Aiemman Kysy kirjastonhoitaja-sivuston vastauksen perusteella kyseessä on Reino Hirvisepän "Maanpuolustajat" niminen laulu. https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-runo-yrjo-jylhan?language_content_entity=fi Etsimällä laulua sekä tekijää googlen hakukoneesta on mahdollista päästä käsiksi Kadettikunnan julkaisemaan tiedostoon, josta laulun sanat löytyvät. OUTI-verkkokirjaston mukaan "Maanpuolustajat" laulu sisältyy myös "Leijonan pojat : "lauluja sotapojille ja kotirintamalle" : sävellyskilpailun tuloksia ja muita sotatalven 1939-40 lauluja"-nuottikokoelmaan, jos laulun sanoja haluaisi tarkastella fyysiestä teoksesta käsin. OUTI-verkkokirjaston kautta teos löytyy tästä linkistä: https://outi.finna.fi/Record/outi.252823/...
Liito-oravat ovat olleet ratikkaliikenteen alettuakin useita kertoja julkisuudessa, joista alla muutamia esimerkkejä:Yle: Liito-orava estää kymmenien omakotitalojen rakentamisen Tampereen ratikan päätepysäkille – ely-keskus: asuntoja tulee tarpeeksi muutenkinYle: Viranomaiset keskeyttivät hakkuut Tampereen ratikan päätepysäkillä liito-oravan vuoksiYle: Raitiotien varikko rakennetaan Tampereen Hervantaan liito-oravasta huolimattaYle: Liito-oravan pesäpuu teki mutkan raiteisiin Tampereella – hidastaa ratikan vauhtia ja kuluttaa pyöriä Raitiotieallianssin ensimmäisen osan rakentamisvaiheen ympäristöraportista vuodelta 2021 (alkaen sivulta 12, kohta 8. Luonto) voit lukea tarkemmin liito-oraviin limittyvästä kartoitus- ja lupatoiminnasta....
Vantaan kirjastojen asiakaskoneilla ei ole tällaisia ohjelmia mutta voit tiedustella Helsingin ja Espoon kirjastojen tilannetta olemalla yhteydessä esim. Helsingin kaupunkiverstaaseen, joka sijaitsee Oodissa tai Espoon kirjastojen Pajoihin, jotka sijaitsevat Entressen, Ison Omenan, Lippulaivan, Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. Kyseisissä kirjastoissa on mediatyöasemia, joilta voi löytyä ohjelmointiin liittyviä ohjelmistoja.
Olisikohan kyse requiemistä eli sielunmessusta? Alunperin requiem on katolisen kirkon jumalanpalvelus, jossa rukoillaan edesmenneiden puolesta. Länsimaisen kalssisen musiikin historiassa lukuisia kuuluisia requiemejä, joista ehkä tunnetuin on Mozartin Requiem (KV626).
Tästä linkistä löydät lisää requiemejä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sielunmessu
Uudenmaan tie- ja vesilaitospiirin tilat sijaitsivat 1970-luvulla osoitteessa Melkonkatu 16. Tämä käy ilmi julkaistusta "Uudenmaan piirin puoli vuosisataa". Siihen voi tutustua Doria.fi:ssä ja osoite on mainittu sivulla 42: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/139906/5128tie.pdf?sequence=1&isAllowed=yVuoden 1975 Lauttasaari kiinteistörajoineen löytyy Helsingin kaupungin opaskartasta: https://kartta.hel.fi/link/0cXRzf7Ilmakuva tuonaikaisesta Lauttasaresta (1976) löytyy täältä Helsingin kaupungin karttaliittymästä: https://kartta.hel.fi/link/0cXSgVD
Tarkastin jälleen tuon numeron 8 vuodelta 1977, mutta ei siinä tosiaan ollut Pohjolan-Pirhosen novellia tai artikkelia. Selasin myös muut vuoden 1977 numerot sivujen 15-19 kohdilta, mutta ei löytynyt mitään Pohjolan-Pirhoseen viittaavaa. Kansalliskirjaston luettelotiedoissa on siis pakko olla lyöntivirhe.Saimme selville, että kyseessä ei kuitenkaan ole novelli. Pohjolan-Pirhonen julkaisi Uusi maailma -lehdessä epäsäännöllisesti ilmestynyttä kirjoitussarjaa Suomen kartanoista. Kyseinen artikkeli käsittelee siis Hakoisten kartanon historiaa. Hän jatkoi kirjoitussarjan julkaisemista myöhemmin ET-lehdessä:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=ursula+pohjolan-pirhonen+kartano&type=AllFields&limit=20&sort=relevanceArtikkelin...
Julkaisusta E. J. Ellilän kirjaston luettelo löytyy tieto, että Alma Viinikivi oli Alma Viitasen salanimi. Alma Viitasia on ollut Suomessa useita, mutta ehkä kyseessä on ollut lehtiinkin kirjoitellut Alma Viitanen, todennäköisesti ammatiltaan opettaja; koko nimi ehkä oli Alma Aliina Viitanen. Viitasesta löytyy vain vähän tietoja, mahdollisesti hän oli kihloissa Sulo Lindströmin kanssa, mutta Lindström purki kihlauksen. Alma Viitanen mainitaan myös Uuraisten kierokoulun opettajattarena. Hän oli opiskellut Kuortaneen esi- ja kiertokoulunopettajaseminaarissa ja saanut päästötodistuksen vuonna 1914. Geni-verkkosivuilta löytyy Keuruulla 29.12.1892 syntynyt Alma Aliina Viitanen (Vinstén), jonka ikä ja vaihtoehtoinen nimi tuntuisi sopivan näihin...
