Helmet-kirjastokortti lakkaa toimimasta, jos asiakas ei ole käyttänyt sitä kolmeen vuoteen. Uuden saat maksutta käymällä jossain helmet-kirjaston toimipisteessä pääkaupunkiseudulla. Henkilöllisyys on todistettava. Kortti on maksuton.
Lainatuimpia ja varatuimpia kirjoja koskeviin kysymyksiin on verkkopalvelussamme vastattu usein aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät palvelumme arkistosta hakusanalla lainaustilastot https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=lainaustilastot ja varatuimmat https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=varatuimmat .
Valtakunnallista tilastoa kirjastojen kysytyimmistä kirjoista ei ole olemassa, mutta monet kirjastot julkaisevat nettisivuillaan tilastoja halutuimmista kirjoista. Ne löytyvät netistä haulla lainatuimmat kirjat.
Tässä linkkejä joidenkin kirjastojen halutuimpiin teoksiin:
Helmet-kirjaston eli pääkaupunkiseudun kirjastojen halutuimmat
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit?filter=Halutuimmat
Lappeenrannan seudun...
Yleisimmissä suomalaisten sukunimien alkuperää koskevissa kirjoissa ei valitettavasti ollut käsitelty tätä nimeä, mutta Sukunimi-info -sivujen mukaan se on Suomessa kuitenkin itse asiassa varsin yleinen. Romaneilla se on kyllä ollut tavallinen, mutta sitä ei varsinaisesti ole sidottu mihinkään tiettyyn väestöryhmään. Noin joka 2800:s suomalainen on nimeltään Friman, ja sukunimien yleisyyslistalla se on täällä sijalla 414 kaikkiaan 23 937:stä sukunimestä. Nimi merkitsee vapaamiestä, mutta sillä voi tosin olla lisäksi muitakin merkityksiä. Sukunimi-info -sivulta löydät sukunimeä koskevaa lisätietoa ja erityisesti siihen liittyviä tilastoja Suomessa ja muualla maailmassa.
Mikäli olet kiinnostunut...
60-luvun porvoolaisesta musiikista löytyy nettisivu osoitteesta www.60sporvoo.fi Siitä voi lukea mm The Holders-yhtyeen historiasta. Yhtyeen kokoonpano on vaihtunut vuosien varrella, mutta ainakin seuraavat jäsenet ovat kuuluneet siihen:
Markku ”Makkis” Johansson (rummut)
Seppo ”Sipi” Soiramo (laulu)
Kimmo ”Kippa” Berglöf (basso)
Kai Berglöf (kitara)
Harry ”Guna” Gunaropoulos (laulu, kitara)
Tom ”Empty” Gustafsson (laulu)
Pekka ”Spede” Pynnönen (soolokitara)
Peter "Petski" Nyqvist (rummut)
Etsimme kaikista käytössämme olevista musiikkitietokannoista (Viola, Fono ja kirjaston aineistotietokannat) sekä internetistä, mutta emme löytäneet kyseisen laulun sanoja. Fonosta löytyi jonkun verran tietoja laulusta:
Laulu tunnetaan kahdella eri nimellä: "Pieni valkolumme" tai "Valkoinen lumme". Kappale alkaa säkeillä "Metsälammen pinnalla uinuu lumme niin valkoinen...".
Laulu on Usko Kempin sanoittama ja säveltämä. Vanhoissa levytyksissä laulun tekijäksi on merkitty Kempin salanimi F. Voitto.
Lähde:
http://www.fono.fi/
Kysyimme asiaa Mikkelin maakunta-arkistosta, jossa säilytetään luovutetun Karjalan valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten sekä seurakuntien arkistoja. Saimme Mikkelistä seuraavan vastauksen:
"Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään Luovutetun Karjalan kirkonarkistoja. Jos henkilö on syntynyt Vuokselassa niin syntymätodistuksen saa täältä, siinä ei kylläkään ole kellonaikaa. Piirilääkärin arkistoissa saattaa olla joiltakin vuosilta esim. kätilöiden kertomuksia synnytyksistä.
Helsingissä Kansallisarkistossa on lääkintöhallituksen arkistoa (V-arkisto), joka sisältää lääneittäin mm. Kätilöiden kertomukset synnytyksistä , synnytyspäiväkirjoja lähinnä ajalta 1920-1944, joissa mainitaan myös kellonaika.
Syntymätodistus voidaan tehdä...
