Tapani Kansan esittämän kappaleen säveltäjät ovat Jimmy Currie ja Lonnie Donegan.Näissä kirjoissa olevan I'll Never Fall in Love Again -kappaleen säveltäjä on Burt Bacharach:Greatest hits so far... : piano, vocal, guitar100 piano solosSuuri toivelaulukirja. Musikaali, TV, elokuva
Kysymäsi runo on Lauri Pohjanpään "Sataa...", ja se on alun perin ilmestynyt hänen kokoelmassaan Sininen hämärä vuonna 1933. Runo alkaa säkeillä: "Kukat yössä havahtaa. / - Sade jossain putoaa. // Pisaroitten soittelon / koko metsä kuullut on."Mainittu kirja on saatavana Vaski-kirjastoissa Sininen hämärä : Uusi sarja metsän satuja ja muita runoja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotLisäksi "Sataa..."-runo sisältyy seuraaviin Lauri Pohjanpään valittujen ja koottujen runojen kokoelmiinMetsän satuja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotKaipuu ylitse ajan | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotValitut runot | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotVoit tehdä verkkokirjastossa itse varauksen kyseisiin kirjoihin tai voit kääntyä lähimmän kirjastosi...
Uudenmaan tie- ja vesilaitospiirin tilat sijaitsivat 1970-luvulla osoitteessa Melkonkatu 16. Tämä käy ilmi julkaistusta "Uudenmaan piirin puoli vuosisataa". Siihen voi tutustua Doria.fi:ssä ja osoite on mainittu sivulla 42: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/139906/5128tie.pdf?sequence=1&isAllowed=yVuoden 1975 Lauttasaari kiinteistörajoineen löytyy Helsingin kaupungin opaskartasta: https://kartta.hel.fi/link/0cXRzf7Ilmakuva tuonaikaisesta Lauttasaresta (1976) löytyy täältä Helsingin kaupungin karttaliittymästä: https://kartta.hel.fi/link/0cXSgVD
Hei!Kyselin asiaa keskuskirjasto Oodista ja tällä hetkellä missään pk-sudun kirjastossa ei ole saatavilla kaitafilmin digitoinnin mahdollisuutta. Terveisin
Kuolinilmoituksia on julkaistu lehdissä, mutta niistä ei löydy mitään yhteistä tietokantaa. Ilmoituksia pitäisi etsiä selaamalla niitä lehtiä, joissa niitä ehkä olisi julkaistu. Lehtiä saa käsiinsä Helmet-kirjavarastosta, https://helmet.finna.fi/Content/seutuvarastot ja Kansalliskirjastosta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelman-sanomalehdet Sukututkimusseuran Sukututkijan tiedonlähteet sisältää neuvoja henkilötiedon etsimiseen, Henkilöhistoria | Suomen Sukututkimusseura.
Havupuihin keskittyviä runoja ovat "Mielly, metsä, miehi'ini" (2/331 (toinen kirja / runo 331), jossa esiintyvät lyhyesti sekä kuusi että kataja), "Kuolisinko, koito raukka" (1/42, kuusi), "Saisinko käeltä kielen" (1/50, kuusi), "Kukkalatva kuusi" (1/170) sekä "Ääni ei kuulu kullalleni" (2/41, kuusi).
Tarkastin jälleen tuon numeron 8 vuodelta 1977, mutta ei siinä tosiaan ollut Pohjolan-Pirhosen novellia tai artikkelia. Selasin myös muut vuoden 1977 numerot sivujen 15-19 kohdilta, mutta ei löytynyt mitään Pohjolan-Pirhoseen viittaavaa. Kansalliskirjaston luettelotiedoissa on siis pakko olla lyöntivirhe.Saimme selville, että kyseessä ei kuitenkaan ole novelli. Pohjolan-Pirhonen julkaisi Uusi maailma -lehdessä epäsäännöllisesti ilmestynyttä kirjoitussarjaa Suomen kartanoista. Kyseinen artikkeli käsittelee siis Hakoisten kartanon historiaa. Hän jatkoi kirjoitussarjan julkaisemista myöhemmin ET-lehdessä:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=ursula+pohjolan-pirhonen+kartano&type=AllFields&limit=20&sort=relevanceArtikkelin...
Erilaisia tunnetaitoja käsitellään monissa viime vuosina ilmestyneissä kuvakirjoissa. Tässä joitakin kuvakirjavinkkejä kiukuttelusta ja kiukun kesyttämisestä. Kekäläinen, Saara: Valpuri ja karmiva kiukkupäivä (Tammi, 2026)Penna, Virpi: Sintti ja mökötuuli (Lasten keskus, 2026)Sabbag, Britta: Malttia, kiukkukärsä! (Mäkelä, 2025)Bright, Rachel: Ei käy, sanoi kameli (Mäkelä, 2025)Böhm, Anna: Tänään minua kiukuttaa (Mäkelä, 2025)Kallio, Maaret: Luminen nujakka (WSOY, 2023)Aittokoski, Metsämarja: Pikkuli sanoo ei! (Mäkelä, 2023)Kirkkopelto, Katri: Molli ja väärä jalka (Lasten keskus, 2023)Knapman, Timothy: Joskus minä raivostun (Mäkelä, 2022)Lang, Suzanne: Kiukkuinen apina (Art house, 2022)Vilja, Maria: Näkymätön reppu (Karisto, 2022...