Carl Gustaf Swan (1858-1935) oli kirjailija Anni Swahnin isä.Hänestä kerrotaan esim. Yle Areenan ohjelmassa Villimiehen jalanjäljissä, joka kertoo Lappeenrannan historiasta. Osa 18. Linkki Yle Areenaan.Akatemiasampo löytää paljon lisätietoa Swahnista ja suvusta. Linkki Akatemiasampoon.Finna haku löytää C.G. Swahnin arkiston. Arkisto sisältää kirjeenvaihtoa, talousasiakirjoja, käsikirjoituksia ja lehtileikkeitä. Linkki hakutulokseen.Swahnista kerrotaan myös Helsingin Yliopiston matrikkelissa 1853-1899 ja Wikipediassa. Linkit https://ylioppilasmatrikkeli.fi/1853-1899/henkilo.php?id=17625https://fi.wikipedia.org/wiki/C._G._Swan
Margareta Hägglundin kirjaa Tavoitteena mallin ura (Karisto, 2009) ei löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Kirjaa on kuitenkin saatavilla monista muista kirjastoista. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön.
Asiaa on selvitetty laajasti eri kirjallisista lähteistä sekä Mika Waltari -seuran asiantuntijoilta. Emme löytäneet mistään ehdokkaiden listaa, eikä kukaan muistanut että sellainen olisi olemassa. Eteläsuomalaisen osakunnan hallussa on saattanut olla kilpailuun liittyviä dokumentteja, joten sieltä voisi vielä kysellä.
Tintti Klapurin väitöskirjasta löytyy lainattavat niteet Turun ja Helsingin yliopistojen kirjastoista. Yliopistokirjastot lähettävät lainattavaa aineistoa myös kaukolainaksi. Kaukolainoista peritään oman kirjaston hinnaston mukainen maksu. Voit siis tehdä kaukolainapyynnön oman lähikirjastosi kautta.Finna.fi: https://finna.fi/Record/utu.9917920965405971?sid=5373975763
Verkkosivulta https://katolinen.fi löytyy tietoa katolisen kirkon toiminnasta Suomessa. Sivuston mukaan katolilaisia arvioidaan olevan Suomessa noin 20 000 ja "noin 45 % jäsenistä on syntyperäisiä suomalaisia. Heistä ruotsinkielisiä on noin 5 %." Loput ovat ei-syntyperäisiä suomalaisia. Lähde: Kirkko Suomessa - Katolinen kirkko Suomessa
Suomalaisten nimiä voi tarkastella Suomi.fi-avoindata-palvelussa. Helmikuussa päivitetyn tilaston mukaan sukunimi Witting on yhteensä 75 henkilöllä (sija 8453) ja Nurmi 7956 henkilöllä (sija 55). Yhteensä sukunimiä on yli 23 000. Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot / sukunimitilasto 2026-02-03Digi- ja väestötietoviraston sukunimihaku näyttää haetun nimen nykyiset, entiset ja kuolleet haltijat, sekä myös naisten ja miesten sekä Suomessa ja ulkomailla asuvien lukumäärät. Digi- ja väestötietovirasto / nimipalvelu / sukunimihaku
Hei!Kyllä äänitteitä voi hakea verkossa Vaski-verkkokirjaston kautta. Joko tekijän nimellä tai sitten teoksen nimellä. Hakua kannattaa tarkentaa vielä koskemaan äänitteitä, joko CD- tai LP-levyihin tai sitten molempiin oman tarpeen mukaan. Klassisen musiikin hakeminen on hieman hankalampaa ja mitä enemmän haettavasta levytyksestä tietää sen parempi. Alkuperäisellä kielellä saa enemmän ja parempia tuloksia kuin suomenkielisellä nimellä haettaessa. Esim. tässä tapauksessa Johann Strauss:Eine Nacht in Venedig löytää yhden äänitteen jossa on koko teos. Mikäli etsit äänitettä tuosta nimenomaisesta Helsingin konsertista niin sellaista ei ole kirjaston kokoelmissa.
Erilaisia tunnetaitoja käsitellään monissa viime vuosina ilmestyneissä kuvakirjoissa. Tässä joitakin kuvakirjavinkkejä kiukuttelusta ja kiukun kesyttämisestä. Kekäläinen, Saara: Valpuri ja karmiva kiukkupäivä (Tammi, 2026)Penna, Virpi: Sintti ja mökötuuli (Lasten keskus, 2026)Sabbag, Britta: Malttia, kiukkukärsä! (Mäkelä, 2025)Bright, Rachel: Ei käy, sanoi kameli (Mäkelä, 2025)Böhm, Anna: Tänään minua kiukuttaa (Mäkelä, 2025)Kallio, Maaret: Luminen nujakka (WSOY, 2023)Aittokoski, Metsämarja: Pikkuli sanoo ei! (Mäkelä, 2023)Kirkkopelto, Katri: Molli ja väärä jalka (Lasten keskus, 2023)Knapman, Timothy: Joskus minä raivostun (Mäkelä, 2022)Lang, Suzanne: Kiukkuinen apina (Art house, 2022)Vilja, Maria: Näkymätön reppu (Karisto, 2022...