Sukunimistä ja niiden merkityksistä löytyy Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta. Kulpakko on peräpohjolainen sukunimi. Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Kittilässä, Sodankylässä ja Torniossa on ollut tämännimisiä taloja. Rovaniemellä puolestaan Kulpakko on vaara-alueen nimi. Kulpakko-sanan merkitys on paikoin sama kuin kulppi- sanan (merkitsee ”vesilätäkköä” sekä ”maljaa” ja ”kauhaa”), paikoin se on tarkoittanut ”kulkijaa”.
Meltaus-sukunimen osalta ei selvää vastausta ole, edellä mainitussa kirjassa viitataan sukunimeen Murtoniemi, jonka nimisiä niemiä ja asumuksia on myös Pohjanmaalla.
Uusiseelantilaiset kirjailijat kirjoittavat pääosin englanniksi, mutta myös maorinkielisiä teoksia on alkanut ilmestyä yhä enemmän. Tunnetuimpia uusiseelantilaisia kirjailijoita lienevät Katherine Mansfield, Alan Duff, Patricia Grace sekä Witi Ihiamera. Heidän teoksiaan on myös suomennettu.
Internetistä löytyy runsaasti uusiseelantilaista kirjallisuutta käsitteleviä englanninkielisiä sivustoja. Tässä linkkejä muutamiin:
http://en.wikipedia.org/wiki/New_Zealand_literature
http://www.zeroland.co.nz/new_zealand_literature.html
http://www.library.auckland.ac.nz/subjects/nzp/nzlit2/authors.htm
http://www.bookcouncil.org.nz/writers/index.html
Seuraavat sivustot esittelevät uusiseelantilaista runoutta:
http://www.vuw.ac.nz/modernletters/bnzp/...
Hannele ja Maarit eivät merkitse japaniksi mitään, mutta Jari voisi viitata japanilaiseen keihääseen yariin. Japanin y äännetään suomen kielen j:n tavoin eli yari=jari.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yari_(keih%C3%A4s)
Fleecen pesulämpötila on tosiaan korkeintaa 40 astetta.
Luteiden hävitys taas vaatisi 60 astetta ja / tai kuivausrummun lämpökäsittelyn päälle.
Esim. Polartec hienopesu 30°C, Ponte Torto Tecnopile ja Normal fleece maks. 40°C .
Kannattaisikin kokeilla luteiden hävittämistä pakkasessa.
Se tosin vie enemmän aikaa...
"Luteet kuolevat pakkasessa, mutta luteiden ja myös niiden munien hävitys pakastimessa vie aikaa. Luteiden ja munien hävittäminen -18 asteen pakkasessa kestää 4 vuorokautta.
Kun pakkanen laskee alle 20 asteeseen, luteet ja munat kuolevat kahdessa vuorokaudessa."
http://kyllaseolilutikka.blogspot.fi/2015/09/lutikoiden-lampotorjunta-p…
Anneli on hyväily tai kutsumamuoto Annasta ja Annesta. Anna on kreikkalainen muoto heprean nimestä Hannah (armo). Anne taas on Annan rinnakkaismuoto, suosittu erityisesti englantilaisella kielialueella.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Onko sinulta siis peritty varausmaksu, kun olet hakenut varauksen, vai onko maksu lisätty asiakastietoihisi? Varausmaksua ei tosiaan pitäisi periä alle 18-vuotiailta. Jos varausmaksu on asiakastiedoissasi ja näkyy myös HelMet-verkkokirjaston kautta, voit käydä missä tahansa HelMet-kirjastossa ja pyytää poistamaan maksun. Sama onnistuu myös soittamalla johonkin HelMet-kirjastoon. Mikäli olet jo maksanut maksun, kannattaa käydä keskustelemassa asiasta kirjastossa, johon maksun maksoit. Hyvä olisi ottaa maksusta saamasi kuitti mukaan, koska sillä voit osoittaa maksaneesi.
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Keravan kaupunginkirjastossa on asiakkaiden käytössä digitointiasema, jolla voi siirtää VHS-videokasetin sisällön DVD-levylle. Digitointiaseman käyttöön tarvitaan voimassa oleva Kirkes-kirjastojen kirjastokortti. Asiakas opastetaan tarvittaessa digitointiaseman käytön alkuun.
Lisätietoja digitointiasemasta ja sen käytöstä voit tiedustella Keravan kaupunginkirjaston neuvonnasta, puh. 09 2949 2580. Katso myös nettisivu: http://www.kerava.fi/kirjasto_yleisopaatteet.asp
Joensuun kaupunginkirjastossa Stan Laurel & Oliver Hardy = Ohukainen ja Paksukainen -elokuvia näyttää olevan saatavilla vain videolla.