Verkkosivulta https://katolinen.fi löytyy tietoa katolisen kirkon toiminnasta Suomessa. Sivuston mukaan katolilaisia arvioidaan olevan Suomessa noin 20 000 ja "noin 45 % jäsenistä on syntyperäisiä suomalaisia. Heistä ruotsinkielisiä on noin 5 %." Loput ovat ei-syntyperäisiä suomalaisia. Lähde: Kirkko Suomessa - Katolinen kirkko Suomessa
Helmet-kirjastossa on ainakin seuraavat teokset:Merihaka-opas (toimituskunta Aune Kämäräinen, Aino Pietarinen, Pirjo Tippana)Helsinki : Merihaka-Seura, 1988(Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelma, varaston käsikirjasto, käytettävissä lukusalissa)Merihaka-opas | Helmet-kirjastot | helmet.fiPasila : Helsingin uusi keskusSchulman, Harry; Sundman, Mikael[Helsinki] : Helsingin kaupungin tietokeskus, 1998(Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelma, varaston käsikirjasto)Pasila : Helsingin uusi keskus | Helmet-kirjastot | helmet.fiPasila-projekti : [Itä-Pasilan] toteuttamisohjelma 1972 : 13.12.71Helsinki : Pasila-projekti, 1972(Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelma, varaston käsikirjasto, käytettävissä lukusalissa)Pasila-projekti : [Itä-Pasilan]...
Löysin Lot-Art huutokauppasivustolta tiedon: "The machine was produced in Clydebank, Scotland. Ca 1915 to 1920" Linkki sivulle.International Sewing Machine Collectors sivusto voisi vahvistaa tiedon. Linkki sivulle.
Pseudonyymillä eli salanimellä kirjoittaneista naisista löytyy esimerkkejä verkkohaulla. Tässä muutamia tunnetuimpia kirjailijoita, joiden teoksia on suomennettu.Kirjailijanimellään tunnettuja:George Sand – Amantine Lucile Aurore Dupin (1804-1876)George Eliot – Mary Ann Evans (1819-1880)James Tiptree Jr. – Alice Sheldon (1915-1987)Omalla nimellään tunnettuja kirjailijoita, jotka ovat julkaisseet myös miehen nimellä:J.K. Rowling (1965-) – Robert GalbraithPirkko Saisio (1949-) – Jukka LarssonKaren Blixen (1885-1962) – Pierre Andrézel, Isak DinesenElizabeth Gaskell (1810-1865) – Cotton Mather MillsBronten sisarukset julkaisivat runokokoelman sekä esikoisromaaninsa Bellin veljeksinä:Currer Bell: Kotiopettajattaren romaani (Charlotte 1816–1855)...
Hylkysukelluksen historiasta ei ole kovin paljon tietoa 1500-1600 -luvuilta. Näistä kirjoista löytyy kuitenkin tietoa mm. sukelluskellosta, jonka käytöstä on ensimmäinen maininta 1530-luvulta. Kellon avulla sukellettiin aarteita Keisari Caligulan uponneesta aluksesta.Lähteet:Björn Hagberg: Hylkysukeltajat Itämerellä (Nemo, 2008)Mikko Huhtamies: Pohjolan Atlantis - Uskomattomia ideoita Itämerellä (John Nurmisen säätiö, 2014)https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_underwater_divinghttps://xicodivecenter.com/fi/blog-exploring-the-history-of-scuba-divin…
On melko vaikea arvioida, millainen kirja tuo Alemanin teos on, koska sitä tosiaan ei löydy Helmetistä. Sitä kutsutaan lehtiarvostelujen kuvailuissa ekotrilleriksi. Hakemalla hakusanalla ekotrillerit saa Helmetistä tulokseksi listan kirjallisuutta, https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=ekotrillerit&type=AllFields&limit=20Ehkä seuraavat voisivat olla sopivia:The coral bones / Swift, E. J. Jo Fletcher Books 2024Syylliset / Kuusela, Saija. Tammi [2025] 1. painosThe edge of solitude / Hale, Katie. Canongate 2024. [First edition]Playground / Powers, Richard. Hutchinson Heinemann 2024Hakutulos haulla ympäristönsuojelu ja rikoskirjallisuus, https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Valitettavasti Cy Twomblyn teosta Paradise ei nähtävästi löydy Suomesta. Voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön ja voimme selvittää onko sitä mahdollista tilata ulkomailta kaukolainana maksua vastaan.Lisätietoa Vaski-kirjastojen kaukolainoista: KaukolainatLinkki Vaski-kirjastojen kaukopalvelutilauslomakkeeseen: Kaukopalvelutilauslomake
Teoksessa TYKS - Keskussairaalaliiton aika 1958 - 1990 (1997, s. 133) kerrotaan, että korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka toimi vielä 1950 - 1960 -luvuilla päärakennuksessa sekä "puupoliklinikalla" piharakennuksessa. Teoksessa Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Kupittaan vanhan rautatieaseman rakennettu kulttuuriympäristö (s. 43) kerrotaan, että puupoliklinikka oli alun perin nimeltään eristyspaviljonki eli isoleeri. Se ei sijainnut aivan Kiinamyllynkadun varressa, vaan hieman sisempänä tontilla. Rakennus purettiin noin vuonna 1976. Finna.fi-palvelusta löytyy kuvia eristyspaviljongista, ks. linkki.
Lähimmät c-kasettien digitointipisteet löytyvät Helsingistä Vuosaaren ja Itäkeskuksen kirjastoista. Niihin varataan aika Helsingin kaupungin Varaamo-palvelun kautta: https://varaamo.hel.fi/
