Hei, kyseessä on varmaankin tämä kappale: Drunks & Children ja se on alun perin esitetty The Mighty Bosstones - yhtyeen albumilla Devil's Night Out (1989). The Mighty Mighty Bosstones Drunks and Children
Finnan hakupalvelusta, jossa on aineistoja arkistoilta, kirjastoilta ja museoilta, löytyy Aino Kajavan nimellä lehtiartikkeleja muun muassa Tulenkantajat-lehdestä, sekä sanoituksia ja käsikirjoituksia. Onni Koiviston nimellä löytyy myös kirjallisuutta, muistelmateoksia ja sotilasopas. Sulo Tammisesta löysin Finnasta ainoastaan valokuvan. Toki nämä tulokset saattavat olla samannimisistä mutta eri henkilöistä, mutta ainakin ajankohdat sopivat lukemasi runoantologian ajankohtaan.Kannattaa tutustua Finnan kiehtovaan maailmaan.https://www.finna.fi/kajava, aino | Hakutulokset | Finna.fikoivisto, onni | Hakutulokset | Finna.fitamminen, sulo | Hakutulokset | Finna.fi
Ison härän runoa käsitelevät mm. akateemikot Martti Haavio teoksessa Karjalan jumalat (WSOY 1959) ja Anna-Leena Siikala teoksessa Itämerensuomalaisten mytologia (SKS 2012). Mahdollisesti aihetta sivuaa myös emeritusprofessori Juha Pentikäinen teoksessa Kalevalan mytologia, mutta tätä en päässyt tarkistamaan teoksen ollessa lainassa.
Kallion kirjasto kokosi tannoisina vuosina listan "Kallio kirjallisuudessa", joka löytyy enää Wayback machine -internetarkiston kautta: https://web.archive.org/web/20120823075923/http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kirjallisuus/ Rajasin listalta 1920-1960-luvuille sijoittuvat kirjat:Aho, Elisabeth: Sisar: historiallinen romaani vuosilta 1918-1924. Otava 2011Bagge, Tapani: Sininen aave. Tammi 2011Björk, Marja: Posliini. Like 2008Cleve, Anders: Katukiviä. Otava 1960Hämä, Erkki: Jeesus oli vihainen. Neirol 2009Jääskeläinen, Seppo: Kulmat. Otava, 1999Kaipainen, Anu: Nuoruustango. WSOY 1989Lehtinen, Torsti: Kun päättyy Pitkäsilta. Karisto 1982Lyytikäinen, Toivo: Häkkilintu. Kesuura 1999Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi: hima Stadissa. Edico...
Ingeborg Bachmannin novellin Jugend in einer österreichischen Stadt suomennos sisältyy kokoelmaan Kolmaskymmenes vuosi (1963, suom. Kyllikki Villa). Novellin suomenkielinen nimi on Nuoruus eräässä Itävallan kaupungissa.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_28113https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242220422381
Romaania Vestersand ei ole vielä julkaistu ruotsiksi. Kniven i eldenin julkaisi Bonniers, eikä kustantamon sivuilta löydy mitään mainintaa jatko-osasta.
Arkkitehti Toivo Löyskän piirtämä rakennus valmistui Helsingin Ruskeasuolle osoitteeseen Paraistentie 3 vuonna 1955. Rakennuksessa toimi Karjalan yhteiskoulu vuoteen 1986, minkä jälkeen rakennus siirtyi Helsingin Rudolf Steiner -koulun käyttöön.Steinerkoulun historiaa - Helsingin Rudolf Steiner -kouluHELSINGIN RUDOLF STEINER KOULURu-Ta_kevat_2023.pdfHelsingin Rudolf Steiner -koulu. | Helsingfors stadsmuseum | Helsingin kaupunginmuseoToivo Löyskä – Wikipedia
Helmet-kirjastojen E-kirjastosta löydät kielikursseja, englanninkielisiä äänikirjoja ja englanninkielisiä lehtiä, joita voit myös kuunnella. E-kirjaston löydät Helmet-sivulta.Promentor-kielikursseissa on myös englannin kielen kursseja, joiden esimerkkilauseita voi kuunnella. Kielikursseja voi varata ja lainata Helmet-kirjastokorttia ja siihen liittyvää pin-koodia käyttäen. Kielikursseja voi kuunnella tietokoneella (tai mobiililaitteella). Naxos poken word libraryn kautta voit kuunnella englanninkielisiä äänikirjoja. Ohjelmaan kirjautumiseen riittää Helmet-kirjastokortin numero. Naxos spoken word librarya voi kuunnella tietokoneella (tai mobiililaitteella). Valtakunnalliseen E-kirjastoon kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai...
Jatkosodan ensimmäisestä päivästä voi lukea esimerkiksi Ilkka Enkenbergin Jatkosota päivä päivältä -teoksesta (Readme.fi 2014, 978-952-220-841-5). Lisäksi jatkosodan alkua käsitellään Armas Härkösen kirjassa Jatkosodan alku Ilomantsissa (BoD - Books on Demand 2024, 978-952-80-7187-7) sekä Jatkosodan pikkujättiläisessä (WSOY 2005, 978-951-0-28690-6). Kansalaisten muistelmia talvi- ja jatkosodan ajalta voit lukea Teijo Suomisen kirjasta Elämää kotirintamalla sotavuosina 1939-1945 (Pori, Länsipuisto 18 A Eläkeliiton Satakunnan piiri, 2001, 952-91-3117-8).Liitän tähän oheen myös haun jatkosota-aiheisista muistelmista, jos haluat katsoa lisää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta: https://vanamo.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%...
