Sisä-Suomen suurjärvi käsitti Muinais-Päijänteen ja Muinais-Saimaan ja niitä pohjoisessa yhdistävät vesistöt. Suurjärvi syntyi, kun jääkauden jälkeen muodostuneet vesialueet yhdistyivät toisiinsa maankohoamisen myötä n. 5100 eaa. Suurjärvivaihe kesti mahdollisesti vain muutamia satoja vuosia. Maankohoamisen jatkuessa järvialtaat kallistuivat ja yhteys niiden välillä katkesi. Maankohoaminen johtuu siitä, että jääkauden aikana jää painoi maankuorta. Jään sulaessa paino väheni ja maa alkoi nousta vähitellen. Vääjäämättömän maankohoamisen vuoksi suurjärvi ei voinut säilyä nykyaikaan asti.Lähteet: Sisä-Suomen suurjärvi – WikipediaJantunen, Tuija: Muinais-Itämeri, julkaisusta: Jääkaudet, toimittaja Koivisto, Marjatta, s. 63–86 (...
Tällainen runo sisältyy Mia Bernerin kirjaan "PS : merkintöjä suruvuodelta" (Tammi, 1986). Saarikoski on kirjoittanut runon alun perin ruotsiksi ja sen on suomentanut Kaj Westerberg. Ruotsinkielinen runo alkaa: "Hjärtat den ensammaste av alla varelser" (s. 457). Suomenkielinen runo alkaa: "Sydän kaikista olennoista yksinäisin" (s. 349). Suomenkielinen runo on julkaistu myös "Suomen kuvalehden" vuoden 1986 numerossa 36 sivulla 46.
Kyseessä on runo Shakespeare Pentti Saarikosken esikoiskokoelmasta Runoja (1958, s. 15). Lähettämäsi virke on runon kaksi viimeistä riviä.Runon voi lukea myös esimerkiksi Saarikosken kootuista runoista Runot (2004, s.11).
Jokaisessa Kirkes-kirjastossa (eli Mäntsälä, Kerava, Tuusula ja Järvenpää) voi lukea kirjaston asiakastietokoneilla ePress-palvelun lehtiä. Eli voitte käyttää ePress-palvelua kirjaston asiakaskoneella tai omalla laitteella kirjaston langattomassa verkossa kaikissa Kirkes-kirjastoissa. ePress-palvelusta löytyy suomalaisten sanomalehtien lisäksi näköisversioina joitakin ruotsalaisia sanomalehtiä sekä hieman norjalaisia sanomalehtiä.Myös E-kirjasto-palvelusta löytyy joitakin ulkomaisia lehtiä. E-kirjasto-palvelun lehtiä pystyy nykyään lukemaan myös tietokoneella: Kokeile E-kirjaston selainkäyttöliittymää! | Kansalliskirjasto E-kirjasto-palveluun rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella eli pankkitunnuksen tai mobiilivarmenteen avulla....
Taideteosten arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen. Esimerkiksi:https://www.hagelstam.fi/myyhttps://www.bukowskis.com/fi/sellhttps://www.helander.com/myy/esinearvio/
Jos etsit "Suuren toivelaulukirjan" osan 5 sovitusta vaikeampaa pianonuottia, sellainen voisi löytyä esimerkiksi seuraavista nuoteista:Mårtenson, Lasse: Stormskärs Maja = Myrskyluodon Maija (Mårtensong, 1976)Mårtenson, Lasse: Stormskärs Maja : 50 musikstycken = Myrskyluodon Maija : 50 sävellystä (Mårtensong, 1996)Mårtenson, Lasse: Lauluja, pianokappaleita, jazzmessusävelmiä, iskelmiä... (F-Kustannus, 2007)
Voisiko etsimäsi kirja olla Päivi Partasen Kesäseikkailu vuodelta 1970? Sen kannessa on vihreää ja se voisi muutenkin sopia kuvaukseesi.Kirjaa löytyy Helmet-alueelta: linkki Helmet Finnaan
Tiedot löytyvät nykyään Kansallisarkistosta. Ottoautojen osalta aiemmasta palvelun vastauksesta saa askelmerkkejä kuinka edetä, mutta sama pätee pitkälti kanta-autoihinkin. Asiantuntija vinkkasi, että tieto voisi löytyä esimerkiksi moottoriajoneuvotoimistojen arkistoista. Koska oikean arkistokokonaisuuden paikantaminen voi olla aikaavievää, helpoin tapa edetä on tehdä asiasta tietopyyntö Kansallisarkistoon.