Löytyneet teokset (yhteensä 7 teosta)
- Ohukainen & Paksukainen 2000 VHS-video
- Muukalaiselegioonan monnit 2000 VHS-video
- Kaksi mustalaista 1997 VHS-video
- Lattapäät laineilla 1997 VHS-video
- Kaksi kulkuria 1997 VHS-video
- Merimiehiä ja maakrapuja 1996 VHS-video
- Leffakärpänen 1994 VHS-video
http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/haku/index.htx
Sama tulos tulee pääkaupungin seudun yleisten kirjastojen tietokannasta www.helmet.fi. eli elokuvia on saatavilla videolla.
Filmifriikki-nettikaupassa näytti olevan saatavilla 5 DVD:tä.
www.filmifriikki.fi
- Laurel & Hardy: Flying...
Hyviä tiedonlähteitä liikunta- ja urheilualalla ovat mm. Lahden ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kirjastojen tietokannat, koska molemmissa oppilaitoksissa voi opiskella liikunta-alaa. Hakusanana kannattaa ehkä käyttää vain asiasanaa koripallo, ja käydä läpi löytyneitä nimekkeitä etsien niiden joukosta itselle parhaiten sopivat. Kovin tarkasti asiasanoittamalla saattaa moni hyödyllinen lähde jäädä löytymättä.
Lahden ammattikorkeakoulun Masto-tietokannasta löytyy esim. tämä:
- Koripallovammojen ennaltaehkäisy : koulutusprojekti juniorivalmentajille / Anu Kärkkäinen, Sanna Soikkeli (1998)
Masto: http://masto.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=Exit&SEQ=2008031815314…
Jyväskylän yliopiston Jykdoc-tietokannan kautta uutta...
Laulusta on julkaistu nuotinnos kokoelmassa "Salossa soi. 3 : Vuoden 1998 uudet lastenlaulut". Löytyy Tampereen kokoelmista ja myös monesta muusta PIKI-kirjastosta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tässä kopio eduskunnan kotisivulta:
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/tervetuloa/taysistunto.h…
Suullinen kyselytunti
Suullinen kyselytunti pidetään torstaisin klo 16.00 alkavan täysistunnon alussa. Se kestää nimensä mukaisesti noin tunnin. Puheenvuorojen yhden minuutin pituusrajoituksella turvataan keskustelun elävyys ja nopea rytmi. Läsnä olevat ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Ministerit eivät etukäteen saa tietoonsa esitettäviä kysymyksiä, joten kyselytunnilla punnitaan ministerin kyky hallita hallinnonalansa ajankohtaiset asiat. Puhemies ratkaisee, missä järjestyksessä edustajat saavat puheenvuorot ja minkä verran kustakin aihepiiristä keskustellaan. Kaikkia pyydettyjä puheenvuoroja ei yleensä ehditä...
Runon nimi on ”Kurki ja joutsen”, ja se on ilmestynyt Pohjanpään kokoelmassa ”Metsän satuja ja muita runoja” (WSOY, 1924) sivuilla 15–18. Runo löytyy useista muistakin kokoelmista tai valikoimista, esimerkiksi Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta ”Kaipuu ylitse ajan” (WSOY, 1989) sivuilta 55–56.
Teoksessa Etelä-Pohjanmaan historia I-II kerrotaan, että perimätiedon mukaan juuri mainitsemasi Jouppi on Seinäjoen vanhin talo. Tähän tietoon nojaa myös Juhani Heikkilä artikkelissaan Seinäjoen asutushistoriaa 1500-luvulta 1800-luvulle, joka löytyy Porstua-verkkopalvelusta osoitteesta http://www.porstuakirjastot.fi/files/409/seinajoen_rakennuskulttuuria_h… .
Kyseessä saattaisi olla Martti Haavion satu Pullapoika, joka ilmestyi ensimmäisen kerran v. 1950. Tarinassa Hilkka-niminen tyttö leipoo Pullapojan, joka hyppää uunista elävänä ja lähtee maailmalle seikkailemaan. Pullapoika tapaa Jänö-Pupun,Repo-Ketun, Susi-Hukan ja Nalle-Karhun, jotka kaikki yrittävät syödä sen. Lopulta Pullapoika päätyy takaisin kotiin, ja Hilkka syö sen.
Satu löytyy mm. näistä kirjoista:
Martti Haavio: Pullapoika
Martti Haavio: Iloinen lorukirja (s. 87-91)
Martti Haavion kirjassa "Kultainen lukukirja" sadusta on erilainen versio, ja se on sarjakuvin kuvitettu.
