Oulun Wiikko-Sanomia 31.3.1855 kertoo Inarin kirkollisista oloista seuraavaa:1648 inarilaisille rakennettiin kirkko. Pappina oli Esaias Ijander. Hän muutti 1660 Kemijärvelle, ja inarilaiset jäivät ilman pappia.1675 Gabriel Tuderus vastaanotti kirkkoherran viran Kuusamossa ja kävi saarnaamassa myös Inarissa.1747 Inari yhdistettiin Utsjoen kanssa, ja molemmilla seurakunnilla oli yhteinen pappi.1837 Inari sai oman kappalaisenSavo-lehdestä 7.10.1890 löytyy luettelo Inarin kappalaisista ja lehdessä mainitaan myös, että vuoteen 1881 Utsjoki ja Inari olivat yhtä pitäjää.Uusi Suometar 26.4.1881 kertoo, että keisari on suostunut Inarin erottamiseen omaksi seurakunnakseen.Inariin haettiin kappalaista 1800-luvun alussa, mutta virka ei herättänyt...
Finna-haun perusteella lehdet näyttävät olevan vanhoja 1932-1991. Linkki finna.fiE-lehtenä the Atlantic on esim. Kajaanin, Karelian ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen kokoelmissa. Linkki finna.fi
Ainakin seuraavat päiväkirjamuotoiset urheiluromaanit voit varata Helmet-tietokannasta:Kivi, Annikki : Olympialaistyttö ; eli Ritin ensimmäinen ylioppilaskesä : nuorisonromaani. Karisto, 1938 - Minämuotoinen nuorisoromaani, jossa suomalainen naisvoimistelija saa osallistua Berliinin olympialaisiin ja tavata jopa valtakunnankanslerin.Maksimainen, Kai : Jalkapallokuu - romaani. ntamo, 2024Tossavainen, Jouni : New Yorkin lentävä suomalainen. Like, 2014 - Kertoo Hannes Kolehmaisesta
Laulu löytyy useista nuottijulkaisuista, mutta suurin osa näyttäisi olevan alkuperäisessä F-duurissa. Linkki Finna-hakutulokseen.Nettihaulla ja lisäämällä sanan chords löysin muutamia sovitettuja versioita. Linkki Chordify ja Linkki ChordU.
Valitettavasti en löytänyt taiteilijaa, jonka nimi olisi kirjoitettu aivan tuossa muodossa. Useampi taiteilija kyllä löytyi, joiden nimi oli vähän tuohon suuntaan, kuten Lars Jonsson, Lise Johansson, Lester Johnson tai Lucas Johnson. Mahtaako tuo tarkoittamasi henkilö olla kuitenkin suomalainen tuon kaiverruksen perusteella. Nämä mainitut olivat ulkomaalaisia.
"Il mondo" -kappaleesta on tehty myös suomenkielinen versio "Ei koskaan rakastaa voi liikaa", joka sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Nuotissa on myös kappaleen italiankieliset sanat. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt P. Puro (eli Pertti Lähteenmäki). Laulu alkaa: "Kun nään laukun eteisessä täyteen sullotun".Kappaleen tekijöistä on eri lähteissä erilaisia tietoja. Yleisradion Fono-tietokannassa kappaleen esittäjä Jimmy Fontana (eli Enrico Sbriccoli) on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajiksi tai säveltäjiksi Gianni Meccia, I. Greco ja Carlo Pes. On siis epäselvää, kuka on tehnyt mitäkin. Eri lähteissä annetaan erilaisia tietoja, esim. Discogs-tietokannassa: "written-by - Fontana-Meccia-Pes"....
Tämän alun perin japanilaisen iskelmän ”Yume wa yoru hiraku” suomenkielisellä nimellä en löytänyt nuottia. Japaninkielisellä nimellä verkosta löytyy tällainen melodianuotinnos:https://www.scribd.com/document/382212486/Fausto-Papetti-Yume-Wa-Yoru-HirakuLaulun suomenkieliset sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 81, 3 - 1969" (Musiikki Fazer, 1969). Laulu alkaa: ”Kun Tonkin-lahden ylle nousee täysikuu ja lahteen raunioista liekit heijastuu”.
Kirjaa on saatavilla mm. Helmet- ja Vaski-kirjastoista sekä Varastokirjastosta. Tarvittaessa voit tilata sen oman kirjastosi kaukopalvelun kautta. Kaukolainat ovat maksullisia.
Artikkeli on julkaistu Tampereen Sanomien numerossa 40/1912 (18.2.1912).Lehden voi lukea digitoituna Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1308735?page=3Fraktuuralla painettu artikkeli alkaa sivun kolme alalaidasta.
