Sota-aikaisia puolustushallinnon asiakirjoja säilytetään nykyään Kansallisarkistossa. Kansallisarkiston aineistoista voi tehdä hakuja Astia-palvelussa:https://astia.narc.fi/uusiastia/Koska oikeiden asiakirjakokonaisuuksien paikantaminen ei ole harjaantumattomalle aina helppoa eikä nopeaa, kannattaa harkita tietopyynnön tekemistä Kansallisarkistolle:https://kansallisarkisto.fi/tee-tietopyynto
Oheisista lähteistä kerätyn tiedon mukaan jäähdytysvettä ei päästetä takaisin järveen vaan se kierrätetään. Lämmennyt vesi voidaan jäähdyttää uudelleen kierrättämällä se takaisin kaukojäähdytyslaitokselle, jossa järvestä tuotava kylmä vesi (tai tarvittaessa vedenjäähdytyskoneet ja lämpöpumput) viilentää sen uudelleen, tai ohjata veden lämmönnousu kaukolämpöverkkoon, jossa lämpöä voidaan hyödyntää eri kohteiden lämmityksessä.Kuopiossa toimii harvinainen vapaajäähdytysjärjestelmä - www.sahkoviesti.fiYmpäristöystävällistä kaukojäähdytystä Savilahden alueen kiinteistöille – KestävyysloikkaItä-Suomen yliopisto osaa tarvittaessa vastata alueen ympäristötutkimukseen liittyviin kysymyksiin : Ympäristö- ja biotieteiden laitos | Itä-Suomen yliopisto
HeiKyseessä on varmastikin vanha kansanlaulu ja kansansävelmä " Sä kasvoit neito kaunoinen" ja sen toinen säkeistö, joka alkaa "Lapsuutes ajan hellimmän, sä leikit kanssani" ja jatkuu muuten kuvaillulla tavalla. Tieto löytyi ja varmistui teoksesta 78.31 Partiolaulukirja (6. painos, 1985)Lisäyksenä kerrottakoon, että kyseessä on kyseisen laulun modernimman version sanoitus. Alunperin kansanlaulu on kulkenut nimellä "Lapsuudenmuisto" ja se on kerätty 1870-luvulla Nurmeksen suunnalta, P. J. Hannikaisen toimesta. Tuon version sanoitusta Hannikainen piti siihen aikaan sopimattomana. Säveltä puolestaan kauniina. Tämä tieto löytyy laulukirjasta; 78.31209 Pajamo, Reijo - Koulun laulutunnilla, sivuilta 82-83.
Pistekirjoituskirjojen hankkiminen on käytännössä vaikeaa. Kysyin asiaa Saavutettavuuskirjasto Celiasta ja siellä todettiin, että niitä ei käytännössä voi ostaa. Pistekirjoja tuotetaan Suomessa käytännössä vain Saavutettavuuskirjasto Celian käyttöön. Ja kuten tunnuit tietävän, Celian kautta pistekirjoja lainataan vain sokeille ja vaikeasti näkövammaisille henkilöille. Vaihtoehtona on tietysti se, että hankit tietokoneeseesi pistenäytön. Sekin on todennäköisesti kallis, mutta mahdollinen hankittava.Celia-pistekirjatPolar Print : pistenäytöt
Etsin kuunnelmaa elävän arkiston kokoelmista. Sieltä en sitä löytänyt, mutta kaikenlaista muuta mukavaa ja yllättävääkin löytyi. Linkki Elävä arkisto.Kuunnelmaa kannattaa kysyä Kavista eli Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta. Linkki sivulle. Kavin tietopalvelu löytyy tämän linkin alta.
Nimi Mahlatti on todennäköisesti lainattu suomeen inarinsaamesta. Samuli Aikion mukaan nimen merkitys ei ole tiedossa, vaan se saattaa olla lyhentynyt tai merkitykseltään hämärtynyt saamelainen yhdyssana tai suorastaan tuntemattomasta muinaiskielestä periytynyt nimi. Ilmari Mattus puolestaan arvelee, että nimen taustalla voisi olla inarinsaamen sana maahâ (lanko, sisaren aviomies tai aviovaimon veli), koska saaren kaakkoispäässä on Lankovaara-niminen mäki. Tähän hauskaan nimiperheeseen kuuluvat myös Mahlatinsalmet (Mahladčuálmááh), Mahlatinnuora (Mahladnyeri) ja Mahlatinvuopaja (Mahladvyeppee) Inarijärven länsirannan tuntumassa. Lähteet: Mattus, Ilmari: Anarâš päikkinoomah. 2015. Paikkala, Sirkka (toim...
Kirjaa on arvioitu ainakin seuraavissa artikkeleissa:Kuinka representoida representaatiota. Tiede & edistys 36 (2011) : 1 : s. 74-76. Esityksiä esittämisestä. Niin & näin. 18 (2011) : 2, s. 146-148,Edustava esitys representaatiosta. Terra 123 (2011): 4 . Luettavissa myös verkossaSekä Niin & näin että Tiede ja edistys löytyvät Pasilan kirjavarastosta. VOit mennä Pasilan kirjastoon ja pyytää lehdet luettavaksesi.
