Eino Leino-tutkimuksissa ei löydy yhteyttä Viktor Rydbergin ja Leinon välillä. L.Onervan Leinosta tekemästä elämäkerrasta ei löydy asiaan viitteitä.Ei myöskään tuoreimman elämäkerran Leinosta tehneen Panu Rajalan teoksessa ole viittauksia näiden kahden kirjailijan välillä.TEKIJÄ Onerva, L.TEOS Eino Leino : runoilija ja ihminen / L. OnervaPAINOS 2. painosJulkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1979ULKOASU 608 sivua : kuvitettu TEKIJÄ Rajala, Panu, kirjoittaja.TEOS Virvatuli : Eino Leinon elämä / Panu Rajala.Julkaisutiedot Helsinki : Werner Söderström...
Emme valitettavasti löytäneet tietoja runon kirjoittajasta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen runon kirjoittajan? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kysymyksestä ei ilmene, mitä kisoja tarkoitetaan (olympiakisat, Wimbledon, Davis Cup...). Eri kisoissa on ilmeisesti ollut hieman erilaisia käytäntöjä, mutta pääsääntöisesti venäläiset kilpailijat ovat saaneet osallistua isompiin urheilutapahtumiin yksiöinä käyttämättä Venäjän lippua tai maatunnusta. Ilmeisesti esimerkiksi Wimbledonissa venäläiset saavat kilpailla ilman maatunnuksia, ks. Wikipedia-artikkeli. Tenniksen suhteen asia ei siis poikkea muista urheilulajeista. Mukaan on kutsuttu venäläisurheilijoita, jotka eivät ole tukeneet Venäjän sotatoimia Ukrainassa, mutta en löytänyt kovin vakuuttavia perusteluja, miten asiaa on tutkittu ja tulkittu.
Tarkoitat ilmeisesti Samantha Shannonin teosta Among the Burning Flowers. Sitä ei ole suomennettu, kuten ei ole kyseisen The Roots of Chaos -sarjan kahta aiempaakaan osaa: The Priory of the Orange Tree (2019) ja A Day of Fallen Night (2023).Lähteet:Fennica – Suomen kansallisbibliografiaFinna.fi - hakupalvelujen kokonaisuus
Vantaan kirjastojen asiakaskoneilla ei ole tällaisia ohjelmia mutta voit tiedustella Helsingin ja Espoon kirjastojen tilannetta olemalla yhteydessä esim. Helsingin kaupunkiverstaaseen, joka sijaitsee Oodissa tai Espoon kirjastojen Pajoihin, jotka sijaitsevat Entressen, Ison Omenan, Lippulaivan, Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. Kyseisissä kirjastoissa on mediatyöasemia, joilta voi löytyä ohjelmointiin liittyviä ohjelmistoja.
Suku oli lähtöisin Venäjältä, Gavrilovista, Moskovan koillispuolelta. Sinebrychoffin kauppiassuvun historiaa löytyy teoksista A. Mäkelä-Alitalo, S. Heikkinen & M. Keltanen. Sinebrychoffit. Hämeenlinna 2009.A. Pullinen. Sinebrychoffit - marketentista kauppiassuvuksi. Venäläiset kauppiaat Helsingin historiassa. 2002. S. 137–199.E. Törnroos. Sinebrychoffs ättlingSinebrychoffit : osa suomalaista teollisuus- ja kulttuurihistoriaa https://sinebrychoff.fi/media/d0un4ac1/sinebrychoffit_netti.pdfSinebtychoffin museon sivuilta, https://sinebrychoffintaidemuseo.fi/museon-tarina/#suku
Kansallisarkiston hallinnoima ja netissä oleva Sotasurmasampo 1914-1922 (linkki: Sotasurmasampo ) voisi olla hyvä tietolähde Porvoon punakaartin jäsenten selvittämiseen. Klikkaa ensin kohtaa "Sotasurmat" ja sen jälkeen voit rajata hakutulosta esimerkiksi syntymäpaikan, kirjoillaolokunnan tai kuolinkunnan mukaan. Saat hakutulokseksi listan henkilöistä, ja näet samantien oliko henkilö punaisten vai valkoisten puolella. Henkilönnimeä klikkaamalla saat vielä jonkin verran lisätietoja. Toinen tapa on hyödyntää Kansallisarkiston digitoituja sanomalehtiä. Hakutermin ollessa "Porvoon punakaarti" tulee nämä vanhat sanomalehtiartikkelit esiin (linkki: sanomalehdet ). Klikkaa haluamasi lehden nimeä, jolloin saat koko sivun näkyviin. Jos lehden...
