Wikipedian tieto lienee peräisin Jouko Vahtolan teoksesta Tornio- ja Kemijokilaakson asutuksen synty - Nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus (1980), s. 66. Sivuhuomautuksena todettakoon, että melko lähellä sijaitsevan Liedakkalan kylän nimi teoksen mukaan ei perustu samaan lähtökohtaan, vaan taustalla on jonkun paikalla asuneen saksalaisen nimi (s. 421). En osaa arvioida, onko Vahtola perustellut tulkintojaan riittävästi, jotta niitä voisi pitää ehdottoman varmoina.
Romaania Vestersand ei ole vielä julkaistu ruotsiksi. Kniven i eldenin julkaisi Bonniers, eikä kustantamon sivuilta löydy mitään mainintaa jatko-osasta.
Hei,Mainitsemassasi painoksessa ei todellakaan näyttäisi olevan mainittu suomentajaa. Vanhemmassa (minulla käsissäni Kansojen historia osa 7, Keskiaika III vuodelta 1936, jossa tuo Villon on) mainitaan runojen kääntäjäksi kirjan alussa Yrjö Jylhä. Uudistetun laitoksen osassa 10, Keskiajan syksy (minulla käsissä 3 p. vuodelta 1965) on tekstiä muokattu ja jonkin verran sitaatteja, mutta siinä on käytetty samaa runokäännöstä, joten tämän perustella kyseessä näyttäisi olevan Jylhän käännös.
Sisä-Suomen suurjärvi käsitti Muinais-Päijänteen ja Muinais-Saimaan ja niitä pohjoisessa yhdistävät vesistöt. Suurjärvi syntyi, kun jääkauden jälkeen muodostuneet vesialueet yhdistyivät toisiinsa maankohoamisen myötä n. 5100 eaa. Suurjärvivaihe kesti mahdollisesti vain muutamia satoja vuosia. Maankohoamisen jatkuessa järvialtaat kallistuivat ja yhteys niiden välillä katkesi. Maankohoaminen johtuu siitä, että jääkauden aikana jää painoi maankuorta. Jään sulaessa paino väheni ja maa alkoi nousta vähitellen. Vääjäämättömän maankohoamisen vuoksi suurjärvi ei voinut säilyä nykyaikaan asti.Lähteet: Sisä-Suomen suurjärvi – WikipediaJantunen, Tuija: Muinais-Itämeri, julkaisusta: Jääkaudet, toimittaja Koivisto, Marjatta, s. 63–86 (...
Kansalliskirjaston digitoimista sanomalehdistä löytyy 18.6.1949 ilmestynyt Jaakkiman Sanomat, jossa Antti Saikkosen runo Laatokan muisto on kokonaisuudessaan julkaistu:18.05.1949 Jaakkiman Sanomat no 16 - Digitaaliset aineistot - KansalliskirjastoEtusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Nykyposti-lehteä ei ole saatavilla Pieksämäen kirjastossa tai muissa Lumme-kirjastoissa, johon Pieksämäkikin kuuluu. Kyseinen numero löytyy sekä Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta että Jyväskylän yliopiston kirjastosta, + muutamasta muusta yliopiston kirjastosta. Molemmista paikoista lehti pitää erikseen tilata. Jos haluat lukea lehteä kotona, voit tehdä siitä Pieksämäen kirjaston kautta kaukolainapyynnön. Voit lukea tästä linkistä lisää, miten sinun tulisi toimia siinä tapauksessa: Pieksämäen kirjaston kaukopalvelut Jyväskylän yliopiston Nykypostia ei voi lainata kotiin, eikä edes tilata omaan kirjastoon, eli sinun pitää mennä lukemaan aineistoa Jyväskylään. Kanavuoren kokoelmakeskuksessa olevaa vapaakappaleaineistoa voi...
Kartalla pohjoisin kaduksi nimetty kulkuväylä on Malmin sairaalakatu.Helsingin pohjoisin katu - KirjastokaistaKartan perusteella pohjoisin tie näyttäisi olevan Puroniityntie Ultunassa, poluista Päivänpalauksenpolku ja kujista Härkävaljakonkuja, molemmat Suutarilassa.
Tässä jonkun verran suomeksi julkaistuja sarjakuvia, joissa puhutaan luonnosta tai luontosuhteesta:Porrit, Jonathon & Nadler Ellis: Kapteeni Eko ja tehtävä maapallolla (1992) https://www.finna.fi/Record/vaski.118802/Holdings?sid=5410703815 Nuutinen, Christer: Luonnonhistoriaa (2006) https://www.finna.fi/Record/helka.9920103813506253?sid=5410767475 Hukkanen, Sanna & Aula, Inkeri: Metsänpeitto (2018) https://www.finna.fi/Record/anders.48bdda95-8c57-49a8-8fed-42e6ae3e888b?sid=5410703815 Hakkola, Kalle & Ahokoivu, Mari (2019): Sanni & Joonas - metsäretki (2019) https://www.finna.fi/Record/anders.aae6cdce-233a-42fe-b9fc-b11ca2cf738a?sid=5410703815 Grönqvist, Mirva: Kun taivas itkee - ilosta, surusta (2020)...
