Lähimmät c-kasettien digitointipisteet löytyvät Helsingistä Vuosaaren ja Itäkeskuksen kirjastoista. Niihin varataan aika Helsingin kaupungin Varaamo-palvelun kautta: https://varaamo.hel.fi/
Hiiri-sarjan jälkeen helpoimpia tai lyhyimpiä suuraakkoskirjoja ovat:Llewellyn: Leon lemmikit -sarja (Uusi lemmikki ja Missä Iili on?)Easton: Kapteeni Kuula -sarja (esim. Makkaraa mahan täydeltä ja Kalapuikkojen käryä)Kirjatiikeri SARJIS: (eri tekijöitä, esim. Speulhof: Kalle ja kaapattu lohikäärme, Petrowitz: Maaginen lukujärjestys)Kirjakirppu-sarja (eri tekijöitä, esim. Päivinen: Sinnikäs saapas, Lehmusvesi: Ystävämme avaruudesta, Holopainen: Iida ja ihmepieru) on sekä tavutettu että suuraakkosilla kirjoitettu. Turun kaupunginkirjaston helppolukuisten kirjojen hyllyssä on erikseen merkitty suuraakkoset-merkillä kirjat, joissa on vain suuraakkosia, ja T-merkillä tavutetut kirjat, joten sieltä löytyy vielä paljon lisää luettavaa! Myös...
Alueesi Vanamo-kirjastoista löytyy useampikin nuottikirja, joissa on Tuulilasin Nurkkaan kappaleen nuotit. Esimerkiksi vuoden 2025 Kultainen suomipop laulukirja on tällä hetkellä kuntasi pääkirjastossa hyllyssä.Lähde: Tuulilasin nurkkaan nuotit
Liito-oravat ovat olleet ratikkaliikenteen alettuakin useita kertoja julkisuudessa, joista alla muutamia esimerkkejä:Yle: Liito-orava estää kymmenien omakotitalojen rakentamisen Tampereen ratikan päätepysäkille – ely-keskus: asuntoja tulee tarpeeksi muutenkinYle: Viranomaiset keskeyttivät hakkuut Tampereen ratikan päätepysäkillä liito-oravan vuoksiYle: Raitiotien varikko rakennetaan Tampereen Hervantaan liito-oravasta huolimattaYle: Liito-oravan pesäpuu teki mutkan raiteisiin Tampereella – hidastaa ratikan vauhtia ja kuluttaa pyöriä Raitiotieallianssin ensimmäisen osan rakentamisvaiheen ympäristöraportista vuodelta 2021 (alkaen sivulta 12, kohta 8. Luonto) voit lukea tarkemmin liito-oraviin limittyvästä kartoitus- ja lupatoiminnasta....
Kyseisellä ammattiliitolla oli hieman monimutkaiset vaiheet, jotka selviävät parhaiten Työväen arkiston sivuilta, ks. myös Puualan ammattijärjestöjen sukupuu. Liitto toimi mainitulla nimellä vain pari vuotta, n. 1928 - 1930, jolloin se lakkautettiin. Reisjärven ja Kalajan osastojen omistuksista löytyi vain satunnaista tietoa:Rientola-niminen palstatila, ks. Kalajokilaakso 21.1.1932Muistola-niminen tila, ks. Kaleva 6.6.1936Ilmeisesti kyseessä olivat juuri työväentalot.Muuta tietoa omistuksista en löytänyt. Työväen arkistolla voi olla lisää tietoa, ks. linkki edellä.
Yrjö Weijolan runo Ihmiset sisältyy kokoelmaan Sunnuntairatsastaja (1910), mutta sen voi lukea myös mm. teoksista Hetkien virta : kauneimmat suomalaiset runot (2015) ja Runojen kirja / neljä vuosisataa suomalaista runoutta (1977).
Einari Vuorelan runo Hämyn silmä on kokoelmasta Täältä kaukana (1927). Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksista Einari Vuorela: Hiljaisuuden veräjille. Valitut runot 1919 - 1975.
Laulun nimi on "Maxi ja Minni". Tämä Liisa Tenkun sanoitus sisältyy nuottiin Tenkku, Liisa: "Punainen posetiivi. Oppilaan kirja" (Gummerus, 1977). Nuotissa laulun tekijöiksi on merkitty Framario ja A. Soricillo. Laulun alkuperäinen italiankielinen nimi on "Volevo un gatto nero". Se tunnetaan Suomessa paremmin nimellä "Mustan kissan tango", jonka sanoituksen on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Kansalliskirjaston tietojen mukaan laulun on säveltänyt Mario Pagano eli Framario.Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Olisikohan kyse requiemistä eli sielunmessusta? Alunperin requiem on katolisen kirkon jumalanpalvelus, jossa rukoillaan edesmenneiden puolesta. Länsimaisen kalssisen musiikin historiassa lukuisia kuuluisia requiemejä, joista ehkä tunnetuin on Mozartin Requiem (KV626).
