Kyseessä lienee Raija Siekkisen kirja Tyttö, puu ja peili (Otava, 1987).Kirjasammosta löytyy kuvaus teoksesta: "Tyttö ihailee itseään peilistä. Hän on maailman kaunein. Hän jää sisälle taloon ihailemaan itseään. Myös ulkopuolella puu näkee itsensä peilistä kauneimpana, niin kauniina ettei malta syksyllä pudottaa ihania lehtiään. Keväällä ei sitten kasvakaan uusia kuivuneiden tilalle. Tytölle tulee ikävä yksin kotona. Vasta ulos kylille uskaltautuessaan hän löytää iloa elämäänsä." (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0b45505d-1043-4f7c-a38c-631ff65e1e62)
Kirja löytyy Aalto-yliopiston kirjastosta. Jos olet Oulun kaupunginkirjaston asiakas, voit tehdä kaukolainatilauksen tällä lomakkeella (vaatii kirjastokortin ja PIN-koodin), kirjastossa paikan päällä asiakaspalvelussa tai sähköpostilla, jos lomakkeen käyttö ei onnistu: kaukopalvelu@ouka.fi.Oulun kaupunginkirjaston kaukopalvelu
Googlen kuvahaku löysi astian. Kyseessä on Arabian Fasaani-sarjan tarjoiluvati. Linkki hakutulokseen. Kirjassa Marjut Kumela / Maija Blåfield: Keräilijän aarteet - Arabian astiastoja Esitellään myös Fasaani-sarja. Kirjassa on myös tietoja astiastojen historiasta ja lisätietoa esim. tekijöistä ja Arabian leimoista. Myös hyvä lähdeluettelo löytyy. Linkki Helmet hakuun.
Suosittelen olemaan yhteydessä suoraan postikorttien asiantuntijoihin:Postimuseolla on yli 200 000 postikortin kokoelma, ja sen tietopalvelu auttaa maksutta postihistoriaan ja postikortteihin liittyvissä asioissa "Kysy museolta" -palvelussa ja sähköpostitse. Tarkemmat yhteystiedot löydät täältä: https://www.postimuseo.fi/yhteystiedot/Suomessa toimii myös postikorttiyhdistys, joka ilmoittaa tavoitteekseen muun muassa: postikorttikulttuurin tunnetuksi tekemisen sekä postikorttien tutkimuksen. Heidän yhteystietonsa löydät täältä: https://www.suomenpostikorttiyhdistys.fi/4.
Julkaisusta E. J. Ellilän kirjaston luettelo löytyy tieto, että Alma Viinikivi oli Alma Viitasen salanimi. Alma Viitasia on ollut Suomessa useita, mutta ehkä kyseessä on ollut lehtiinkin kirjoitellut Alma Viitanen, todennäköisesti ammatiltaan opettaja; koko nimi ehkä oli Alma Aliina Viitanen. Viitasesta löytyy vain vähän tietoja, mahdollisesti hän oli kihloissa Sulo Lindströmin kanssa, mutta Lindström purki kihlauksen. Alma Viitanen mainitaan myös Uuraisten kierokoulun opettajattarena. Hän oli opiskellut Kuortaneen esi- ja kiertokoulunopettajaseminaarissa ja saanut päästötodistuksen vuonna 1914. Geni-verkkosivuilta löytyy Keuruulla 29.12.1892 syntynyt Alma Aliina Viitanen (Vinstén), jonka ikä ja vaihtoehtoinen nimi tuntuisi sopivan näihin...
Joulupukin taustalla on piispa Pyhä Nikolaus. Santa Claus on johdettu tämän latinankielisestä nimestä Sanctus Nicolaus hollannin kielen kautta. Alankomaissa Sint Nikolaus muuttui muotoon Sinterklaas. Alankomaalaiset siirtolaiset toivat joulupukkiperinteen Yhdysvaltoihin 1600-luvulla, ja eräästä hollanninkielisen Sinterklaas-runon käännöksestä tuli ilmaisu Santa Claus.St. Nick on lyhennelmä Nikolauksen englanninkielisestä nimestä Saint Nicholas. Tuntemattoman kirjoittajan runo "A Visit from St. Nicholas" vuodelta 1823 loi pohjan yhdysvaltalaiselle käsitykselle joulupukista.Lähteet:Joulupukki – WikipediaSanta Claus - WikipediaSinterklaas - WikipediaA Visit from St. Nicholas | Christmas Poem, Twas the Night Before Christmas, Authorship,...
