Jos ei nyt ihan romahda , niin kaikki ainakin tuntui mielettömältä Veijo Meren Mannerheim-kirjassa sivulla 179.Mannerheim oli kuumeinen 39,5, sairaalahoidon tarpeessa ja hänen on pakko ratsastaa. Kaiken huipuksi hänen kouluttamansa oma hevonen ammutaan kuoliaaksi hänen altaan.TEKIJÄ Meri, VeijoTEOS C. G. Mannerheim, Suomen marsalkka / Veijo Meri ; [työryhmä: Sampo Ahto, Tarmo Mäki-Kuutti, Mauno Saari] ; [asiantuntijat: Yrjö Blomstedt, Matti Klinge]PAINOS 4. painos - 6. painos 2003Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1994ULKOASU 468 sivua : kuvitettu
Ratsastushousujen kaavat löytvät Suuresta Käsityölehdestä 2004: 8 (s. 16, 60-61)Lehti löytyy Vaskista https://vaski.finna.fi/Record/vaski.636071?sid=5345952102
Hämeenlinnan pääkirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy sidottuna vuosikerrat 1879-2011, 2013 (tammi-lokakuu), puuttuu vuodet 1887-1888, 1896-1901 ja 1923, 2012 ja 2014 alkaen. Vuosikerrat 1879 alkaen käytettävissä mikrofilmeinä Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipisteessä, mikrofilmaus on päättynyt 15.8.2023. Löydät tiedot sidotuista vuosikerroista myös Vanamo-verkkokirjastosta: Hämeen sanomat | Vanamo-kirjastot | Vanamo-kirjastotSidottuja vuosikertoja ei voi lainata kotiin, mutta niitä pääsee tutkimaan varaamalla käyttöön tutkijanhuone Holvin ja kertomalla varauksen lisätiedoissa, mitä vuosikertoja haluaa lukea. Varaamiseen tarvitset Vanamo-kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun. Kirjaston tilavarauspalvelun löydät tämän linkin...
Katri Helenan Parhaat -nuottia löytyy useista eri kirjastoista. Voit tehdä siihen varauksen oman kirjastosi verkkokirjastossa.Finna.fi: https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=katri+helena+parhaat&ty…
Porot olivat jo varhain yksityistä omaisuutta. 800-luvulla eläneen norjalaisen heimopäällikön Ottarin todetaan omistaneen 600 poroa ja houkutusporoa. Porot lienevät olleet Ottarin veroalueen saamelaisten omistamia tai hoitamia.Vähitellen poronhoidossa siirryttiin muutamien porojen omistamisesta suurempiin porokarjoihin. Fennoskandian alueen suurporonhoito sai alkunsa myöhäiskeskiajalla Länsi-Norjan alueella. Tunturipeurojen määrän vähentyessä kehitettiin uusi, paimennukseen ja jutaamiseen perustuva poronhoito. Poronhoito alkoi levitä eri suuntiin 1300-luvulla ja saavutti Pohjois-Ruotsin ja Tornion Lapin 1400-1600-lukujen aikana. Ruotsin ja Norjan tunturialueilta suurporonhoito levittäytyi vähitellen länteen. Suurporonhoito levisi...
Tähän lauluun on useita suomenkielisiä sanoituksia. Erkki Ainamon sanoitus "Üsküdar" alkaa: "Üsküdarin yllä riehuu tuuli ja sadesää. Kastuneena kultani tuossa huoletta kiirehtää". Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:112 kitaralaulua (Fazer, 1968)Koulun musiikki. 5-6 / Vesa-Heikki Mikkola, Jari Sikander (Otava, 1988)Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009)
Tietokantojen perusteella näyttää siltä, että Ralph Waldo Emersonin teosta English traits ei ole suomennettu, ei myöskään teoksen kolmatta osaa Land, josta lähettämäsi sitaatti on peräisin.https://finna.fi/https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografiahttps://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_base=fin01_opachttps://www.gutenberg.org/cache/epub/39862/pg39862-images.html
Tämä Sotilaspojan uni -niminen runo on sanoittaja, radiotoimittaja ja kirjailija Reino Palmrothin (1906-1992) käsialaa. Hänet tunnettiin nimimerkeillä Reino Hirviseppä ja Palle. Runo on julkaistu Reino Hirvisepän teoksessa Isänmaa: runoja ja lauluja aseveljille ja kotirintamalle. Runo, tai ainakin osa siitä, löytyy myös Aseveli-lehdestä Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista. Aseveli 2/1939, s.4
Keskustallin ratsastuskoulun tunnetuimpia kasvatteja lienevät Suomen olympiaedustajat Kyra Kyrklund ja Christopher Wegelius. Lisää tietoa Keskustallin sivuilta: https://www.keskustalli.fi/historia.html.
Suomalaisiin kansanuskoihin liittyvät teokset käsittelevät pitkälti taikaolentoja tai luontoon liittyviä taikauskoja. Selkeää yksittäistä lähdettä, joka keskittyisi juuri taikakaluihin ja niiden käyttötarkoituksiin Suomessa, ei tunnu löytyvän. Yksi syy tälle saattaa olla se, että tiedon kerääminen on ollut vaikeaa. Taikuudesta ja sen vaikutuksista ei ole haluttu puhua yhteisössä eikä sen ulkopuolella (Virtanen). Lähdeaineistoa on heikosti saatavilla ajalta ennen 1800-lukua (Klemettinen).Arkeologi Sonja Hukantaival on tutkinut pro gradu -tutkielmassaan sekä väitöskirjassaan rakennuksiin tarkoituksellisesti kätkettyjä esineitä. Sittemmin Hukantaival on tutkinut museoista löytyviä taikaesineitä, joten hänen tutkimuksistaan voisi löytyä...