Kyseessä on Anja Laineen teos Rautamadonna vuodelta 1982. Lastu-kirjastoissa ei ole teoksesta lainattavia kappaleita, mutta kotiseutukokoelmasta sen voi pyytää luettavaksi kirjaston tiloissa. Lainattavia kappaleita löytyy kyllä muista kirjastoista.
Hei!Korpisen saari (Korpinen) on pinta-alaltaan noin 7,16 hehtaaria. Pinta-ala on mitattu Maanmittauslaitoksen työkalulla. Korpisesta lisää lähteiden verkkosivuilta. Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Korpinen_(Jyväskylä)https://saynatsaloseura.yhdistysavain.fi/historiaa/saynatsalo-vanhoissa-kartoissa/
1930-luvun Rovaniemen yhteiskoulussa koulupäivä noudatti tyypillistä suomalaisen oppikoulun rytmiä: Ensimmäinen tunti yleensä klo 8.00, oppitunti 45–60 minuuttia (yleisimmin 45 min), välitunnit 10–15 minuuttia, koulupäivässä tavallisesti 5–7 oppituntia, päivä päättyi noin klo 13–15, riippuen luokka-asteesta. Esimerkiksi Rovaniemen yhteiskoulussa koulupäivän pituus oli vähintään 5 tuntia. Aamupäivällä opiskeltiin säännöllisesti 8-10 ja iltapäivällä 12-15 .Lähde: Heikkola L. Lyseopuiston lukio.1998. 30-luvun Rovaniemen koulujen vuosikertomukset löytyy Rovaniemen kaupunginkirjaston arkistosta, ne eivät ole lainattavia.
Jos sukulaisesi ovat eläneet Tampereella, heidän kuolinilmoituksensa on todennäköisesti ilmestyneet Aamulehdestä. Jos asut pääkaupunkiseudulla, pääset helpoiten selaamaan vanhoja Aamulehtiä Kansalliskirjastossa. Vuosien 1940-2023 välisen ajan maakuntalehdet ovat siellä luettavissa mikrofilmeiltä. Jos isotätisi ja hänen miehensä kuolinajat ovat suunnilleen tiedossa, voit selata lehtiä niiltä ajoilta. Voit kysellä asiasta tarkemmin Kansalliskirjastosta: sähköpostitse osoitteessa kansalliskirjasto@helsinki.fipuhelimitse numeroon 02941 23196 (ma-pe klo 10-13)vastaamme chatissa osoitteissa kansalliskirjasto.fi ja digi.kansalliskirjasto.fi (ma-pe klo 13-16)Lisätietoa: Mikrofilminlukulaitteet - Kansalliskirjasto
Teoksessa TYKS - Keskussairaalaliiton aika 1958 - 1990 (1997, s. 133) kerrotaan, että korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka toimi vielä 1950 - 1960 -luvuilla päärakennuksessa sekä "puupoliklinikalla" piharakennuksessa. Teoksessa Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Kupittaan vanhan rautatieaseman rakennettu kulttuuriympäristö (s. 43) kerrotaan, että puupoliklinikka oli alun perin nimeltään eristyspaviljonki eli isoleeri. Se ei sijainnut aivan Kiinamyllynkadun varressa, vaan hieman sisempänä tontilla. Rakennus purettiin noin vuonna 1976. Finna.fi-palvelusta löytyy kuvia eristyspaviljongista, ks. linkki.
Ruotsin mediatukijärjestelmästä ja sen perusteluista löytyy tietoa tästä dokumentista: State Aid SA.106019 (2023/N) – Sweden New Media Aid SchemeMediatuki on voimassa 2024-2029. Euroopan komissio ei vastustanut Ruotsin esitystä, sillä se on perustelujen mukaan soveltuva artiklan 107 kanssa. Ruotsi ei siis saanut sanktioita mediatuestaan. Suomella ei ole samanlaista mediatukijärjestelmää. Vuonna 2008 parlamentaarisin perustein jaettu lehdistötuki sisällytettiin yleiseen puoluetukeen. Lisätietoa ja keskustelua aiheesta:https://traficom.fi/fi/tuet-ja-avustukset/yleista-uutismediatuesta https://suomenlehdisto.fi/itsenaiset-lehdet-vaativat-mediatukea-torjumaan-uutiseramaita/ https://journalisti.fi/nakokulmat/2026/03/...
