Vastausta ei ollut ihan helppo löytää, koska pääosa lähteistä mainitsee vain Turun kansakoulujen opettajat yleisesti, mutta ei sitä, missä koulussa he toimivat opettajina. Käytin lähteenä mm. teosta Turun kaupungin kansakoulut 1903-1913 sekä sanomalehtien kuolin- ja syntymäpäiväilmoituksia. Tiedot kannattaa tarkistaa, todennäköisesti niissä on virheitä.Kerttulin koulussa toimivat ainakin seuraavat miesopettajat:Väinö Wilhelm Vanhanen (1875 Turku)Lauri Adolf Kaisla (1888 Turku)Juho Oskar Oksanen (1868 Taivassalo)August/Aukust/Aukusti Fabian Heimo (1889)Akseli/Karl Axel Kesä (1888 Turku)Rupert Isotalo (1864 Laitila)Leander Leo Suomela (1873 Kalajoki)Juho Oskari Kytölä (1875 Orivesi)Karl Selim Suomela (1889 Turku)Elis Rantanen (1897 Turku)...
Kisu Jernström ja Arto Nuotio levyttivät kumpikin tahollaan kappaleen "Luotan huomiseen", Veikko Samulin suomentaman version Arthur Cobbin ja Leroy Gomesin laulusta "You're My Everything", vasta vuonna 1978. Kisun versio julkaistiin singlenä, mutta se ei näytä nousseen listoille. Nuotion versio julkaistiin vain kokoelmalla Jokamiehen suosikit 2. Sen sijaan vuonna 1977 Taiska levytti kappaleen nimeltä "Luotan huomiseen", joka oli Hannu Seppäsen suomentama versio Claudio Gizzin ja Costantino Paolinin laulusta "Ete d'amour". Se julkaistiin singlen "Ihmemaa" B-puolella samana vuonna, ja single oli tuon vuoden listalla sijalla 56. Toisin kuin monissa lähteissä mainitaan, Nuotion "Luotan huomiseen" ei ole versio tästä laulusta....
Liito-oravat ovat olleet ratikkaliikenteen alettuakin useita kertoja julkisuudessa, joista alla muutamia esimerkkejä:Yle: Liito-orava estää kymmenien omakotitalojen rakentamisen Tampereen ratikan päätepysäkille – ely-keskus: asuntoja tulee tarpeeksi muutenkinYle: Viranomaiset keskeyttivät hakkuut Tampereen ratikan päätepysäkillä liito-oravan vuoksiYle: Raitiotien varikko rakennetaan Tampereen Hervantaan liito-oravasta huolimattaYle: Liito-oravan pesäpuu teki mutkan raiteisiin Tampereella – hidastaa ratikan vauhtia ja kuluttaa pyöriä Raitiotieallianssin ensimmäisen osan rakentamisvaiheen ympäristöraportista vuodelta 2021 (alkaen sivulta 12, kohta 8. Luonto) voit lukea tarkemmin liito-oraviin limittyvästä kartoitus- ja lupatoiminnasta....
Lukemaan innostavaa luettavaa pienelle tytölle saattaisi löytyä esimerkiksi Lukuavain- tai Lukumestari-sarjoista.Teoslista aukeaa linkeistä niin, että uusimmat ovat listan alussa.Lisää vähän vaikeampaa luettavaa voit etsiä Helmetistä hakusanalla helppolukuiset. Rajoita sitten tuloslistaa tulossivun vasemmassa reunassa olevilla rajoittimilla suomenkieliseen lastenosasaston aineistoon ja järjestä lista niin, että saat uusimmat ensin.https://helmet.finna.fi/Helppolukuiset
Hei!Kyllä äänitteitä voi hakea verkossa Vaski-verkkokirjaston kautta. Joko tekijän nimellä tai sitten teoksen nimellä. Hakua kannattaa tarkentaa vielä koskemaan äänitteitä, joko CD- tai LP-levyihin tai sitten molempiin oman tarpeen mukaan. Klassisen musiikin hakeminen on hieman hankalampaa ja mitä enemmän haettavasta levytyksestä tietää sen parempi. Alkuperäisellä kielellä saa enemmän ja parempia tuloksia kuin suomenkielisellä nimellä haettaessa. Esim. tässä tapauksessa Johann Strauss:Eine Nacht in Venedig löytää yhden äänitteen jossa on koko teos. Mikäli etsit äänitettä tuosta nimenomaisesta Helsingin konsertista niin sellaista ei ole kirjaston kokoelmissa.
