Tässä joitakin kirjavinkkejä. Ackerman, Jennifer: Lintujen ihmeellinen elämäAuvinen, Suvi: Maailman viimeinen eläinBecker, Geneviéve de: 100 eläinmaailman selviytyjääKettunen, Niko: Viikon eläimet : tiedetoimittaja kertoo luonnon kummajaisista + jatko-osatKoskimies, Pertti: Katoava talvi : pohjoisen eläimet ilmaston muuttuessaMancuso, Stefano: Kasvien vallankumousPihlajaniemi, Mari: Linnut & ilmasto : matka muuttuvaan luontoonSheldrake, Merlin: Näkymätön valtakunta : miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme Wohlleben, Peter: Luonnon salainen verkosto
Kyseessä saattaisi olla R. L. Soodin ja Dini Soodin kirjoittama Yoga tapa elää 1 – Yogan oppitunnit televisiossa (1968). Kirja on opas samannimiseen tv-sarjaan, jota alettiin esittää vuonna 1967. Kirjasta ilmestyi useita painoksia ja myös toinen osa vuonna 1971. Molempia osia löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista. Myös verkkoantikvariaateissa kirjoja näkyy olevan tarjolla.Insinööritaustainen Uttam Sood oli naimisissa R. L. Soodin tyttären kanssa ja vaikutti paljon joogan organisoitumiseen Suomessa (Repo 2011), mutta kirjoja hän ei julkaissut. Lähde: Repo, V. 2011. Jooga-ilmiö 1960-luvun lopun ja 1970-luvun Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. https://www.utupub.fi/server/api/core/bitstreams/4fc4b806-f022-4e50-aa81-...
Valitettavasti en onnistunut löytämään kuvailemasi kaltaista kirjaa. Ehkä voisit kysyä asiasta Suomen dekkariseura ry:ltä, jos he tietäisivät. Valitettavasti vanhempien kirjojen löytäminen pelkän kuvailun perusteella on välillä todella vaikeaa.
Oheista runoa en löytänyt suomeksi Vaski-kirjastojen Turun pääkirjaston kirjoista. Alkuperäinen espanjankielinen sonetti XI on ilmestynyt Pablo Nerudan runokokoelmassa Cien sonetos de amor vuodelta 1959, ja se alkaa sanoilla "Tengo hambre de tu boca, de tu voz, de tu pelo". Kokoelma on saatavana Vaski-kirjastoista:Cien sonetos de amor | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotKyseisen kokoelman runoja rinnakkain espanjaksi ja englanniksi on seuraavissa Vaski-kirjastojen kirjoissa: 100 love sonnets : Cien sonetos de amor | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot100 love sonnets = Cien sonetos de amor | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot
Kirjan suomentajan nimi on Henriikka Tavi, mutta kirjan nimiösivulle on lipsahtanut virhe ja etunimi on siellä muodossa Henriika. Tästä syystä kirjastojen luettelointitietoihin on viety molemmat nimimuodot. Jos Finnasta siis hakee nimellä Henriikka Tavi, saa kaikki teokset, joissa hän on tekijänä tai kääntäjänä, myös Kipinä-kirjan. Jos taas hakee kirjasta poimitulla virheellisellä Henriika-muodolla, saa ainoastaan Kipinän, mutta sen luettelointitiedoissa on kääntäjän oikea nimi, joka myös johtaa linkkinä eteenpäin muihin hänen teoksiinsa.
Valitettavasti tilanne on se, että käytyäni läpi kaikki Celanin teosten suomennokset sekä antologiat, joissa luetteloidemme mukaan on Celanin runoja, ei tätä runoa löytynyt. En löytänyt sitä myöskään ruotsin kielellä. Ruotsinnoksista on vielä tarkastamatta Det sena verket, joka oli lainassa ja jonka saan käsiini vasta, kun se palautetaan. Runo löytyy verkosta saksaksi, ranskaksi ja englanniksi, Lob der Ferne (Eloge du lointain), https://poetrysociety.org/assets/homepage/Paul-Celan.pdf ja lisäksi italiaksi ja portugaliksi, https://lyricstranslate.com/en/lob-der-ferne-praise-distance.html
Se on julkaistu alunperin teoksessa "Der Sand aus den Urnen”. Tuota kokoelmaa ei ole suomennettu.
Ehdotan, että kysytte vielä...
Viron sotamuseon Eesti ohvitserid 1918-1940 -tietokannasta löytyy teloitetut upseerit, mutta tietokanta ei nähdäkseni mahdollista meriupseerien suodattamista erilliseksi listaksi. Teloitetut meriupseerit löytyvät nimellä hakemalla myös Eesti Kommunismiohvrid 1940–1991 -muistomerkin tietokannasta, mutta meriupseerien suodattaminen erilliseksi listaksi ei näyttäisi olevan tässäkään mahdollista. Tietokannan lähteissä mainittu Peter Kaasikin koostama luettelo Kommunistliku terrori läbi hukkunud Eesti ohvitseride nimestik ei ole virolaisten kirjastojen Ester-tietokannan perusteella julkaistu. Mahdollista erillistä meriupseerien listausta voisi yrittää tiedustella esimerkiksi Viron historiallisen muistin instituutista: https://...