Laulu on Juhani Pohjanmiehen säveltämä ja sanoittama "Syyslaulu". Se sisältyy nuotteihin Pohjanmies, Juhani: "Kootut lastenlaulut" (Gummerus, 1945) ja Pohjanmies, Juhani: "Ketjulauluja : kaksiäänisiä kaanoneja koteja ja kouluja varten" (Gummerus, [1934]).Voit tarkistaa nuottien saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Länsimaiset vaatteet ovat tulleet saamelaisilla laajemmin käyttöön toisen maailmansodan ja evakkomatkojen myötä, joten kirjan tapahtuma-aikana myös Tenonlaakson saamelaisilla on varmaankin siis ollut lähtökohtaisesti käytössä saamenpuku eli gákti. 1900-luvun alussa saamenpuvun mallit ovat alkaneet vasta eriytyä nykyisenkaltaisiksi malleiksi (siis Utsjoen, Inarin, Enontekiön ja Vuotson malleihin), pukumallien rajat ovat olleet häilyviä ja pukuihin on lainattu piirteitä niin naapurikansoilta kuin muilta saamelaisryhmiltäkin. Esimerkiksi materiaalin valintaan on vaikuttanut se, mitä kangasta kulloinkin sattui olemaan saatavilla, joten puvun kangas saattoi olla vaikkapa raidallinen. Näin kertoo Áile...
Tarkoitat ilmeisesti Johan Halvorsenin teosta "Passacaglia", joka pohjautuu Georg Friedrich Händelin cembalosarjan HWV432, g-molli, viimeiseen osaan. Sekä Halvorsenin teoksesta että Händelin alkuperäisestä on useita painettuja pianosovituksia, mutta niissä nuotinnoksissa, jotka sain käsiini, ei ole sointumerkkejä. Sen sijaan Musescore-sivustolta löytyy pianosovitus, jossa on myös sointujen nimet: Passacaglia – Georg Friedrich Händel / Johan Halvorsen Sheet Music for Piano (Solo) easy | MuseScore.com
Kaj Chydeniuksen säveltämässä duetossa "Mitä kummaa se lienee" on Tatu Pekkarisen sanoitus. Laulu alkaa: "Mitä kummaa se lienee kun kerran sinut näin". Sanoitus sisältyy nuottiin Chydenius, Kaj: "Mitä kummaa : duettoja" (Love kustannus, 2000).
Retkeilyyn liittyviä varustevuokraamoja löytää parhaiten hakemalla esimerkiksi Googlella käyttäen hakusanoja 'varustevuokraus retkeily'. Löytämänne listaus vuodelta 2021 on edelleen suurelta osin voimassa oleva, vain muutama linkki ei enää toiminut. Listauksen ulkopuolelta löytyy muun muassa seuraavat varustevuokraamot:https://polkunaturetours.com/varustevuokraus/https://www.haukkamaa-adventures.fi/varustevuokraushttps://www.vaekea.com/vuokraushttps://taigavire.fi/fi_FI/vuokravalineet
Tässä muutama tietokirjavinkki:Uni ja unettomuus : näe nukkuminen uusin silmin/ Minna Huotilainen, Leeni Peltonen, Helmi Uusitalo, Silja Vahtokari (Otava, 2022)Uni : 50 meditaatio- ja rentoutumisharjoitusta hyvään yöuneen (Docendo, 2016)Unentaidot : löydä uni ilman lääkkeitä/ Susan Pihl, Anna-Mari Aronen (Duodecim, 2020)Nuku hyvin/ Markku Partinen, Anne Huutoniemi (Docendo, 2020)Tarinallista näkökulmaa tarjoaa ainakin rauhoittumiseen tarkoitettu aikuisten unisatukirja "Unisatuja rauhattomille aikuisille : tyynnyttäviä tarinoita, jotka auttavat laskemaan kierroksia ja nukkumaan paremmin"/Kathryn Nicolai (Gummerus 2020)Lisää kirjallisuutta löydät hakusanalla "unettomuus" Helmet.fi-haulla .
