Finlex-tietokannassa on kattavasti selitetty lausuntomenettelyn perusteita.Säädösvalmistelun kuulemisopashttps://kuulemisopas.finlex.fi/Lausuntomenettely on pakollinen osa jokaista lainvalmisteluprosessia. Kirjallisia lausuntoja pyydetään perusvalmistelun lopputuloksena syntyneestä luonnoksesta hallituksen esitykseksi tai asetusluonnoksesta. Lausuntopyyntö lähetään lausuntopalvelu.fi:n kautta keskeisille, tiedossa oleville sidosryhmille. Myös muilla kiinnostuneilla, kuten yksittäisillä kansalaisilla, pitää olla mahdollisuus antaa lausuntonsa luonnoksesta.https://kuulemisopas.finlex.fi/2-kuuleminen-lainvalmisteluprosessissa/2-3-lausuntomenettely-ja-jatkovalmistelu/#jakso-2-3-1-lausuntomenettely-ja-kuuleminen-jatkovalmistelussa...
Julkaisusta E. J. Ellilän kirjaston luettelo löytyy tieto, että Alma Viinikivi oli Alma Viitasen salanimi. Alma Viitasia on ollut Suomessa useita, mutta ehkä kyseessä on ollut lehtiinkin kirjoitellut Alma Viitanen, todennäköisesti ammatiltaan opettaja; koko nimi ehkä oli Alma Aliina Viitanen. Viitasesta löytyy vain vähän tietoja, mahdollisesti hän oli kihloissa Sulo Lindströmin kanssa, mutta Lindström purki kihlauksen. Alma Viitanen mainitaan myös Uuraisten kierokoulun opettajattarena. Hän oli opiskellut Kuortaneen esi- ja kiertokoulunopettajaseminaarissa ja saanut päästötodistuksen vuonna 1914. Geni-verkkosivuilta löytyy Keuruulla 29.12.1892 syntynyt Alma Aliina Viitanen (Vinstén), jonka ikä ja vaihtoehtoinen nimi tuntuisi sopivan näihin...
Valitettavasti en saanut runoa selville. Löysin kyllä muita hääparille osoitettuja runoja. Esim. https://www.selmastories.se/artikel/dikter-om-karlek-for-brollop/ ja https://www.brollopsdagar.se/dikter/
Vaarakirjastojen aineistohaun mukaan Talouselämälehteä 2026 osa saatavilla vain Joensuun pääkirjastosta, Kiteen kirjastosta ja Outokummun kirjastosta, Linkki hakutulokseen.E-kirjastosta ei löydy vielä Talouselämä lehteä, mutta Taloustaito, Fortune ja Bloomberg Busunesweek Europe löytyvät. E-kirjaston voi ottaa käyttöön mobiililaitteella lataamalla e-kirjasto apin.Alkuvuoden numeroita voi lainata. Uusin numero on vain kirjastokäytössä.
Tässä joitakin esimerkkejä:Ala-Harja, Riikka : Maihinnousu. (Like, 2013) - Ranskalaisnaisen lapsi sairastuu syöpää. Lehto, Silene : Musta huone - ajatuksia leukemian ajalta. (WSOY, 2026) - Minäkertojan äiti kuolee leukemiaan ja puolen vuoden kuluttua kirjoittajan poika sairastuu samaan sairauteen. Kirja kuvaa valvomista lapsen vuoteen äärellä, lapsiperheen arkea, kun yksi perheenjäsen sairastaa. Lundan, Reko - Lundan, Tiina : Viikkoja, kuukausia. (WSOY, 2006): Miehellä on aivokasvain. Vaimo ja mies kirjoittavat kirjaa. Joka toinen luku on miehen, joka toinen vaimon kirjoittama.Save, Laura : Paljain jaloin (WSOY, 2013). - Nuori lääketieteen opiskelija ja äiti saa tietää sairastavansa parantumatonta syöpää. Hän...
Kyseessä on Heinrich Heinen runo Ritter Olaf. Runosta on kaksi suomennosta Uuno Kailaan suomennos Ritari Olavi sisältyy Saksan kirjallisuuden kultaiseen kirjaan (1930) ja on luettavissa myös netistä:https://fi.wikisource.org/wiki/Ritari_OlaviLähettämäsi katkelma on Yrjö Jylhän suomennoksesta, joka sisältyy runoantologiaan Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta (1934, s. 225).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1088159?sid=5338174271https://www.liederabend.cat/en/bloc/entrades/728-knight-olaf
Elina Saksalan teoksessa Asiaa ruudussa : tv-dokumentin anatomia (Like, 2008) kerrotaan seuraavaa:"Marjaleena Lampelan johdolla toteutettiin vuosina 1994-1995 parivuotinen koulutushanke, joka lähti tiukasti kohderyhmäajattelusta: tähän asti dokumentintekijät olivat tehneet ohjelmia lähes poikkeuksetta omista aiheistaan. Nyt selvitettiin, mistä katsojat olivat kiinnostuneita. Hanke loi uuden puolituntisen dokumentin formaatin, jossa tavoiteltiin nopeata ja edullista tuotantoa. Syntyi Tosi tarina. Ensimmäiset Tosi tarinat lähetettiin kesällä 1996, siitä lähtien katsojasuhde on ollut erinomainen. Tekijät vaihtuvat tiheään. Alussa valtaosa dokumenteista oli omatuotantoisia, ensimmäisen viiden vuoden aikana yli 60 tekijää YLEstä ja talon...
