Nimellä "string cheese" tarkoitetaan Wikipedian englanninkielisen artikkelin mukaan juustoa, joka on erikoisella valmistustekniikalla saatu nauhamaiseksi. Esimerkiksi Slovakiassa tällaisen juuston nimi on korbáčik. Suomen markkinoilla en itse ainakaan ole tällaista nähnyt, mutta ehkä jollain erikoistuneella juustokaupalla tätäkin on. Prismoista ja Citymarketeista on turha etsiä.
Heikki Poroila
Arto Kotilainen on syntynyt Espoossa 1964, käynyt koulunsa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylässä 1983. Samana syksynä hän aloitti opiskelun Helsingin Teknillisessä Korkeakoulussa, mutta kirjoittamisen halu voitti. Syksystä 1986 Arto Kotilainen opiskeli kauppatieteitä Tampereen yliopistossa.
Hän on kirjoittanut viisi kirjaa: Alastoman pojan ääriviivoja (1987 romaani), Ensimmäinen ero (1987 romaani), Epätodellinen kahvitauko (1988 runokokoelma), Rakkain ja surkein yö (1988 novellikokoelma) ja Sulhaspoika (1989 romaani).
Nämä tiedot löysin Kotilaisen tuotannon kansiliepeistä. Voit ehkä kysyä kustantajalta lisää kirjailijan elämänvaiheista. Kotilaisen kustantaja on OTAVA, jonka internet-sivuilta (www.otava.fi)löydät varmaan kustantajan...
Hannele-nimi on alun perin Johannan saksalainen lempinimi tai puhuttelumuoto. Suomessa sitä on käytetty myös Hannan lempinimenä. Johanna taas on hebreankielisen (Joachanan) Johanneksen ("Jahve on osoittanut armonsa" tai "Jumala on armollinen") sisarnimi eli naispuolinen vastine. Rinnakkaisnimenä Johannekselle mainitaan foinikialais-karthagolainen Hannibal ("Baal on armollinen"). Johannan kantamuoto on kreikkalainan Ioanna.
Maarit-nimi on länsi- ja pohjoissuomalainen lyhentymä Margaretasta ja Margitista. Sitä on lisäksi käytetty Marian kutsumamuotona. Margareta (suom. myös Margareeta) merkitsee kreikankielellä helmeä. Perimätiedon mukaan 300-luvun alussa Pisidian Antiokiassa toimeenpannuissa vainoissa surmattiin tämän niminen...
Tässä kopio eduskunnan kotisivulta:
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/tervetuloa/taysistunto.h…
Suullinen kyselytunti
Suullinen kyselytunti pidetään torstaisin klo 16.00 alkavan täysistunnon alussa. Se kestää nimensä mukaisesti noin tunnin. Puheenvuorojen yhden minuutin pituusrajoituksella turvataan keskustelun elävyys ja nopea rytmi. Läsnä olevat ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Ministerit eivät etukäteen saa tietoonsa esitettäviä kysymyksiä, joten kyselytunnilla punnitaan ministerin kyky hallita hallinnonalansa ajankohtaiset asiat. Puhemies ratkaisee, missä järjestyksessä edustajat saavat puheenvuorot ja minkä verran kustakin aihepiiristä keskustellaan. Kaikkia pyydettyjä puheenvuoroja ei yleensä ehditä...
Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastossa on Etelä-Suomen Sanomia vuodelta 1961. Lehdet on sidottu 4 vuosikerraksi, joita voi lukea mutta niistä ei saa ottaa kopioita (liian isoja ja hauraita). Lehden sivun voi valokuvata (tätä kuulemma monet tekevät) tai kopioita voi ottaa lehden mikrofilmatuista sivuista erityisellä mikrofilmin lukulaitteella, joka sijaitsee lehtilukusalissa, yhteystiedot linkissä: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lukusali.htm
Luettelo mikrofilmatuista sanomalehdistä: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/sanomalehtien_mikrofilmit.pdf
Helsingin sanomia v. 1961 ei meillä ole. Sen vanhoja numeroita saa kaukolainaksi Helsingistä mikrofilmillä, tiedustelut lehtilukusalista puh. 03-8125 550.