Kyllä, tällaisia kirjoja on olemassa. Tällaisia kirjoja voi hakea termillä rinnakkaisteksti. Lisäksi on hyvä valita valikosta kieli, jonka toivoo kirjassa esiintyvän. On hyvä valita, vaikka vain ruotsi. Jos valitsee kaksi kieltä, suomi ja ruotsi, näyttää palvelu kaikki kirjat joissa esiintyy jompaa kumpaa kieltä.Blanka-kirjastoista näyttäisi löytyvän neljä tällaista kirjaa. Kansallisen Finnan kautta löytyy enemmän tällaisia teoksia. Näitä teoksia voi kaukolainata tarvittaessa oman kirjaston kautta. Ohessa linkki kansallisen Finnan sivulle, jossa on haku tällaisista kirjoista. rinnakkaisteksti | Hakutulokset | Finna.fi
Huhtiniemi on suosittu asuin- ja ulkoilualue noin 2 km päässä Lappeenrannan keskustasta Saimaan rannalla. Huhtiniemestä löytyy uimaranta, paljon ulkoilu- ja kuntoilumahdollisuuksia ja venesatama. Yliopistolle on matkaa noin 4 km. Alueella on sekä kerrostaloja että omakotitaloja, ja palvelut löytyvät muutaman sadan metrin (kauppa) tai muutaman kilometrin päästä (Lappeenrannan ja Sammonlahden keskusta). Huhtiniemessä on tarjolla sekä vuokra- että omistusasuntoja.
Hei, etsimäsi kirjat ovat varmaankin Stanislav Rudolfin kirjoja. Häneltä löytyy seuraavat suomennetut nuorten kirjat :-Hellästi virkattu aika-Minustako urheilija-Päivänkakkaroita linnanneidille-Tonnikala-Tyttö kuin punapippuri-Uhmamielinen syksyKaikki nämä kirjat löytyvät Pasilan kirjaston varastosta.
Guinnesin maailmanennätysten mukaan Ivan nimisten henkilöiden kokoontuminen 2325 hengellä on ennätys. Paikkana Kupres Bosnia-Herzegovina vuonna 2017. Mohamedit taisivat viedä ennätyksen Maria nimisiltä.https://www.guinnessworldrecords.com/world-records/largest-same-name-ga…
HeiJos haluat löytää tarkan syntymäaikasi, sen pitäisi selvitä potilastiedoistasi. Jos olet syntynyt Lappeenrannan keskussairaalassa voit lähettää potilastietopyynnön sähköisesti. Hyvinvointialue käsittelee pyynnön ja toimittaa sinulle kaikki heillä sinusta olevat tiedot. Potilas- ja asiakastietojen tarkastaminen - Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Alkoholin käytöstä sotavuosina kirjoittavat Jonna Pulkkinen ja Mika Wist teoksessa Viinalla terästetty sota: alkoholi sotavuosina 1939-1944 (Atena 2017). Teoksessa siteerataan eversti K.A. Tapolan syyskuussa 1941 antamaa ohjetta alkoholin jakelusta, jonka mukaan alkoholia voitiin jakaa joukolle rasittavan partiomatkan tai muun erikoistehtävän jälkeen, jos kosteuden aiheuttama vilustumisvaara on olemassa, tai palkinnoksi erityisen huomattavan saavutuksen jälkeen. Alkoholin jakaminen etulinjaan viholliskosketuksissa oleville joukoille oli erikseen kielletty. Johtajien yksinoikeus eivät viina-annokset olleet. Maaliskuussa 1942 erikoistehtäviä suorittaneelle Sissipataljoona 3:n miehille jaettiin ylimääräiset 75 gramman alkoholiannokset....
Liisa Mäntymiehen (Suurla 1975-1992) kirjan ”Neitsyt Marian kuva-albumi” (1995) luvussa ”Äiti ja poika” kerrotaan mm. Kaanan häistä, mutta aiheeseen liittyvää runoa en hänen teoksistaan löytynyt. Mäntymiehellä on muutakin kirjallista tuotantoa, hän mm. kirjoitti kolumneja noin kahteenkymmeneen lehteen. Varmuudella kysymykseen on näin ollen vaikea vastata.Muistaisikohan joku lukijoista kyseisen runon? Alla linkki Liisa Mäntymiehen (1947-2025) muistokirjoitukseen Helsingin Sanomissa:https://www.hs.fi/muistot/art-2000011226492.html
Taipaleen puolustusasemista saa hyvän kuvan esimerkiksi Kimmo Sorkon lukuisista aihetta käsittelevistä teoksista:Sorko, K. (2003). Linjoja ja linnoituksia: Osa 1, Talvisodan Taipaleen puolustuslohkon kanta- ja kenttälinnoittaminen itsenäisyyden alusta ylimääräisten harjoitusten alkuun sekä linnoitussuunnitelmia 1919-1939. Kopijyvä.Sorko, K. (2006). Linjoja ja linnoituksia: Osa 2, Talvisodan tiukin puolustuslinja : Mannerheim-linja ja linnoituksia Taipaleen puolustuslohkolla. Jyväskylä Minerva.Sorko, K. (2012). Kiviniemen lukko. Alavuden veteraanien perinnetoimikunta.Teoksissa on paitsi käyttökelpoisia, jopa yksittäisen pikakivääriaseman tarkkudelle meneviä karttoja alueelta, myös maaston hahmottamisessa auttavaa valokuva-aineistoa....
