin joko kopioituna tai...
Iittala.com-sivulla on lista Arabian tehtaanmerkeistä. Kuvassasi olevan leimatyypin kohdalla sanotaan, että "Vuosien 1949 - 1964 vientileimaa käytettiin yleensä myös kotimaan tuotteille". Lautasen kuviopuolella näkyy signeeraus O E, mutta vastaavaa ei löytynyt Antiikkia ja arkipäivää -blogista, jonne on listattu Arabian taiteilijoiden signeerauksia. Astiataivas.fi-sivulle kootusta Arabian taiteilijoiden listauksesta ei myöskään löydy nimikirjaimiin sopivaa.On myös mahdollista, että astia on Arabian mallistoa, mutta kuvion on maalannut joku posliinimaalausharrastaja. Mielestäni kuvio hieman mukailee Birger Kaipiaisen tunnettua Paratiisi-sarjaa.Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa emme anna hinta-arvioita esineistä, tauluista yms.Lisätietoja...
Lohjan museolla on verkkonäyttely Arabian varhaisvaiheista. Artikkelin mukaan "Kun Arabia siirtyi suomalaiseen omistukseen vuonna 1916, tehdas alkoi kasvaa nopeasti ja oli 1930-luvun lopussa Euroopan suurin posliinitehdas. " eli varmasti suomessa oli runsaasti Arabian asioita myynnissä. Linkki Lohjan museo.Astioita tekivät myös lasitehtaat Iittala ja Riihimäen lasi.Iittalan historiasta Yle areenassa kerrotaan "Sotien välisenä aikana syntyivät Iittalan ensimmäiset laajempaan tietoisuuteen nousseet muotoiluastiat: Aino Aalto -lasisto ja Alvar Aalto -maljakko. Sodanjälkeiset vuosikymmenet olivat tehtaalla kasvun aikaa..." Linkki YLE Areena.Riihimäen lasin historiasta kertoo Ylen artikkeli mm. "Vuonna 1910 perustettu Riihimäen lasitehdas oli...
Teksti on Frans Heinosen kustantamasta lehdestä "Kokkotulilla" vuodelta 1909 (s. 10):Digi.kansalliskirjasto.fi, Kokkotulilla, 01.01.1909. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1006905?page=10
Suomen luontolehden mukaan sienissä voi olla paljon erilaisia ötököitä. Tateista, haperoista ja rouskuista voi löytää kovakuoriaisia, kun taas sieni-, harso- ja talvisääskien sekä kärpästen toukkia voi löytää kääpämäisistä sienistä. Lähde: https://suomenluonto.fi/uutiset/arkiston-aarteita-sienensyojat/
Tapani Kansan esittämän kappaleen säveltäjät ovat Jimmy Currie ja Lonnie Donegan.Näissä kirjoissa olevan I'll Never Fall in Love Again -kappaleen säveltäjä on Burt Bacharach:Greatest hits so far... : piano, vocal, guitar100 piano solosSuuri toivelaulukirja. Musikaali, TV, elokuva