Hilja nimisten kirjailijoiden tarkkaa määrää on vaikea arvioida. Kansalliskirjaston haun mukaan kuitenkin noin vähän yli sata Hilja nimistä henkilöä on tekijänä. Tuotteliaimpia ovat Hilja Haahti, Hilja Valtonen, Hilja Walldén ja Hilja Aaltonen.Hilja-hahmoja seikkailee muun muassa Leena Lehtolaisen Hilja Ilveskero-dekkarikirjasarjassa ja Heidi Viherjuuren Hilja-lastenkirjasarjassa. Kirjoja voi selailla tämän linkin kautta. Rajasin hakutuloksia sopiviksi.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Klaus Mannin matkakertomusta Nördlicher Sommer ei ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Sukulaisen vaiheita voi lähteä tutkimaan parhaiten sukututkimuksen keinoin: https://www.genealogia.fi/sukututkimuksen-aloittaminen/ Tuon ajan Suomen kirkonkirjoja on digitoitu ja ne löytyvät Kansallisarkistosta. Lisää tietoa Kansallisarkiston aineistoista löydät täältä: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/sukututkimusMikäli isoäitisi on ollut lastenkodissa syntymäkunnassaan Vihdissä, on kyseessä voinut olla Leponiemen lastenkoti, joka perustettiin 1918. Länsi-Uusimaa-lehdessä 11.11.1938 on julkaistu artikkeli lastenkodista https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2037891?page=4 Yleisesti ottaen kasvatuslaitoksista voi löytää tietoa Kansallisarkistosta: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/...
Satu voisi olla Marjatta Kureniemen Mustikkasatu kokoelmasta Sadepäivän satuja (1948) tai Alf Prøysenin Eukko pikkurilli mustikassa (uusin 1990). Linkki Finna.fi
Tässä muutama vaihtoehto.Luukkanen, Arto: Suojelusenkeli (2014)Todellisen kylmän sodan ajan neuvostodiplomaatin toimintaa aina 1960-luvulta 1990-luvulle kuvaava romaani.Rask, Regina: Puhtaalta pöydältä (2006)Suomen Oslon-suurlähetystöön sijoittuva romaani työyhteisön, kulttuurierojen ja ihmissuhteiden kiemuroista.Rintala, Paavo: Valehtelijan muistelmat (1982)Kekkosen aikaan sijoittuva romaani kuvitteellisesta suomalaisesta suurlähettiläästä.Lisäksi diplomaatit ovat enemmän tai vähemmän osallisina seuraavissa trillereissä:Leino, Anssi: Teheranin koura (2022)Seeck, Max: Mefiston kosketus (2017)Soininvaara, Taavi: Tsaarin ruoska (2020)Vihinen, Antti: Valkoinen susi (2025)
Siperianhuskyn silmien sinisen värin kerrotaan johtuvan siitä, että vain silmän iiriksen takapinta on pigmentoitunut. Toisin kuin ruskeissa silmissä, joissa sekä etu- että takapinta ovat pigmentoituneet.Proteiinimolekyylit hajottavat valkoisen valon niin, että lyhyen aallonpituuden alue sirottuu helpommin kuin pitkän aallonpituuden valo, mikä aiheuttaa valon näkymisen sinisenä iiriksen takapinnalla olevaa melaniinipintaa vasten. Tätä kutsutaanTyndallin ilmiöksi.Lähteet: Siperianhuskyn värien periytyminen - osa 1
En löytänyt Kemijärveltä baaria, jolla olisi erityisen pitkä nimi, mutta Sallassa on ollut Äteritsiputeritsipuolilautatsi-baari, jonka nimi on tiettävästi Suomen pisin. Se on lopettanut toimintansa vuonna 2006.LähteetUusi Suomi: Päivän kuva: Tämä pitkän nimen baari ei ole enää olemassa | Uusi Suomi
Kuorevesi-Mänttä-Vilppula lehden numerot vuodelta 1960 ovat saatavilla Jämsän kirjaston kotiseutukokoelmassa. Tällä hetkellä kirjasto on suljettuna 30.9.2025 saakka, mutta kannattaa ottaa Jämsän kirjastoon yhteyttä puh. 040 7122 503 tai sähköpostitse kirjasto@jamsa.fi saadaksesi lisätietoa ko. numeron lukemismahdollisuuksista.Mikrofilmattuja lehtiä on saatavilla luettavaksi myös Helsingissä, Kansalliskirjastossa, paikan päällä. Lähteet:https://keski.finna.fi/Record/keski.428934?sid=5122738398 https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5581382
SDP oli mukana Martti Miettusen toisessa hallituksessa (30.11.1975 - 29.9.1976). Listan tuon hallituksen ministereistä löydät alla olevasta linkistä.https://valtioneuvosto.fi/hallitukset-ja-ministerit/hallitukset/-/gov/miettunen-iiMiettusen ensimmäisessä (14.7.1961 - 13.4.1962) ja kolmannessa (29.9.1976 - 15.5.1977) hallituksessa ei ollut SDP:n edustajia. https://valtioneuvosto.fi/hallitukset-ja-ministerit/hallitukset#hallitukset