Hei!Mahdatkohan tarkoittaa suomenruotsalaista Bengt Ahlforsia, joka on merkittävä suomenruotsalainen teatteriohjaaja, kirjailija ja säveltäjä? Hänen teoksiaan, kuten näytelmiä ja lauluja, on käännetty runsaasti ruotsiksi, ja hän on tehnyt laajalti yhteistyötä Ruotsin kulttuurikentän kanssa.Tässä linkki Wikipediaan Ahlforsin sivulle: https://fi.wikipedia.org/wiki/Bengt_Ahlfors
Lukemaan innostavaa luettavaa pienelle tytölle saattaisi löytyä esimerkiksi Lukuavain- tai Lukumestari-sarjoista.Teoslista aukeaa linkeistä niin, että uusimmat ovat listan alussa.Lisää vähän vaikeampaa luettavaa voit etsiä Helmetistä hakusanalla helppolukuiset. Rajoita sitten tuloslistaa tulossivun vasemmassa reunassa olevilla rajoittimilla suomenkieliseen lastenosasaston aineistoon ja järjestä lista niin, että saat uusimmat ensin.https://helmet.finna.fi/Helppolukuiset
Kansallisbiografian mukaan taiteellisesti lahjakas Signe Brander (1869-1942) harrasti maalaamista ja suoritti piirustuksenopettajan tutkinnon, mutta ei työskennellyt opettajana. Hän löysi oman alansa valokuvauksesta.Meilä ei ole asiantuntemusta arvioida taideteosten aitoutta tai arvoa, mutta arviota voi pyytää esimerkiksi Hagelstam & Co:n asiantuntijoiden kautta Hagelstam & Co | Osta & MyyBrander, Signe, 1869-1942 - KANTO - Finto
Tarkoitatko ehkä Petri Petterssonin esittämää kappaletta "Tahdo en kuin hengittää vain", jonka kertosäkeessä lauletaan: "...tahdo en mä kuin hengittää vain aivan hiljaa"? Laulu alkaa: "Jos lotto miljoonan nyt tois". Alkuperäinen kappale on nimeltään "The air that I breathe". Sen ovat säveltäneet ja sanoittaneet Albert Hammond ja Mike Hazlewood. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Sen on levyttänyt esimerkiksi Hollies-yhtye.The air that I breathe -kappaleen levytyksiä SecondHandSongs-sivustolla:https://secondhandsongs.com/work/8361/versionsPetri Pettersson: Tahdo en kuin hengittää vain Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=yXof70OsmwM
Kokeilin Finnan tarkennettua hakua hakusanoilla aikataulut ja VR. Lisäksi rajasin valmistumisajan 1960-1970 välille. Tuloksena 100 kpl kaikenlaisia aikatauluja. Linkki Finna hakutulokseenTulosten perkaukseen kannattaisi kysyä apua Suomen rautatiemuseolta. Linkki https://rautatiemuseo.fi/kokoelmat/kirjasto/Aihetta on pohdittu myös Resiina-lehden keskustelussa. Linkki keskusteluun.
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja kerrotaan, että Kauko on lyhentymä kansanrunojen Kaukamoisesta ja Kaukomielestä. Kaukomieli on Kalevalassa Lemminkäisen kertonimi.
Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen esiintyivät ensimmäisen kerran Yleisradion radiokuunnelmassa Kalle-Kustaa Korkki vuonna 1945. Hahmot olivat alunperin Aarne Haapakosken eli Outsiderin kirjoittamia. Haapakoski ehti kirjoittaa Yleisradiolle yhteensä 18 kuunnelmasarjaa, joissa seikkailivat Korkki ja Lipponen.Suosittuja Korkin ja Lipposen seikkailuja julkaistiin myös kirjoina ja lehtinä. Lehdet olivat ilmeisesti niin sanottuja lukemistolehtiä. Ensimmäinen Pekka Lipposesta julkaistu kirja oli Ben Huronin testamentti (Lehtiyhtymä Oy 1945). Hahmot siirtyivät pian myös sarjakuvamuotoon, sillä ensimmäinen Korkin ja Lipposen sarjakuvamuotoinen seikkailu ilmestyi jo jouluna 1951 Outsiderin lehdessä.Ilmeisesti Korkin ja Lipposen seikkailuja on...
Löytynyt netin keskustelufoorumista nämä säkeet:Lintuin lauluhun heräsinAamusella ma varhainSana, katsekin tyly onVilu vierahan koissa.Kenkään helli ei enää mua.äiti, voi kuinka kaipaan suo.Laulun tekijää ei ole vielä selvinnyt, mutta ehkä palstan lukijoista joku tunnistaisi tämän.
Tuo pdf löytyy Vihreän kirjaston sivulta, https://www.kirjastot.fi/vihreakirjasto/kirjastojen-hiilijalanjalkilaskenta.Tietoa Vihreä kirjasto -hankkeesta ja yhteystiedot, Kirjastojen ympäristötyö näkyväksi ja teräväksi -hanke | Kirjastot.fi
Viron sotamuseon Eesti ohvitserid 1918-1940 -tietokannasta löytyy teloitetut upseerit, mutta tietokanta ei nähdäkseni mahdollista meriupseerien suodattamista erilliseksi listaksi. Teloitetut meriupseerit löytyvät nimellä hakemalla myös Eesti Kommunismiohvrid 1940–1991 -muistomerkin tietokannasta, mutta meriupseerien suodattaminen erilliseksi listaksi ei näyttäisi olevan tässäkään mahdollista. Tietokannan lähteissä mainittu Peter Kaasikin koostama luettelo Kommunistliku terrori läbi hukkunud Eesti ohvitseride nimestik ei ole virolaisten kirjastojen Ester-tietokannan perusteella julkaistu. Mahdollista erillistä meriupseerien listausta voisi yrittää tiedustella esimerkiksi Viron historiallisen muistin instituutista: https://...