Valitettavasti en saanut selville "Aurinko murskaa murheen mielen" -alkuisen runon kirjoittajaa. Olisiko tällä palstalla mahdollisesti lukijoita, joille runo on tuttu?
Jos haluaa käyttää arkistoituja verkkosivuja lähteenä opinnäytetyötä kirjoittaessa se käy hyvin. Aineistoon viitataan ihan kuten normaalisti viitattaisiin, mutta viitetiedoissa käytetään verkkosivun osoitteena arkistoitua verkko-osoitetta. Lähteistä voi University of Michigan Library -verkkosivuilta katsoa esimerkkejä eri viitetyyleissä. Viitetyylejä onkin monta erilaista, joten voi myös opinnäytetyön ohjaajan kanssa keskustella siitä mikä on paras käytäntö juuri siinä viitetyylissä, joka opinnäytetyössä on käytössä. Lähteet:University of Michigan Library, tutkimustyön opas (englanniksi). https://guides.lib.umich.edu/c.php?g=1466381&p=10909429 APA Style -blogi (englanniksi). https://apastyle.apa.org/blog/nonrecoverable-...
Kuulun Espoon kaupunginkirjaston vastaajarinkiin, joten kommentoin nyt vain Espoon palveluja. Minun tiedossani ei ole valitettavasti pianon- tai kitaransoiton ryhmiä, jotka järjestettäisiin kirjastossa.Sen sijaan Ison Omenan kirjastossa alkaa tänä syksynä (2026) ukulelen alkeet -ryhmä, johon ovat tervetulleita kaikki nuoret ja aikuiset 12-vuotiaasta ylöspäin. Kirjastosta saa lainasoittimen tunnin ajaksi. Lisätietoa ryhmästä löytyy tästä linkistä: Ukulelen alkeet | | helmet.fi. Voisiko tämä olla sinulle mieluinen harrastus? Jos haluat tutustua pianon- tai kitaransoittoon omatoimisesti, kirjasto tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kaikista Espoon isoista kirjastoista löytyy sähköpiano, jonka voit varata käyttöösi Varaamosta tämän linkin...
Ulosteiden kokoa on hieman vaikea hahmottaa kuvasta, mutta mielestäni ne näyttävät liian pieniltä supikoiralle. Koon puolesta karhu tuntuu todennäköisemmältä vaihtoehdolta. Kirjastonhoitajan osaaminen ei kuitenkaan riitä varmaan lajinmääritykseen.
Hei! Eri teosten ja kirjailijoiden koko maan kattavia lainaustilastoja kannattaa kysellä yksittäisten kirjastojen tai yksittäisten kirjastokimppojen sijaan Sanastolta eli kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestöltä. Sanasto muun muassa listaa vuosittain kirjastojen lainatuimmat teokset. Sanaston yhteystiedot löydät osoitteesta https://sanasto.fi/ Lisäksi monet alueelliset Finna-verkkokirjastot julkaisevat omia listojaan vuoden suosituimmista teoksista -- esimerkiksi Piki-Finnan lainatuimmat tai Keski-Finnan varatuimmat teokset. Tällaista kautta voit rajata tilastot suoraan vaikkapa Pirkanmaalle (https://piki.finna.fi/Content/popular) tai esimerkiksi Keski-Suomeen. Edelleen, Suomen kaikkien...
Hei,Hyvä kysymys. Kieli ei aina ole looginen vaan siinä on eri aikaan muodostuneita rakenteita ja luonnollista varianssia, joka voi johtua vaikka siitä, miten tietty muoto sopii suuhun lausuttavaksi.Genetiivialkuisen yhdyssanan genetiivi voi viitata mm. kohdetta, tavoitetta tai tekijää. Eli pelastamisen kohde on henki.https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/yhdyssana-alkuosassa-genetiivi-aidinkieli-rauhanneuvottelu-kuvankaunis/Henkivartijassa taas henki on määrite, minkätyyppinen vartija on kyseessä (vrt. yövartija). Kyseessä ei ole vain henkeä vaan henkilöä (ja tietysti myös tämän henkeä) turvaava vartija. Nykyisin syynä voi olla myös muiden kielten, erityisesti englannin vaikutus, jolloin nimike voi olla enemmän tai vähemmän suora...
Tämä joulunuotti löytyy F-kustannuksen nuottikirjoista: Suuri joululaulukirja, Kauneimmat joululaulut, Valkea joulu ja Suuri toivelaulukirja 18. Tähän kysymykseen vastaamisessa olisi voinut auttaa myös lähin kirjasto, josta kannattaa tiedustella näitä nuotteja.
Löytynyt netin keskustelufoorumista nämä säkeet:Lintuin lauluhun heräsinAamusella ma varhainSana, katsekin tyly onVilu vierahan koissa.Kenkään helli ei enää mua.äiti, voi kuinka kaipaan suo.Laulun tekijää ei ole vielä selvinnyt, mutta ehkä palstan lukijoista joku tunnistaisi tämän.
Hei, kyseessä on varmaankin tämä kappale: Drunks & Children ja se on alun perin esitetty The Mighty Bosstones - yhtyeen albumilla Devil's Night Out (1989). The Mighty Mighty Bosstones Drunks and Children