”Hamletista” on useita suomennosversioita, mutta Paavo Cajander (1879, s. 42) suomentaa katkelman näin:
”Epäile tähden paloa
Ja kirkkaan päivän valoa;
Totuutta valheeks luule,
Mut lempeäni kuule.”
Eeva-Lisa Mannerin (1981, s. 43) käsissä katkelma suomentuu näin:
”Epäile auringon paloa,
epäile tähden valoa.
Valheeks epäile totuutta,
vaan älä epäile minua.”
Veijo Meri (1987, s. 63) puolestaan on riimitellyt katkelman seuraavasti:
”Epäile, että tähdet ovat tulta,
epäile, että aurinko liikkuvi,
totuus on valehtelija, kulta,
mutta totta on rakkauteni.”
Yrjö Jylhäkin on suomentanut ”Hamletin”, jos mikään edellä olevista ei sovi. Ainakin tyylillisesti ja kielellisesti tarjolla on monta eri versiota.
Kalevassa 2.12.1999 kerrotaan, että Oulun ensimmäinen tavaratalo Tempo avattiin 27.2.1956 osoitteessa Isokatu 28. Sen 300 neliön kauppapaikkaa kuvailtiin ”suurmyymäläksi” ja ”Oulun uudeksi ostoskeskukseksi”. Ennen Oulua Helsingissä ja Tampereella toimineen liikeketjun omisti Ingvar Nylundin perheyhtiö.
Oulun tavarataloa johti vuoteen 1968 Martti Mainio. Henkilökuntaa oli noin 40.
Tempo kaatui vuonna 1970 Nylundin kuolemaan.
Kappale "Metsäkukkia" pohjautuu kansansävelmään eli sen säveltäjä on tuntematon. Sanoituksen kirjoitti Aune Haarla salanimellä Anu Tuulos.
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=mets%c3%a4%c3%a4n+on+t…
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/___r.php?rooli_filter=9&auto_nimi=Haar…
Täältä tullaan elämä!-elokuva alkaa ohjaaja Tapio Suomisen puolison Anja Suomisen aidolla synnytyksellä. Elokuvan vastasyntynyt lapsi on Suomisten poika, Jukka Suominen.
Sisäministeriön sivuston mukaan Suomen vaakuna on esiintyy ensimmäisen kerran Kustaa Vaasan 1580-luvulla valmistuneessa hautamonumentissa. Vaakunaa käytettiin Ruotsin valtakunnan Pohjanlahden itäpuolisten alueiden tunnuksena vuoteen 1809 ja sen jälkeen keisarillisen Venäjän Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunana ja sittemmin itsenäisen Suomen vaakunana.
Helsingin Yliopiston sivustolla heraldikko Anton Eskola kertoo seuraavasti: "Ensimmäinen tunnettu Suomen vaakuna on Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä vuodelta 1580. Haudan on veistänyt flaamilainen William Boy, mikä tekisi leijonasta hänen oivalluksensa. Leijona viittaa Ruotsin vaakunassa olevaan Bjälbö-suvun vaakunan leijonaan, mutta luultavasti myös...
Kannattaa tutustua rakennusten sähköasennuksia käsitteleviin kirjoihin. Tässä muutama esimerkki:
Ahoranta, Jukka: Kiinteistöjen sähköasennukset (2004), Käsikirja rakennusten sähköasennuksista (2006), Sähköasennukset 1-2 (2006) sekä SFS viitestandardit - 6000, joka sisältää sähköalan standardeja. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Weborigosta osoitteessa http://weborigo.pori.fi/
Anteeksi että olet saanut odottaa vastausta. Emme valitettavasti ole löytäneet runoa mistään Eino Leinon runokokoelmasta.
Olemme saaneet useammalta lukijalta viestiä, että runo on Suojärveltä lähtöisin olevan Nelli Parppein käsialaa. Parppei on julkaissut runoja omakustanneteoksessaan Mietteitä ja muisteluksia (1990). Sitä löytyy muutamasta kirjastosta, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Parppei%2C+Nelli&type=AllFields. Parppeista ja runosta on artikkeli Karjalainen-lehdessä 2012-03-05, s.12. Sanomalehti Karjalaisen vanhoja numeroita voi tutkia pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastossa. Runo on artikkelin viitetietojen mukaan julkaistu myös Nelli Parppein kuolinilmoituksessa, mutta sitäkään lehteä en täältä käsin pysty tarkistamaan...