Pallonmuotoisen maailman esittäminen kaksiulotteisena tasona vaatii aina jonkinlaista muokkaamista. Tasokarttojen tekemistä varten on kehitetty erilaisia malleja eli karttaprojektioita. Mikään niistä ei kuitenkaan tuota maailmasta täysin oikeaa kuvaa, vaan joko välimatkat, muodot, suunnat tai pinta-alat vääristyvät väistämättä pallosta tasoksi siirryttäessä. Projektioista tunnetuin lienee jo 1500-luvulla keksitty Mercatorin projektio. Sitä on käytetty paljon maailmankartoissa, vaikka se tosiasiassa soveltuu niihin huonosti vääristäessään maiden mittasuhteita sitä voimakkaammin, mitä kauemmas päiväntasaajalta siirrytään. Niinpä esimerkiksi Suomi näyttää todellista kokoaan suuremmalta ja Grönlanti suorastaan jättimäiseltä. Pienempien...
HeiLappeenrannan kirjastolla ei ole saksankielistä kielikahvilaa. Lappeenrannan kirjasto ei itse järjestä kielikahvilatoimintaa, vaan tarjoaa kansalaisille tilan ja mahdollisuuden järjestää itse kielikahviloita. Jos olette kiinnostuneet vetämään kielikahvilaa voitte olla yhteydessä Lappeenrannan kirjaston tapahtumavastaavaan tai kirjaston neuvontaan.
Teksti-tv:n sivulla 413 näkyvä Oulun tiesäätieto perustuu tiesääasemien mittauksiin, ja näitä asemia on Oulussa useita: esimerkiksi Intiössä, Ouluntullissa, Kaakkurissa ja Kontinkankaalla. Näistä yksi on se, jota teksti-tv:n tiesäätieto käyttää kyseisellä hetkellä; se riippuu siitä, mikä asemista lähettää ajantasaiset tiedot.
Hei,Löysin Finnasta vain yhden artikkeliviitteen: Diakoniatyön kehittäjä | Kansalliskirjasto - Arto | Finna.fi. Viitteen mukaan Kalevassa 18.11.2010 on julkaistu nekrologi eli muistokirjoitus Raija Ikosesta. Oulun kaupunginkirjaston keskustakirjasto Saaressa voit pyytää luettavaksi sidotun Kalevan (Kaleva 2010 XI | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot) tai mikrofilmin (Kaleva 2010 16.11.-30.11 | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot). Kumpaakaan ei saa kotilainaan, mutta voit lukea niitä kirjastossa. Mikrofilmirullat saa käyttöön varaamalla haluamansa mikrofilmit OUTI-verkkokirjastosta tai kirjaston asiakaspalvelusta. Saaressa olevat mikrofilmit ovat yleensä valmiita käyttöön varausta seuraavana päivänä. Mikrofilmin ohella varaa käyttöösi...
Tässä joitakin kirjavinkkejä. Ackerman, Jennifer: Lintujen ihmeellinen elämäAuvinen, Suvi: Maailman viimeinen eläinBecker, Geneviéve de: 100 eläinmaailman selviytyjääKettunen, Niko: Viikon eläimet : tiedetoimittaja kertoo luonnon kummajaisista + jatko-osatKoskimies, Pertti: Katoava talvi : pohjoisen eläimet ilmaston muuttuessaMancuso, Stefano: Kasvien vallankumousPihlajaniemi, Mari: Linnut & ilmasto : matka muuttuvaan luontoonSheldrake, Merlin: Näkymätön valtakunta : miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme Wohlleben, Peter: Luonnon salainen verkosto
Ainakin nämä kaksi kirjaa löytyvät yhä suomalaisten kirjastojen kokoelmista, käsittelevät Kreikkaa ja ovat osa kirjasarjaa. Molemmat ovat myös kuvitettuja eivätkä liian paksuja. Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä?Jumalia ja sankareita (WSOY 1984). On osa Maailman taruaarteet -sarjaa: Jumalia ja sankareita | Helmet-kirjastot | helmet.fiKuva kirjasta löytyy joidenkin nettiantikvariaattien sivuilta, esimerkiksi täältä: Jumalia ja sankareita - Maailman taruaarteet Kreikka - Glasgow Collins Williams (kust.) - Kunto: Hyvä - Antikvariaatti.netEntisajan Kreikka (WSOY 1979). On osa Maailman kansoja lähikuvassa -sarjaa: Entisajan Kreikka | Helmet-kirjastot | helmet.fiKuva löytyy esimerkiksi täältä: Entisajan Kreikka - Anton Powell, Patricia...
Wikipedian ja arkistoidun Lahden käännösrunotietokannan mukaan Robert Browningilta ei ole suomennettu kyseistä teosta.Lähteet:Robert Browning. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Robert_Browning. (Viitattu 5.5.2026)Robert Browning. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta (Arkistoitu – Internet Archive). (Viitattu 5.5.2026)
Seura-lehden 1960-luvun numeroita voi lukea ainakin mikrofilmeiltä Kansalliskirjaston Pohjoissalissa. Luettavat mikrofilmit tulee tilata etukäteen Mikrofilmien tilauslomakkeella. Tarvittavat koodit löydät Kansalliskirjaston mikrofilmitietokannasta.Kansalliskirjaston yhteystiedot