Hei,Joensuun pääkirjastolta löytyy studio/pianohuone, jossa voi äänittää musiikkia ja puhetta. Tässä linkki tilan tietoihin.https://vaara.finna.fi/FeedContent/musiikkia?element=https%3A%2F%2Fblog.vaarakirjastot.fi%2F%3Fp%3D24450&lng=fiTilaa voi varata kirja. Lisätietoa saat Joensuun pääkirjaston musiikkiosastolta.
Vahvikkeen sivuilta löysin sänkyjumppaohjeet. Linkki sivulle.Vähän samanlaisia jumppaliikkeitä löytyy myös Liikehäiriösairauksien liiton vuodevoimistelu-sivulta. Linkki sivulle.Parhaimmat ohjeet makuulla tai puoli-istuvassa asennossa kuntoiluun löytyvät Ikäinstituutin Kunnon hoitajan opas 2. Linkki oppaaseen.Opasta on saatavissa myös kirjana. Linkki Helmet hakuun.
Helsinki yöaikaan on suosittu ympäristö erityisesti suomalaisessa noir-kirjallisuudessa, rikosromaaneissa ja urbaaneissa tarinoissa. Tässä on valikoima kirjoja, jotka sijoittuvat tavalla tai toisella öiseen Helsinkiin:Pirkko Saisio: BetoniyöAnja Kauranen: Pelon maantiedeSofi Oksanen: Baby JaneMatias Riikonen: Iltavahtimestarin kierroksetMika Waltari: Suuri illusioniLaura Andersson: Tähtipölyn bulevardiJames Thompson (toim.): Helsinki noirMatti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja rakkauden nälkäOuti Pakkanen: YöpuistoMuuta:Jarkko Sipilä – Helsingin pimeä puoli: Rikoskävelyllä Helsingin keskustassaStefan Bremer, Rosa Liksom, Kjell Westö – Helsinki by Night (valokuvateos)
Valitettavasti uudemmista runoista ei ole olemassa noin kattavaa tietokantaa.Vanhempia runoja voi hakea esim. Runosto.net tai Suomen kansan vanhat runot -sivustolta.Ehkä joku lukija muistaa mikä runo olisi kyseessä.
Kirjastomme kokoelman Ezra Poundin suomennetuista teoksista tai sitaattikokoelmista ei löytynyt käännöstä tuosta sitaatista. Verkkosivuilta löytyy käännös, josta ei käy ilmi kääntäjää: "Jos ihminen ei halua ottaa mitään riskejä mielipiteidensä vuoksi, joko mielipiteet eivät ole minkään arvoisia tai hän itse ei ole minkään arvoinen." - Kirjoittajat - Ezra Pound - Mietelauseita.fi
Kuulostaa siltä, että pääkirjastossa oleva tapahtumatila Venny voisi olla sopiva paikka luennon järjestämiseen. Venny on maksuton tapahtumatila ei-kaupallisiin tarkoituksiin pääkirjaston toisessa kerroksessa avoimessa kirjastosalissa. Sinne mahtuu 40 henkilöä. Myös ensimmäisessä kerroksessa olevaa Monitoimitila Matildaa voi varata pienimuotoisiin tapahtumiin, kuten järjestötoiminnan esittelemiseen. Löydät lisä- ja varaustiedot erilaisista tiloistamme kotisivultamme kohdasta: Tilat ja laitteet
Hei,Tähän ei löytynyt valitettavasti suoraa vastausta. Kannattaa tutkia paikallishistorioita tai Kiannon tuotantoa ja etsiä niistä mainintoja. Paikallishistorioita voi etsiä Outi-verkkokirjastossa esimerkiksi hakusanoilla Ylikiiminki paikallishistoria. Kianto kirjoitti aikoinaan myös lehtiin, joten kannattaa tutkailla myös vanhoja lehtiartikkeleita. Niitä löytyy kokotekstinä Kansalliskirjaston palvelussa digi.kansalliskirjasto.fi.Onko jollakin Kysy kirjastonhoitajalta -vastausten lukijalla tarkempaa tietoa? Kommentoi alle.
Oikea muoto vaikuttaisi olevan "kunnan Miinan poika". Joissakin nuoteissa se tosiaan näkyy lipsahtaneen muotoon "kunnon". Syynä voi olla, että se kuulostaa aivoille loogisemmalta ja helpommalta, ja laulua ylöskirjatessa jollekin on käynyt pieni erehdys.Lähteinä: Riistavesi-Seura - Suutarin emännän kehtolaulu & Suutarin emännän kehtolaulu
Lehtinen on levyttänyt Oscarina Hectorin kanssa yhden singlen (2 kappaletta). Single on julkaistu 1967, a-puolella on kappale Savu ja b-puolella Teräsmummo. Molemmat löytyvät Hectorin Hectobox-kokoelmasta.Savu/Teräsmummo-singlen tiedot DiscogissaHectobox Outi-verkkokirjastossa