Carl Gustaf Swan (1858-1935) oli kirjailija Anni Swahnin isä.Hänestä kerrotaan esim. Yle Areenan ohjelmassa Villimiehen jalanjäljissä, joka kertoo Lappeenrannan historiasta. Osa 18. Linkki Yle Areenaan.Akatemiasampo löytää paljon lisätietoa Swahnista ja suvusta. Linkki Akatemiasampoon.Finna haku löytää C.G. Swahnin arkiston. Arkisto sisältää kirjeenvaihtoa, talousasiakirjoja, käsikirjoituksia ja lehtileikkeitä. Linkki hakutulokseen.Swahnista kerrotaan myös Helsingin Yliopiston matrikkelissa 1853-1899 ja Wikipediassa. Linkit https://ylioppilasmatrikkeli.fi/1853-1899/henkilo.php?id=17625https://fi.wikipedia.org/wiki/C._G._Swan
Tarkistin Jyväskylän kaupunginkirjaston varastosta teokset Historian ja yhteiskuntaopin didaktiikka (Castrén, 1982) ja Historia koulussa (Castrén et al., 1982). Muistelemallasi tavalla nimettyä artikkelia tai lukua ei ollut kummassakaan niistä.Muita mahdollisia:Huuhtanen et al.: Historia, koulu ja kasvatus (Turun yliopiston historian laitos, 1982)Takala et al.: Menneisyys, nykyisyys - tulevaisuuden perusta: historia ja yhteiskuntaoppi (Opetushallitus, 1994)Kumpaakaan yllämainituista ei ole saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastossa, mutta Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa on. Suosittelen ylipäänsä jatkamaan artikkelin etsimistä yliopiston kirjaston avustuksella. Jyväskylän yliopiston kirjasto on avoin kaikille, olitpa...
Kyseessä on Theodor Seuss Geiselin eli Dr.Seussin runomuotoinen kuvakirja vuodelta 1990.Teosta ei valitettavasti ole suomennettu.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audab71be9-4f6d-4135-ac7a-5b9d30aac315https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au52d3defa-50fa-4b7c-93f5-a1994e2e70ffhttps://finna.fi/Record/eepos.2796505?sid=5377898464
Kävisivätköhän Mauri Kunnaksen tai Sven Nordqvistin kirjat? Niitä on käännetty englanniksi useita. Ne ovat ehkä kuitenkin vähän vanhemmalle lapselle, mutta kivat yksityiskohdat voivat silti innostaa. Maurice Sendak ja Elsa Beskow voisivat myös olla testaamisen arvoisia. Lucy Cousinsin ja Richard Scarryn kirjat ovat vähän yksinkertaisempia ja soveltuisivat hyvin 4-vuotiaalle.Mauri Kunnas https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Kunnas%2C+Mauri&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22eng%22&limit=20Maurice Sendak, https://helmet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22eng%22&filter%5B%5D=%...
Kopion on maalannut Mikko Carlstedt. Carlstedtin taiteesta ja teoksista löytyy tietoa useista kokoelmateoksista, mutta Max Fritze on tehnyt hänestä pro gradu -tutkielman vuonna 2020, ja gradussa mainitaan myös tämä Pyhä perhe. Pro gradu-työn voi lukea osoitteessa https://helda.helsinki.fi/items/e204da42-27c7-42bb-b222-6db3a36936d0 (Fritze, Max: “Se on Cézanne se ainoa” : kumouksellisuus ja konservatiivisuus Mikko Carlstedtin varhaistuotannossa 1912–1922 (2020))
Karttoja voi ostaa muun muassa Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-palvelusta. Osta kartta | MaanmittauslaitosMyös kaupunkien ja kuntien paikkatieto- ja mittauspalvelut auttavat asiassa. Jos tarkoitus on teettää oma visuaalinen kokonaisuus, jota ei suoraan löydy virallisista kartoista, kannattaa kääntyä mainostoimistojen tai painotalojen puoleen. Hinnasta en toki siinä tapauksessa osaa sanoa.
