Kiplingin If-runon suomennosta kysyttiin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa 14.4.2025. Joensuun kirjastosta oli silloin vastattu kysymykseen näin:"Runo on suomennettu kokoelmaan Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976 ; valinnut ja suomentanut Antero Manninen). Kokoelmassa on alkukielinen ja suomalainen käännös rinnakkaistekstinä)".Vaasan kaupunginkirjastossa oleva Valkoisen miehen taakka -teos on ikävä kyllä kadonnut. Sen voi tarvittaessa tilata toisesta kirjastosta. Kaukolainapyynnön voi tehdä joko jossain kirjastomme pisteessä tai netin kautta osoitteessa https://www.vaasa.fi/asu-ja-ela/vapaa-aika/kirjastot/paakirjasto/kaukol…;
Lähetin kysymyksen kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos vastaus löytyy sitä kautta. Vai tunnistaisiko joku palstan lukijoista, mikä kirja on kyseessä? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Kirjoja on suomennettu vain 7.osaan asti. Niitä voi löytyä ihan kirjastosta. Ainakin Eepos-alueen kirjastoista löytyvät nämä seitsemän osaa. Adlibriksestä voit ostaa ne äänikirjana tai e-kirjana. Muuten kirjoja todennäköisesti löytyy kirpputoreilta ja Antikvaarista.
Kyseessä on Saima Harmajan runo Rajalla, kokoelmasta Huhtikuu (1932).Runon viimeiset säkeet kuuluvat"Tiedänhän: tähdellä milläänon pelätä mahdotonsen, jolla ympärilläänkättesi suoja on." Kyseinen runo löytyy myös useista koottujen runojen kirjoista ja netistä esimerkiksi Runoston sivuilta (https://runosto.net/saima-harmaja/huhtikuu/rajalla/).
Hei,Kyseistä kirja löytyy Kansallisarkiston Joensuun toimipisteessä, mutta sitä ei sieltä lainata, joten se vaatii reissun Joensuuhun selailemaan teosta.https://kansallisarkisto.fi/joensuuOmaksi kirjaa löytyy korkeintaan jostain divareista tai netin kauppapaikoista. Todennäköisesti painos on kuitenkin ollut aika pieni. Tällä hetkellä kirjaa ei näyttäisi olevan myytävänä.
Seitsemänvuotiaan tasolla olevalle lapselle voisin suositella eka- ja tokaluokkalaisille suunnattuja kirjoja, joita ehdotetaan Helmet-lukudiplomissa. Uskoisin, että saatte kivoja lukuhetkiä ainakin seuraavista kirjoista:Ella-kirjat / Timo ParvelaPate-kirjat / Timo ParvelaHeinähattu ja Vilttitossu -kirjat / Sinikka ja Tiina NopolaViiru ja Pesonen -kuvakirjat / Sven NyqvistTatu ja Patu -kuvakirjat / Havukainen, ToivonenKehitysvammaliiton julkaisemista selkokirjoista voisi myös löytyä mukavaa luettavaa. Esimerkiksi nämä kirjat löytyvät Helmet.fi-verkkokirjastosta hakusanalla kehitysvammaliitto ja rajauksena Lapset ja nuoret: Dinosaurusten aika selkokielellä / Maija KaralaMini muissa maailmoissa ; Mini ja uusi koulu / Annu-Mari...
Kukaan vastaajistamme ei valitettavasti muistanut tällaista runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Maria Vuoriolla on Nallejen mieskuoro -niminen kertomus. Se löytyy kokoelmasta Olen nähnyt sellaisen (Tammi, 1999).
Keskustelin tästä kysymyksestä Pasilan kirjaston kukkaisihmisten kanssa ja totesimme yhteisellä kokemuksella, että daalian kasvatus ainoastaanasuinhuoneessa on toivoton yritys. Daalia on upea kukka, joka vaatii kasvattajaltaan moninaisia toimenpiteitä. Mm. juurakot pitää syksyllä nostaa maasta ja niitten säilömiseksi seuraavaan kesään täytyy olla hyvä kellari. Netissä on paljon tietoa daalian kasvattamisestä.
Jos lukulaitteellasi on selain, kirjan voi ladata suoraan E-kirjaston selainkäyttöliittymästä lukulaitteelle.Jos lukulaitteella ei ole selainta, kirjan voi ladata ensin tietokoneelle Thorium Readeriin ja siirtää sieltä USB-kaapelilla lukulaitteelle. Seuraa Thorium Readerin ja lukulaitteen ohjetta. Huom: Lukulaitteen pitää tukea LCP-suojausta.Lähde ja lisätietoja: Kansalliskirjasto https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/kokeile-e-kirjaston-sela…
Nykyisen kaltaisia keittiöhakkureita on käytetty Suomessa ainakin 1800-luvulta lähtien, ks. esim. finna-hakutulos. Asian selvittämistä vaikeuttaa, että hakkuria on kutsuttu myös esimerkiksi petkeleeksi, silppuriksi ja leikkuriksi, ja sen käyttötarkoituskin on voinut olla erilainen kuin nykyään: sillä on hienonnettu esimerkiksi sokeria, tupakkaa tai kananrehua. Hakkuriksi on toisaalta voitu kutsua myös laitetta, jolla pilkotaan puuta, ja jopa puutöissä työskentelevää ihmistä. Hakkuri-sanan eri merkityksistä ks. hakutulos Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa.Tutkittua tietoa asiasta ei siis ole, mutta yleisen elämänkokemuksen perusteella olettaisin, että hakkuria ja keittiöveitsiä on käytetty ainakin osittain eri tarkoituksiin....
Tyyni Tuulio ei ole kirjoittanut kirjaa nimeltä Vanhuuden maa. Hän on kylläkin kirjoittanut muistematrilogian, johon kuuluu Lapsuuden maa (1966), Nuoruuden maa (1967) ja Keskipäivän maa (1969). Hän kirjoitti vielä vuonna 1976 neljännen muistelmansa Ehtoota, jossa hän kertoo elämästään noin 60 vuotiaasta noin 80 vuotiaaksi, eli senioripäivistään.Tyyni Tuulio Kansallisbiografiassa