Erilaisia tunnetaitoja käsitellään monissa viime vuosina ilmestyneissä kuvakirjoissa. Tässä joitakin kuvakirjavinkkejä kiukuttelusta ja kiukun kesyttämisestä. Kekäläinen, Saara: Valpuri ja karmiva kiukkupäivä (Tammi, 2026)Penna, Virpi: Sintti ja mökötuuli (Lasten keskus, 2026)Sabbag, Britta: Malttia, kiukkukärsä! (Mäkelä, 2025)Bright, Rachel: Ei käy, sanoi kameli (Mäkelä, 2025)Böhm, Anna: Tänään minua kiukuttaa (Mäkelä, 2025)Kallio, Maaret: Luminen nujakka (WSOY, 2023)Aittokoski, Metsämarja: Pikkuli sanoo ei! (Mäkelä, 2023)Kirkkopelto, Katri: Molli ja väärä jalka (Lasten keskus, 2023)Knapman, Timothy: Joskus minä raivostun (Mäkelä, 2022)Lang, Suzanne: Kiukkuinen apina (Art house, 2022)Vilja, Maria: Näkymätön reppu (Karisto, 2022...
Pääsääntöisesti niin sanotuissa kultamitaleissakin on vain pieni määrä varsinaista kultaa (Au), yleensä niiden pinta kullataan. Urheilumuseo Tahton museopäällikkö Kalle Rantalan mukaan kullan osuus on suorastaan mitätön: esimerkiksi olympialaisissa voittajalle jaettava kultamitali sisältää vain kuutisen grammaa kultaa, ja kokonaismetalliseos on yli 90 prosenttisesti hopeaa. Rantalan mukaan tilanne on samankaltainen luultavasti myös Kansainvälisen jääkiekkoliiton jakamissa mitaleissa.Viimeksi täysin kultaisia olympiamitaleja jaettiin reilusti yli sata vuotta sitten, Tukholmassa 1912. Syyt muutokselle ovat olleet eittämättä taloudellisia: on arvioitu, että meidän päiviemme markkinahinnoilla yksittäinenkin puhdasta kultaa oleva mitali olisi...
Kyseisellä ammattiliitolla oli hieman monimutkaiset vaiheet, jotka selviävät parhaiten Työväen arkiston sivuilta, ks. myös Puualan ammattijärjestöjen sukupuu. Liitto toimi mainitulla nimellä vain pari vuotta, n. 1928 - 1930, jolloin se lakkautettiin. Reisjärven ja Kalajan osastojen omistuksista löytyi vain satunnaista tietoa:Rientola-niminen palstatila, ks. Kalajokilaakso 21.1.1932Muistola-niminen tila, ks. Kaleva 6.6.1936Ilmeisesti kyseessä olivat juuri työväentalot.Muuta tietoa omistuksista en löytänyt. Työväen arkistolla voi olla lisää tietoa, ks. linkki edellä.
Tarkastin jälleen tuon numeron 8 vuodelta 1977, mutta ei siinä tosiaan ollut Pohjolan-Pirhosen novellia tai artikkelia. Selasin myös muut vuoden 1977 numerot sivujen 15-19 kohdilta, mutta ei löytynyt mitään Pohjolan-Pirhoseen viittaavaa. Kansalliskirjaston luettelotiedoissa on siis pakko olla lyöntivirhe.Saimme selville, että kyseessä ei kuitenkaan ole novelli. Pohjolan-Pirhonen julkaisi Uusi maailma -lehdessä epäsäännöllisesti ilmestynyttä kirjoitussarjaa Suomen kartanoista. Kyseinen artikkeli käsittelee siis Hakoisten kartanon historiaa. Hän jatkoi kirjoitussarjan julkaisemista myöhemmin ET-lehdessä:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=ursula+pohjolan-pirhonen+kartano&type=AllFields&limit=20&sort=relevanceArtikkelin...
Aiemman Kysy kirjastonhoitaja-sivuston vastauksen perusteella kyseessä on Reino Hirvisepän "Maanpuolustajat" niminen laulu. https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-runo-yrjo-jylhan?language_content_entity=fi Etsimällä laulua sekä tekijää googlen hakukoneesta on mahdollista päästä käsiksi Kadettikunnan julkaisemaan tiedostoon, josta laulun sanat löytyvät. OUTI-verkkokirjaston mukaan "Maanpuolustajat" laulu sisältyy myös "Leijonan pojat : "lauluja sotapojille ja kotirintamalle" : sävellyskilpailun tuloksia ja muita sotatalven 1939-40 lauluja"-nuottikokoelmaan, jos laulun sanoja haluaisi tarkastella fyysiestä teoksesta käsin. OUTI-verkkokirjaston kautta teos löytyy tästä linkistä: https://outi.finna.fi/Record/outi.252823/...