Finna.fi löysi yhden nuotin nimellä Torppavanhus. Nuotti on Kansalliskirjaston kokoelmissa. Linkki hakutulokseen.YouTubesta löytyy tekstitetty versio Kipparikvartetin esityksestä. Linkki YouTube.6.3.2004 on tässä palvelussa kysytty "Onko ruotsalaisen Per Myrbergin esittämää iskelmää "Nu ska hela rasket rivas" suomennettu?"Vastaus antaa lisätietoa laulusta Torppavanhus ja sen esittäjistä."Per Myrbergin "Nu ska hela rasket rivas" tunnetaan Ruotsissa nimellä "Trettifyran". Kyseessäoleva laulu on amerikkalaista alkuperää ja lähtöisin Stuart Hamblen'in kynästä. Hänen säveltämänsä ja sanoittamansa "This ole house" Rosemary Clooneyn esittämänä sai vuonna 1955 "Song of the year" maininnan. Näyttää siltä, että laulusta tehtyjen suomennosten...
Diasporalle löytyy monta määritelmää, jotka eivät kaikki osu täysin yhteen toistensa kanssa. Tieteen termipankin mukaan teologiassa termiä käytetään puhuttaessa juutalaisuuden maantieteellisestä hajoamisesta. Kielitoimiston sanakirjan määritelmä sisältää uskonnollisten ryhmien lisäksi myös kansalliset ryhmät, jotka ovat joutuneet muuttamaan kotimaastaan. Current Opinion in Psychology -lehdessä jo vuonna 2022 julkaistussa artikkelissa mainitaan, että Venezuelan kriisiin viitataan usein (englanniksi) nimellä "Venezuelan diaspora". Artikkelin mukaan Venezuelan nykyinen tilanne erottuu aiemmista maastamuuttoaalloista merkittävästi mm. laajuudeltaan. Muuttoliike on myös ollut äkkinäistä, ja se on hajautunut useisiin eri maihin, joilla ei...
Kaikkein parasta olisi tietysti, jos voisit jotenkin tavoittaa ystäväsi omaisia ja kysyä asiaa heiltä. Jos tämä ei ole mahdollista, hautaa voi yrittää etsiä muilla tavoin. Asiaa auttaa, jos tiedät mille paikkakunnalle ystäväsi on haudattu. Yleensä suomalaiset haudataan joko heidän (viimeiselle) kotipaikkakunnalleen tai syntymäkuntaansa. Jos ystäväsi on ollut helsinkiläinen, etsiminen kannattaa aloittaa Helsingin seurakuntien hautausmailta. Helsingin seurakuntayhtymän hautausmaille haudattuja voi etsiä Hautahaku -palvelun kautta. Palvelun kautta voit hakea myös 14 muun suomalaisen seurakunnan hautausmaiden tietoja. Jos hautauksesta on kulunut alle kuukausi aikaa, hautaa ei löydy. Voit olla yhteydessä myös Helsingin...
Kappale on Ritva Oksasen esittämä "Aikeet arvaan", jolla hän osallistui vuoden 1972 "Syksyn sävel" -kilpailuun. Se alkaa: "Pöydälläin kallis on parfyymipurkki". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Kari Kuuva.Ritva Oksanen: Aikeet arvaan Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=ZafuK2Ri86Q
Jos haluaa käyttää arkistoituja verkkosivuja lähteenä opinnäytetyötä kirjoittaessa se käy hyvin. Aineistoon viitataan ihan kuten normaalisti viitattaisiin, mutta viitetiedoissa käytetään verkkosivun osoitteena arkistoitua verkko-osoitetta. Lähteistä voi University of Michigan Library -verkkosivuilta katsoa esimerkkejä eri viitetyyleissä. Viitetyylejä onkin monta erilaista, joten voi myös opinnäytetyön ohjaajan kanssa keskustella siitä mikä on paras käytäntö juuri siinä viitetyylissä, joka opinnäytetyössä on käytössä. Lähteet:University of Michigan Library, tutkimustyön opas (englanniksi). https://guides.lib.umich.edu/c.php?g=1466381&p=10909429 APA Style -blogi (englanniksi). https://apastyle.apa.org/blog/nonrecoverable-...
