Etsin kirjan tiedot Ruotsin kirjastojen hakupalvelusta Libriksestä https://libris.kb.se/bib/1651754?vw=full ja siellä näkyy, että Möllerin kääntämän Förnuftet i historien -kirjan alkuperäinen nimi on Vorlesungen über die Philosophie der Geschichte : Einleitung. Möllerin kirjassa on lisäksi Alf Ahlbergin kirjoittama johdanto Hegelin elämästä ja filosofiasta. Kirjassa on 184 sivua.Hain kirjaa alkuperäisellä nimellä "Vorlesungen über die Philosophie der Geschichte" Finnasta https://www.finna.fi/ ja rajasin kieleksi suomi. Hakutuloksena tuli Järjen ääni: Hegelin historianfilosofian luentojen johdanto v. 1978, kääntäjänä Noro Mauri. Kirjassa on 101 sivua. Oletan kirjan sisällön olevan sama kuin mitä Möllerin käännöksessä on.
Candlefordin postineidin tuotantokaudet 1-4 löytyvät dvd-versioina eri kirjastojen kokoelmista. Ensimmäinen kausi on saatavilla OUTI-verkkokirjaston mukaan esimerkiksi Haukiputaan kirjastosta: https://outi.finna.fi/Record/outi.1009587?sid=5355841737Muita tuotantokausia ei ole Oulun kaupunginkirjastossa, mutta Finna tietokannan mukaan ne löytyvät muista kirjastoista. Kaudet 2 - 4 löytyvät muun muassa Merijärven kunnankirjaston varastosta. Kausi 2 löytyy tämän Finna linkin kautta: https://www.finna.fi/Record/tiekko.563060?sid=5355845181Kausi 3 löytyy tämän Finna linkin kautta: https://www.finna.fi/Record/tiekko.563059?sid=5355845181Kausi 4 löytyy tämän Finna linkin kautta: https://www.finna.fi/Record/tiekko.563058?sid=5355845181 ...
Tätä laulua emme ole kyenneet valitettavasti tunnistamaan. Fono.fi:stä löysin kappaleita, joiden nimessä on sanat bad thoughts, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=Bad+thoughtsNäissä kolmessa solisti on mies:Bad thoughts, Out of luck, äänitteessä WALKING DOWN 10th STREET (2009)Good thoughts, bad thoughts, FunkadelicI think bad thoughts, Danko JonesYhtyeen X solistina on (myös) nainen, mutta viuluja en kuule kappaleessa I must not think bad thoughts
Mirjami Lähteenkorvan runo Suvivirsi on julkaistu ainakin Tämän runon haluaisin kuulla 2 -teoksessa (Tammi 1987). Runo alkaa sanoilla "soi virsi riemuinen".
Havupuihin keskittyviä runoja ovat "Mielly, metsä, miehi'ini" (2/331 (toinen kirja / runo 331), jossa esiintyvät lyhyesti sekä kuusi että kataja), "Kuolisinko, koito raukka" (1/42, kuusi), "Saisinko käeltä kielen" (1/50, kuusi), "Kukkalatva kuusi" (1/170) sekä "Ääni ei kuulu kullalleni" (2/41, kuusi).
L. Onervalta löytyy ainakin kaksi runoa, joiden nimessä on "malja", nimittäin Uhrimalja kokoelmasta Helkkyvät hetket: runoja (1922) ja Graalin malja kokoelmasta Elämän muukalainen: sikermä unikuvia (1921). Ne löytyvät myös verkosta Project Gutenbergistä, verkossa olevista ilmaisista e-kirjoista.Project Gutenberg: L. Onerva: Uhrimalja https://www.gutenberg.org/cache/epub/74037/pg74037-images.htmlL. Onerva Graalin malja https://www.gutenberg.org/cache/epub/73966/pg73966-images.html
Kyseistä runoa en tunnistanut enkä löytänyt hakemistoista. Tyyli toi mieleeni Immi Hellénin, mutta hyllyssämme olevista hänen runoistaan en tuollaista löytänyt. Kansalliskirjaston Etusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto ja Finnan Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi haut eivät tärpänneet, mutta niitä voisit kokeilla itsekin. Säkeet kirjoittanut tyttö oli lotta, joten kysymäsi runo voisi olla ilmestynyt esimerkiksi Lotta Svärd -lehdessä (ilmestyi 1928 - 1944). Lehti ei sisälly Vaski-kirjastojen kokoelmin. Ks. mainitusta lehdestä tarkemmin Lehdet - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto. Osa vuosikerroista on digitoitu. Lukukappaleita voit tiedustella myös Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoista...