Tästä linkistä löydät lisää requiemejä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sielunmessu
Kyseinen runo on kokoelmassa Omarin malja (Aura 1945), kokoelman XXIX runo. Kokoelma löytyy myös muun muassa yhteisteoksesta Teltantekijä ; Viisaan viini (WSOY 1981). Teokset ovat saatavissa Helmet-kirjastoista.
Vastausta ei ollut ihan helppo löytää, koska pääosa lähteistä mainitsee vain Turun kansakoulujen opettajat yleisesti, mutta ei sitä, missä koulussa he toimivat opettajina. Käytin lähteenä mm. teosta Turun kaupungin kansakoulut 1903-1913 sekä sanomalehtien kuolin- ja syntymäpäiväilmoituksia. Tiedot kannattaa tarkistaa, todennäköisesti niissä on virheitä.Kerttulin koulussa toimivat ainakin seuraavat miesopettajat:Väinö Wilhelm Vanhanen (1875 Turku)Lauri Adolf Kaisla (1888 Turku)Juho Oskar Oksanen (1868 Taivassalo)August/Aukust/Aukusti Fabian Heimo (1889)Akseli/Karl Axel Kesä (1888 Turku)Rupert Isotalo (1864 Laitila)Leander Leo Suomela (1873 Kalajoki)Juho Oskari Kytölä (1875 Orivesi)Karl Selim Suomela (1889 Turku)Elis Rantanen (1897 Turku)...
Sahan ei tarvitse olla metallia, vaan se voi olla myös esimerkiksi kiveä, ks. kivikautinen saha. Puiden kaatamisessa kirves lienee kuitenkin ollut tavallisempi väline. Entisaikojen Suomessa ihmiset myös liikkuivat paljon vesiä pitkin, ja isoja teitä oli vain vähän.
Kysymäsi kirja on paikalla Keltinmäen kirjastossa. Pääkirjastossa on paikalla moniviestinpaketti, jossa on sekä kirja että CD.Voit tehdä varauksen kirjaan tai moniviestinpakettiin tämän linkin kautta:https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=dive+into+english+1&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKeski%2F%22Varaamalla saat kirjan siihen kirjastoon, josta haluat sen noutaa.
Kansallisdiskografiasta löytyy tiedot kolmesta julkaistusta sävellyksestä:Muistojen aikaSaarinen, Unto, säveltäjä Virkki, Henrikki, sovittaja, johtaja ; Tikkurilan soittokunta, esittäjä 00:02:27Tikkurilan Soittokunta viihdyttää ja tanssittaaÄänikasettiTikkurilan soittokunta , esittäjäTikkurilan Soittokunta ry [ 1990]Laituri-tanssitSaarinen, Unto, säveltäjä Virkki, Henrikki, sovittaja, johtaja ; Helsinki Brass, esittäjä 00:02:56Vanhaa tanssimusiikkia. 2.CDYleisradio , kustantajaYleisradio ℗ 1989.Kutsu valssiinSaarinen, Unto, säveltäjä Virkki, Henrikki, sovittaja, johtaja ; Riihimäen rautatieläisten soittokunta, esittäjä...
Lähetin kysymyksen Ylen asiakaspalvelulomakkeella. Ylen Arkistosta lähetettiin kuvakaappaus ohjelman lopputeksteistä, joissa kertojaksi on merkitty Tuija Hartikainen.
Kaltio-lehden numerossa 63 (2007) : 1, s. 12-15 on Aki Petteri Lehtisen juttu runoilija Eddie Lindenistä. Juttu on otsikoitu Poika partaveitsien kaupungista.Viitetieto löytyi Finna-hakupalvelusta helposti Eddie Lindenin ja Lehtisen nimillä.https://finna.fi/Record/arto.013056157?sid=5369739934https://finna.fi/
Kyseessä on Aale Tynnin runo kokoelmasta Vihreys: runoja (1979).https://finna.fi/Record/lastu.31529?sid=5380069993Finna.fi-hakupalvelusta voi etsiä esimerkiksi runoja niiden nimellä tai alkusäkeellä.https://finna.fi/