Verkkosivulta https://katolinen.fi löytyy tietoa katolisen kirkon toiminnasta Suomessa. Sivuston mukaan katolilaisia arvioidaan olevan Suomessa noin 20 000 ja "noin 45 % jäsenistä on syntyperäisiä suomalaisia. Heistä ruotsinkielisiä on noin 5 %." Loput ovat ei-syntyperäisiä suomalaisia. Lähde: Kirkko Suomessa - Katolinen kirkko Suomessa
Julkaisusta E. J. Ellilän kirjaston luettelo löytyy tieto, että Alma Viinikivi oli Alma Viitasen salanimi. Alma Viitasia on ollut Suomessa useita, mutta ehkä kyseessä on ollut lehtiinkin kirjoitellut Alma Viitanen, todennäköisesti ammatiltaan opettaja; koko nimi ehkä oli Alma Aliina Viitanen. Viitasesta löytyy vain vähän tietoja, mahdollisesti hän oli kihloissa Sulo Lindströmin kanssa, mutta Lindström purki kihlauksen. Alma Viitanen mainitaan myös Uuraisten kierokoulun opettajattarena. Hän oli opiskellut Kuortaneen esi- ja kiertokoulunopettajaseminaarissa ja saanut päästötodistuksen vuonna 1914. Geni-verkkosivuilta löytyy Keuruulla 29.12.1892 syntynyt Alma Aliina Viitanen (Vinstén), jonka ikä ja vaihtoehtoinen nimi tuntuisi sopivan näihin...
Joulupukin taustalla on piispa Pyhä Nikolaus. Santa Claus on johdettu tämän latinankielisestä nimestä Sanctus Nicolaus hollannin kielen kautta. Alankomaissa Sint Nikolaus muuttui muotoon Sinterklaas. Alankomaalaiset siirtolaiset toivat joulupukkiperinteen Yhdysvaltoihin 1600-luvulla, ja eräästä hollanninkielisen Sinterklaas-runon käännöksestä tuli ilmaisu Santa Claus.St. Nick on lyhennelmä Nikolauksen englanninkielisestä nimestä Saint Nicholas. Tuntemattoman kirjoittajan runo "A Visit from St. Nicholas" vuodelta 1823 loi pohjan yhdysvaltalaiselle käsitykselle joulupukista.Lähteet:Joulupukki – WikipediaSanta Claus - WikipediaSinterklaas - WikipediaA Visit from St. Nicholas | Christmas Poem, Twas the Night Before Christmas, Authorship,...
Suomen Kirjailijaliiton sivuilla kerrotaan, että agenttien palkkiot ovat usein provisio myynnistä, lisää tietoa palkkioista löydät Kirjailijaliiton sivulta, jossa luetellaan myös Suomessa toimivat kirjallisuusagentuurit: Agentuuri vai neuvottelenko itse? - KirjailijaliittoKotimaiset kirjamarkkinat ovat hyvin pienet, joten usein agentit tulevat kuvioon lähinnä siinä vaiheessa kun kotimaisen kirjan käännösoikeuksia markkinoidaan ulkomaisille toimijoille esimerkiksi kansainvälisillä kirjamessuilla. Kotimaisilla markkinoilla agentit eivät samalla tavalla toimi kuin isommilla kielialueilla.Mitään yleispätevää tietoa ei ole siitä millaisia markkinointisuunnitelmia kustantamot kirjailijoilleen laativat tai miten paljon kustannuksiin osallistuvat...
Carl Gustaf Swan (1858-1935) oli kirjailija Anni Swahnin isä.Hänestä kerrotaan esim. Yle Areenan ohjelmassa Villimiehen jalanjäljissä, joka kertoo Lappeenrannan historiasta. Osa 18. Linkki Yle Areenaan.Akatemiasampo löytää paljon lisätietoa Swahnista ja suvusta. Linkki Akatemiasampoon.Finna haku löytää C.G. Swahnin arkiston. Arkisto sisältää kirjeenvaihtoa, talousasiakirjoja, käsikirjoituksia ja lehtileikkeitä. Linkki hakutulokseen.Swahnista kerrotaan myös Helsingin Yliopiston matrikkelissa 1853-1899 ja Wikipediassa. Linkit https://ylioppilasmatrikkeli.fi/1853-1899/henkilo.php?id=17625https://fi.wikipedia.org/wiki/C._G._Swan
Vaikea sanoa ilman, että näkisi kaikki aapiset. Kenties näkömuistista olisi apua? Lastenkirjainstituutti on listannut suomalaisia aapisia. Linkki Lastenkirjainstituutin listaan aapisista.Helmet kirjastoista löytyy neljä lukukirja aapista 1950-luvulta. Linkki hakutulokseenAapis genreen kuuluvia löytyy 38 kpl. Linkki hakutulokseen Kenties joku palstan lukija muistaisi oikean kirjan?