Kappaleen nimi on "Asun mummelin keittiössä". Laulun esittäjä on Heikki Juhani. Laulun laulettuna löydät You tubesta.Suuressa toivelaulukirjassa ei ole laulun sanoja eikä nuotteja. Kappale on ollut cd-levyllä "Muksuilla on mukavaa" vuodelta 2015, mutta sitä ei enää löydyHelmet-kirjastoista.
Vastaan samalla saman kysyjän Itä-Helsingissä kuvattuja elokuvia koskevaan kysymykseen.Roihuvuori ei ole esiintynyt elokuvien tapahtumapaikkana samalla tavoin kuin vaikkapa Kontula elokuvissa Täältä tullaan elämä ja Bad Luck Love (2000) tai Vuosaari elokuvassa Vuosaari (2012).Toki Roihuvuoressa on kuvattu elokuvia ja niiden kohtauksia. Kattavaa listaa Roihuvuoressa kuvatuista elokuvista ei ole. Elokuvien kuvauspaikkoja on kuitenkin kirjattu Tenho-tietokantaan, jota voi käyttää ilmaiseksi Audiovisuaalisen kulttuurin kirjastossa Sörnäisissä. Hakusana "Roihuvuori" tuottaa 19 elokuvaa, vanhimpana Tulitikkuja lainaamassa (1938), uusimpana Varasto 2 (2018). Kattavampaa listaa varten pitäisi hakea myös katu kerrallaan.Tenhon kuvauspaikkatiedot...
Bengt Ahlforsin säveltämään ja sanoittamaan lauluun "Har du visor min vän" löysin kaksi suomenkielistä sanoitusta: "Älä oottamaan jää" ja "Laula laulusi pois"."Älä oottamaan jää" -sanoituksen on tehnyt Pekka Sipilä. Se alkaa: "Älä ystäväin oottamaan jää". Se sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 8."Laula laulusi pois" -sanoituksen on tehnyt Sini Sovijärvi. Se alkaa: "Jos on lauluja, laula ne pois". Se sisältyy nuottiin "Koulun musiikki. 8-9, Maailma soi" (Otava, 1987).
Valitettavasti en löytänyt asiasta tarkkaa tietoa. Vanhoista sanomalehdistä löytyy kyllä jonkin verran mainintoja tyttöoppilaitten valvojista, mutta heidän tarkempia tehtäviään ei eritellä. Vaikuttaa siltä, että tyttöoppilaiden valvojan tehtäviin kuului tyttöjen käytöksen valvominen ja heidän opastamisensa esimerkiksi hygieniassa, terveydessä,ihmissuhteissa ja muissa henkilökohtaisissa asioissa. Ks. esim. Kultainen aika -kirjan arvostelu, Oppikoulun rehtori ja Voimistelunopettaja koulun johtajana.
Voisikohan kyseessä olla Max Lundgrenin Harjuvaara-sarja? Se on ilmestynyt suomeksi Gummeruksen julkaisemana. Sarjassa on neljä osaa:Harjuvaaran pallokerho (1969)Harjuvaara nousee (1970)Maaleja, Harjuvaara! (1970)Harjuvaara karsii (1973)
Suomenkielisiä kirjoja ei juurikaan löytynyt. Tässä muutama kirja, joissa puolisoita on käsitelty:Vitray-Meyerovitch Eva de : Henrik VIIIGrimberg, Carl: Kansojen historia 12Herman, Eleanor: Kuninkaiden rakastajattaretJaatinen, Satu: Puoli valtakuntaa
Voisikohan kyseessä olla Garth Nixin fantasiatrilogia, jonka osat ovat Sabriel (2004), Lirael (2005) ja Abhorsen (2006)? Lirael-kirjan kansi on sinimusta.