Haanpää kuvasi omien kokemustensa ja tuntojensa pohjalta sotaa ja sotilaselämää novellikokoelmassaan Kenttä ja kasarmi. Novellien pohjana ovat viiltävät muistot nuoren tasavallan asevelvollisuudesta. Novellit käsittelevät osaksi armeijan komentosuhteiden mahdollistamaa mielivaltaa. Lisää tietoa Haanpään tuotannosta ja teosten teemoista löytyy esimerkiksi seuraavista teoksesta Kotimaisia sotakirjailijoita, toim. Kari-Otso Nevanluoma. BTJ 2001 sekä Kai Laitinen, Suomen kirjallisuuden historia. Otava, 1997.
Kyseessä on WSOY:n julkaisema sarja Suuri lukukirjasto 1-12, jota julkaistiin 1980-luvun alkupuolella (ISBN 951-0-11359-X). Osa 9 on Dumas:n Kolme muskettisoturia (ISBN 951-0-113884-0). Painovuosi on 1985. Kuvitus on runsasta ja värillistä. Kirja on A3-kokoinen, kansi tosin enemmän väritykseltään vaalean ja ruskean sävyinen. Sarjaa kannattaa kysellä divareista, jos kuvaus vastaa etsimääsi.
Uusiseelantilaiset kirjailijat kirjoittavat pääosin englanniksi, mutta myös maorinkielisiä teoksia on alkanut ilmestyä yhä enemmän. Tunnetuimpia uusiseelantilaisia kirjailijoita lienevät Katherine Mansfield, Alan Duff, Patricia Grace sekä Witi Ihiamera. Heidän teoksiaan on myös suomennettu.
Internetistä löytyy runsaasti uusiseelantilaista kirjallisuutta käsitteleviä englanninkielisiä sivustoja. Tässä linkkejä muutamiin:
http://en.wikipedia.org/wiki/New_Zealand_literature
http://www.zeroland.co.nz/new_zealand_literature.html
http://www.library.auckland.ac.nz/subjects/nzp/nzlit2/authors.htm
http://www.bookcouncil.org.nz/writers/index.html
Seuraavat sivustot esittelevät uusiseelantilaista runoutta:
http://www.vuw.ac.nz/modernletters/bnzp/...
Kappale on nimeltään Kirje sulle (alkuper. nimi Per Lucia, tekijät M. Fabrizio, R. Fogli ja V. Stampinato.) Laulun suomalaiset sanat löytyvät esimerkiksi nuottikokoelmalta Katri Helena: Parhaat. Fazer Musiikki, 1993 (F 07615-8) ja ne ovat Raul Reimanin käsialaa.
Kyseessä on Alpo Noposen kirjoittama Vuosileikki, julkaistu Valistuksen lukukirjassa 1906. Se sisältyy Runo on vapaa -nimiseen teokseen (Otava 1996), jota on saatavana kirjastoista, https://finna.fi.
Jenniina, Jennina ja Jennika ovat Jenni-nimen muunnoksia. Jenni taas on englannin Jenny, joka puolestaan on Johannan lempinimi.
Lähde: Eeva Riihonen, Mikä lapselle nimeksi? (1992)
Byronin teosta Don Juan ei löydy Suomen kansallisbibliografiasta (FENNICA). Myöskään mistään kirjastotietokannasta ei löydy kokonaisteosta suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston kotisivuilta löytyy ”Linkki maailmanrunouteen – tietokanta käännösrunoudesta” http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ osoitteessa.
Tietokannan mukaan osia Don Juanista on suomennettuna seuraavissa teoksissa: Parnasso 1957 ; nro 4 ; s. 160-162. Yrjö Jylhän käännös on Don Juanin ensimmäisestä laulusta (säkeistöt 38-47). Käännöksen lopussa on seuraava teksti: ” Yrjö Jylhä alkoi v. 1932 kääntää lordi Byronin Don Juanin ensimmäistä laulua […]. Työ keskeytyi pian, sillä mikään kustantaja ei osoittautunut halukkaaksi julkaisemaan teosta. Hiukan keskeneräinen...