Helmet kirjastoista löytyy usealta lastenosastolta seuraava suomennettu teos:Maya Angelou - kirjoittanut Danielle JawandoTeoksen ISBN: 9789527105511Teos on vuodelta 2019 ja siinä on 63 sivua. Teos kuuluu kirjasarjaan "Pieni opas suureen elämään". Sarjassa esitellään pienoiselämäkertoja kulttuurihistorian merkkihenkilöistä.
Valitettavasti en löytänyt suomalaisista kirjastoista muita Crosbya käsitteleviä elämäkertoja kuin tuon mainitsemasi Black sun : the brief transit and violent eclipse of Harry Crosby | Helka-kirjastot | Finna.fiLisäksi löysin Helsingin yliopiston Helka-aineistoista viitteen artikkeliin Book Lovers: Harry and Caresse Crosby and Black Sun Press The Missouri review, 2018, Vol.41 (1), p.74-84. Se on olemassa sähköisenä versiona, mutta tarvitsee käyttöoikeuden,https://helka.helsinki.fi/permalink/358UOH_INST/176hccr/cdi_crossref_pr…Crosbya käsitellään myös artikkelissa, joka keskittyy hänen vaimonsa ja Kay Boyle ystävyyteen: Kay Boyle and Caresse Crosby: Devoted Friendshiphttps://doaj.org/article/e5f3c1738cab405cbe36daee26b2424fMinter...
"Rantakoivulleni" alkaa: "Rantakoivu, ritvakoivu, tuuletarten tuutima".Ainoa löytämäni nuotti Otto Kotilaisen sävelmään sisältyy "Suomen nuorison laulukirjaan" (WSOY, 1911; 5. uud. ja lis. painos), ja siinä on vain laulun melodianuotinnos, ei pianosovitusta tai -säestystä. Kotilaisen teosluettelossa esiintymiskokoonpanoksi on merkitty vain lauluääni. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta.Samoihin sanoihin on olemassa ainakin kaksi muuta sävelmää: Erkki Melartinin ja ilmeisesti kansansävelmä. Melartinin sävelmä sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Kansansävelmä sisältyy esimerkiksi nuottiin "Kansakoulun laulukirjan säestykset" (WSOY, 1933).Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiPoroila, Heikki:...
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kyseinen lehti mikrofilmattuna ajalta 7.1.1946-23.10.1992.Mikrofilmatut sanomalehtien vuosikerrat ovat pääkirjasto Metson pohjakerroksen mikrofilmihuoneessa. Asiakkaiden käytössä on kaksi mikrofilmiskanneria. Koneilla voi lukea sekä mikrofilmejä että mikrokortteja. Koneet ovat varattavissa (maks. 3 tuntia) ajanvarausohjelmassa. Ennen ensimmäistä käyttökertaa tulee varata maksuton henkilökohtainen opastus laitteiden käyttöön: https://elomake.tampere.fi/lomakkeet/24620/lomake.html.
Kyseessä on Eila Kivikk'ahon runo Tyyntä kokoelmasta Venelaulu (1952).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1343122?sid=5312005275https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-vuonna-mahtaa-olla-julkaistu?languag…Hakupalvelu Finnasta löytyy paljon tietoja runoista niiden alkusäkeen perusteella.https://finna.fi/
Tein Finnan tarkennetun hakusanoilla Skotlanti ja historialliset romaanit. Rajasin kirjoihin ja suomen kieleen sekä aikuisten kokoelmaan. Löysin esim. Diana Gabaldon Matkantekijä sarjan, joka tosin seikkailee muuallakin kuin Skotlannissa, Kaisa Ikolan Betty-kirjat ja Beth Cowan-Erskine Loch Down Abbey -kirjat. Linkki Finna -hakutulokseen.
yseisestä teoksesta on olemassa useita suomennoksia eri vuosilta. Esimerkiksi Marja Helanen-Ahtola suomensi teoksen vuonna 1984 nimellä Joululaulu: aavetarina joulusta. Myöhemmin teoksesta ovat ilmestyneet muun muassa Tero Valkonen suomennos (2001; julkaistu myös nimillä Joululaulu ja Saiturin joulu: joululaulu) , Antti Autio suomennos vuodelta 2007 sekä Jussi Korhonen suomennos vuodelta 2018 (julkaistu nimellä Saiturin joulu) .Jos haluat, voit lainata näitä eri versioita kirjastosta ja vertailla, miten tuo kyseinen sitaatti on käännetty niissä.
Hei,Mainitsemassasi painoksessa ei todellakaan näyttäisi olevan mainittu suomentajaa. Vanhemmassa (minulla käsissäni Kansojen historia osa 7, Keskiaika III vuodelta 1936, jossa tuo Villon on) mainitaan runojen kääntäjäksi kirjan alussa Yrjö Jylhä. Uudistetun laitoksen osassa 10, Keskiajan syksy (minulla käsissä 3 p. vuodelta 1965) on tekstiä muokattu ja jonkin verran sitaatteja, mutta siinä on käytetty samaa runokäännöstä, joten tämän perustella kyseessä näyttäisi olevan Jylhän käännös.