Eeva Kilven runo, joka alkaa rivillä "Siis kauneutta on." on kokoelmasta Laulu rakkaudesta (1972). Runolla ei ole nimeä tai otsikkoa, kuten ei hyvin monilla muillakaan Eeva Kilven runoilla.Runo sisältyy myös esimerkiksi Kilven runojen kokoelmaan Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000.Finna-hakupalvelusta voi etsiä tietoa runoista niiden alkurivien avulla.https://finna.fi/
Museoviraston sivuilta voit lukea Kumpulanlaakson kiviaidasta. Tarkkaa syntyä ei tunneta: "Karttojen tai ilmakuvien perusteella kiviaitojen ikään ei tule selvyyttä, mutta todennäköisesti ne eivät ole 1800- tai 1900-lukua vanhempia." Kumpulanlaakson kiviaitaKumpulan kartanon maa-alueet olivat laajoja, joten raja-aidasta ei liene kysymys. 1840-luvulla kartanon maat olivat pinta-alaltaan yli neljä neliökilometriä. Rajojen sisäpuolelle jäivät mm. sellaisten nykyisten kaupunginosien alueet kuin Hermanni, Toukola, Kumpula, osa Käpylää ja palanen Vanhan kaupungin rantaa. Aleksi Neuvonen, Kronikka Kumpulasta 1993, s. 4.
Helmat-tietokannasta löytyvät ainakin seuraavat teokset, joista sinulle voisi olla iloa:Haatanen, Pekka : Suomen maalaisköyhälistö. Väitöskirja 1968. Uusintapainos Into, 2019.Peltonen, Matti : Talolliset ja torpparit : vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. Väitöskirja. Suomen historiallinen seura, 1992Rahikainen, Marjatta ja Vainio-Korhonen, Kirsi: Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään. SKS, 2006Rasila, Viljo : Kansalaissodan sosiaalinen tausta. Tammi, 1968. Yksittäisiä kartanoita koskevia kirjoja, joissa kuvataan myös sosiaalisia suhteita:Riksman, Elina Håkansbölen kartanossa . Vantaan kaupunginmuseo, 2019Suominen, Erja : Aateliskartanoiden helmassa : rahvaan ja...
Kyseessä on Heinrich Heinen runo Ritter Olaf. Runosta on kaksi suomennosta Uuno Kailaan suomennos Ritari Olavi sisältyy Saksan kirjallisuuden kultaiseen kirjaan (1930) ja on luettavissa myös netistä:https://fi.wikisource.org/wiki/Ritari_OlaviLähettämäsi katkelma on Yrjö Jylhän suomennoksesta, joka sisältyy runoantologiaan Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta (1934, s. 225).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1088159?sid=5338174271https://www.liederabend.cat/en/bloc/entrades/728-knight-olaf
Aluksi etsin sanontaa tuloksetta teoksesta Suomalaiset metsäsanonnat. Nettihaulla sen sijaan löytyi tieto: Goodreads.com-sivuston mukaan sanonta olisi peräisin Pentti Haanpään teoksesta Isännät ja isäntien varjot. Kirjassa sanonta kuuluu “Olihan vanha sana, ettei niin kauan ole hätää kun tuuli männynlatvaa heiluttaa.” Haanpään teos on saatavilla Helmet-kirjastoista.Lähde:Goodreads.com. Isännät ja isäntien varjot. https://www.goodreads.com/work/quotes/21476762-is-nn-t-ja-is-ntien-varjot. Viitattu 19.5.2026
Olisikohan kyse requiemistä eli sielunmessusta? Alunperin requiem on katolisen kirkon jumalanpalvelus, jossa rukoillaan edesmenneiden puolesta. Länsimaisen kalssisen musiikin historiassa lukuisia kuuluisia requiemejä, joista ehkä tunnetuin on Mozartin Requiem (KV626).
Tästä linkistä löydät lisää requiemejä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sielunmessu
Toivo Kärjen säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama tango "Poski poskea vasten" sisältyy nuottiin Kärki, Toivo: "Toivo Kärjen tangoja. 4" (Musiikki Fazer, [1979]). Se alkaa: "On mielessä ain hetki onnellinen".Tästä sävelmästä on olemassa myös valssiversio "Poskivalssi", joka sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25. Sanoitus on muuten sama kuin tangossa, mutta tango-sanan paikalle on vaihdettu valssi.
Kivimaan suomennoksena repliikki "An’, as it blowed an’ blowed, I ofen looked up at the sky an’ assed meself the question — what is the stars, what is the stars?" kuuluu näin: ”Ja kun tuuli puhalsi puhaltamistaan, silloin minä usein katsoin taivaan holviin ja kysyin itseltäni: mitä ovat tähdet – mitä oikeastaan ovat tähdet?”
Uudenmaan tie- ja vesilaitospiirin tilat sijaitsivat 1970-luvulla osoitteessa Melkonkatu 16. Tämä käy ilmi julkaistusta "Uudenmaan piirin puoli vuosisataa". Siihen voi tutustua Doria.fi:ssä ja osoite on mainittu sivulla 42: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/139906/5128tie.pdf?sequence=1&isAllowed=yVuoden 1975 Lauttasaari kiinteistörajoineen löytyy Helsingin kaupungin opaskartasta: https://kartta.hel.fi/link/0cXRzf7Ilmakuva tuonaikaisesta Lauttasaresta (1976) löytyy täältä Helsingin kaupungin karttaliittymästä: https://kartta.hel.fi/link/0cXSgVD
