Valitettavasti en onnistunut löytämään kaipaamaasi runoa. Välitin kysymyksen myös valtakunnalliselle kirjastonhoitajien postituslistalle, mutta sitäkään kautta vastausta ei löytynyt. Jos vinkki vielä tulee, palaan asiaan!
Maalaustaiteessa tunnetaan useampi Tre éta dell´uomo -nimisiä teoksia. Et maininnut kenen teoksesta on kyse.Teoksessa Maalaustaiteen mestareita Pinx (2003, suom. Eija Kämäräinen, s. 134) Tizianin maalauksen Tre éta dell´uomo nimi on suomennettu Ihmisen kolme ikäkautta. Tizianin Tre éta dell´uomo -teos kuuluu Edingburghissa sijaitsevan Skotlannin kansallistaidegallerian kokoelmiin.
Hei!Löysin seuraavan tekstinpätkän Leea Virtasen kirjoitelmasta "Raudun kansanperinne", joka löytyy rautu.fi-sivustolta alaotsikon "Kansanperinne" takaa:Kaskunkertoja voi huvittaa kuulijoitaan alkamalla mahtipontisesti saarnata:Tästä minun saarnani alkaa, että kun kanalla oli kaksi jalkaa, juuri jalost Kirsalost tul suur kirjava härkä, alko ruopii ja kuopii ...Pilasaarnojen arkinen sisältö on ristiriidassa sen juhlallisen saarnanuotinkanssa, jolla ne esitetään.Voi siis olla, että kuulemanne katkelma on ollut jonkinlainen versio tällaisesta kaskusta tai pilasaarnasta. On hyvin mahdollista, että tuon sananparren alku on saanut monia erilaisia jatkeita, jotka ovat eläneet suullisessa muodossa sukupolvien yli, eikä niistä välttämättä ole...
Valitettavasti tällä hetkellä ei löytynyt Finnasta tai minkään kirjaston tarkemmasta hausta Madeleine Albrightin kirjaa suomeksi. Helle kirjastojen valikoimasta kirjaa löytyy ruotsiksi.
Runo Smärtan on ilmestynyt alun perin vuonna 1916 Edith Södergranin teoksessa Dikter. Lisäksi se löytyy esimerkiksi näistä kokoelmista:Södergran Edith: Samlade dikter (Wahlström & Widstrand, useita painoksia)Södergran Edith: Edith Södergrans dikter (Schildt, 1940)Verkossa runon voi lukea Project Runebergin sivuilta ja Litteraturbanken-palvelusta:https://runeberg.org/sodrgran/01_64.htmlhttps://litteraturbanken.se/f%C3%B6rfattare/S%C3%B6dergranE/titlar/Dikter/sida/100/etext
Voit lisätä hakuusi hakusanan käännökset. Silloin saat näkyville suomeksi käännetyt kirjat.Esim. tarkennettu haku->hakusana jännityskirjallisuus ja hakusana käännökset -> hakutuloksen rajaus kirjat ja kielirajaus suomi tuo esiin kaikki suomeksi käännetyt jännityskirjat.Kun on kirjautunut Helmet-sivulle, voi tallennetuista hakutuloksista pyytää sähköposti-ilmoitukset päivittäin, viikoittain tai kuukausittain. Hakuja voi myös poistaa.Saattaa olla helpompi tehdä uusi uutuusvahti kuin korjata vanhaa.
Steinerkouluista on olemassa kirjoja. Kirjoja on sekä eri kaupunkien steinerkouluista että steinerkoulusta ja -pedagogiikasta yleensä. Alla muutama esimerkki:Perustietoa steinerkoulusta | Helmet-kirjastot | Finna.fiSteinerkoulu | Helmet-kirjastot | helmet.fiSteinerkoulun tarina | Helmet-kirjastot | helmet.fiTietoa, taitoa, taidetta : Helsingin Rudolf Steiner -koulu 50 vuotta = Kunskap, kunnande, konst : Rudolf Steinerskolan i Helsingfors 50 år | Helmet-kirjastot | helmet.fiOmassa rytmissä : Steinerkoulun idea ja käytännön sovellukset | Helmet-kirjastot | Finna.fiSteinerkoulun ABC : leikistä luovaan ajatteluun | Helmet-kirjastot | Finna.fiKirjoittamisen ja lukemisen opetus steinerkoulussa | Helmet-kirjastot | Finna.fiLisää kirjoja voi etsiä...
Vaarakirjastojen aineistohaun mukaan Talouselämälehteä 2026 osa saatavilla vain Joensuun pääkirjastosta, Kiteen kirjastosta ja Outokummun kirjastosta, Linkki hakutulokseen.E-kirjastosta ei löydy vielä Talouselämä lehteä, mutta Taloustaito, Fortune ja Bloomberg Busunesweek Europe löytyvät. E-kirjaston voi ottaa käyttöön mobiililaitteella lataamalla e-kirjasto apin.Alkuvuoden numeroita voi lainata. Uusin numero on vain kirjastokäytössä.