Hei,Näyttää valitettavasti siltä, ettei Itä-Vantaan kirjastoissa ole lainattavissa paperileikkureita. Jos haluaa ostaa sellaisen, Prismassa on saatavilla ainakin pieni leikkuri, Puuilossa taas isompaan tarpeeseen. Hinnat vaihtelevat 16 eurosta 30 euroon.
Kotimaisessa omistuksessa olevan autoteollisuuden romahdukseen Isossa-Britanniassa 1900-luvun jälkipuoliskolla on monta syytä ja näkemykset vaihtelevat.Yleisesti sanotaan, että kilpailu muiden eurooppalaisten autovalmistajien taholta kiihtyi 50-luvun jälkeen, eivätkä brittiyritykset pystyneet vastaamaan haasteeseen. Niiden johto ei panostanut tuotekehittelyyn vaan tuotti ajasta jälkeen jääneitä malleja, jotka olivat heikommin varusteltuja kuin kilpailijat. Myös tuotantotekniikka oli vanhentunut 70-luvulle tultaessa, työn hinta oli korkeampi ja rahoitusta oli heikommin saatavissa kuin kilpailijamaissa. Tulehtunut työmarkkinatilanne, rahan puute ja huonot tekniset ratkaisut vaikeuttivat tuotantoa ja heikensivät brittiautojen mainetta...
Selailin Hilkka Helinä Lappalaisen runoja, mutta valitettavasti tätä runoa ei löytynyt. Jonkun verran hänen runojaan on julkaistu lehdissä, joita saa käsiinsä Kansalliskirjaston kautta, (Tekijä:Lappalainen, Hilkka Helinä) | Hakutulokset | Finna.fi.Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
Etsin Finnasta Uuno Kailaksen tuotantoa ja laitoin kielivalinnaksi ruotsi.Kailaksen ruotsiksi käännettyjä runoja löytyy useasta antologiasta, mutta en löytänyt häneltä yhtään kokonaista runokokoelmaa käännettynä. Eräs analyysi -runon käännöstä en löytänyt.Ruotsiksi käännettyjä Kailaksen runoja löytyi kirjoista:1. Skapa den sol som inte finns: Hundra år av finsk lyrik i tolkning av Torsten Pettersson (Schildts & Söderströms 2012). Tuuli ja tähkä -kokoelmasta kirjassa ovat ainakin Finaali (Final) ja Kumpi? (Vilkendera?). Muita ruotsiksi käännettyjä Kailaksen runoja kirjassa ovat Ode för en vandrare, Lovtal til Livet, Människans mål, En främmande man, Huset, På bollplanen, Ensam, Min älskade, förlåt (enligt Anna Haapa), I ett litet land,...
Valitettavasti en onnistunut löytämään kuvailemasi kaltaista kirjaa. Ehkä voisit kysyä asiasta Suomen dekkariseura ry:ltä, jos he tietäisivät. Valitettavasti vanhempien kirjojen löytäminen pelkän kuvailun perusteella on välillä todella vaikeaa.
Kivimaan suomennoksena repliikki "An’, as it blowed an’ blowed, I ofen looked up at the sky an’ assed meself the question — what is the stars, what is the stars?" kuuluu näin: ”Ja kun tuuli puhalsi puhaltamistaan, silloin minä usein katsoin taivaan holviin ja kysyin itseltäni: mitä ovat tähdet – mitä oikeastaan ovat tähdet?”
Suomesta Ruotsiin lähetetyistä sotalapsista löytyy kirjallisuutta, mutta asiasanoitus ei ole niin tarkkaa, että pystyisi rajaamaan paikkakunnan tasolle. Toivottavasti näistä joku vastaa etsimääsi:Annu Edvardsen: Sotalapset (1977)Annu Liikkanen: Lappu kaulassa (1995)Sinikka Vesterberg: Kaksi kotimaata (2000)Kaija Luttinen: Kaksi maata - monta kotia (2003)Pertti Kavén: 70 000 pientä kohtaloa : Suomen sotalapset (2004)Helmi Erving-Odelberg: Hälytys : välähdyksiä sotalapsen elämästä (2005)Pirkko Räntilä: Sotalapsi 4779 (2006)Maija-Liisa Tuominen: Sotalapsen muistelmat (2006)Pekka Suokas: Lappu kaulassa maailmalle : sotalapset muistelevat (2008)Erkki Kokko: Me, sotalapset : neljän veljeksen tarina (2009)Pertti Kavén: Sotalapset : toiveet ja...
Jorma Kyrön säveltämästä ja Risto Nyqvistin sanoittamasta kappaleesta "Vuosien jälkeen" en löydä julkaistua nuottia, mutta sanoitus löytyy verkosta:https://www.lyricsbox.com/channel-four-vuosien-j%C3%A4lkeen-lyrics-2z78qfn.html