Larin-Kyöstin tuotannosta löytyy kertomus nimeltä Äiti ja poika. Se on julkaistu ainakin teoksissa Katupeilin kuvia (1910) ja Valitut kertomukset (1924), jotka ovat luettavissa myös Project Gutenberg -palvelussa: https://www.gutenberg.org/ebooks/search/?query=larin+ky%C3%B6sti+%C3%A4iti. Oskar Merikanto on säveltänyt laulun Äiti ja kulkuripoika, jonka teksti on Larin-Kyöstin. Teksti alkaa sanoilla "kuka se ulkona kolkuttaa".
Hei!Palvelusta löytyikin jo vastaus kysymykseesi tammikuulta 2025.Mistä Jyväskylän Kyllön terveysasema on saanut nimensä? Onko siinä ollut Kyllö-niminen kylä tai tila? | Kysy kirjastonhoitajalta
Runo Tulevaisuuteen ja toivoon löytyy kirjasta Elävän sanan koulussa: Reisjärven kristillinen opisto 50 vuotta (Jukka Tervo, 2005; s. 72). Runon vierestä löytyvässä kuvatekstissä mainitaan: "Niilo Rauhala (Runo Reisjärven kr. kansanopiston 10-vuotisjuhlaan 31.7.1965)".Kirja löytyy Koivuhaan ja Halsuan kirjastojen kokoelmista https://anders.finna.fi/Record/anders.928dd97b-155b-4a73-b4aa-74357dc5cb56?sid=5485783367.Voit tehdä siihen varauksen verkkokirjastossa https://anders.finna.fi/ tai käymällä kirjastossa.
Helina Siikalan runo, joka alkaa Tahoisin olla kukassa varsi on kokoelmasta Elämän ikäsi, nukut tai valvot : Runoa, mietettä 1975 - 1985 (s. 27).https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.35454?sid=5502319778
Kyllä vain, ainakin Hannu Leidén ja Midnite Zombies on esittänyt kappaleen suomeksi nimellä Helsingin yöt.Kappale on julkaistu CD-singlenä vuonna 1996, jonka tiedot ovat nähtävillä Finna-hakupalveluiden tietueessa Finna: Helsingin yöt. Laulu on kuunneltavissa YouTubessa albumilta Rööperin Reiska ja muita Helsinki-aiheisia lauluja: Helsingin yöt.
Hei,Kyseessä lienee C-kasettiäänikirja Pietarilaisnovelleja. Sisältää novellit: Nenä, Päällystakki, Hullun päiväkirja.Tätä on saatavissa kaukolainaksi muutamista Suomen kirjastoista. CD-versiota tästä ei näyttäisi olevan.
Aaro Hellaakosken muistomerkkiin on hakattu säkeitä Hellaakosken runosta Ritari Rankki, joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Me kaksi, 1920) ja sittemmin mm. teoksissa Valitut runot (1940), Runot (1977) ja Runot 1916-1928 (1997).Lähde: Taidetta radan molemmin puolin
Olisiko kirja Simon ja Saaran taikahepo? Kirja on kylläkin vanhempi, vuodelta 1984, mutta vastaa muuten hyvin kuvausta. Siinä lapset löytävät ullakolta keinuhevosen, joka osoittautuu taikahevoseksi ja johdattaa lapset tai kertoo heille erilaisista seikkailuista kirjan saduissa.Kirjan kansikuva: https://www.risingshadow.fi/book/7210-simon-ja-saaran-taikahepoKirjaa on saatavissa joissakin kirjastoissa: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=simon+ja+saaran+taikahepo&type=AllFields&limit=20&sort=relevance
Nainen: makeampi kuin viini -teos löytyy Kansalliskirjaston lisäksi Jyväskylän, Oulun, Turun ja Åbo Akademin kirjastoista. Ainakin Jyväskylän yliopiston kirjastosta teoksen voi tilata lukusalikäyttöön, (ei kotilainaan). Teoksen ISBN on 925-91-4414-8 (158 s., kuvitettu).
Isoeno ei itse asiassa ole ainoastaan murresana. Suomen kielessä on edelleenkin yleisesti käytössä käsite isoeno -- ei vain murteissa. Se ei kuitenkaan tarkoita enosi enoa, vaan isoeno on äitisi tai isäsi eno (eli jommankumman isoäitisi veli). Sana "iso-" sukulaistermin edessä tarkoittaa aina siirtymistä yhden sukupolven ylöspäin vanhempien tasolle.Huomaa myös seuraava: Aiemmin tarkempi erottelu sen suhteen, onko kyseessä isän vai äidin puolen suku, on muuttunut pikkuhiljaa vähemmän tärkeäksi. Ehkäpä tämä kertoo jotain siitä, että suku laajasti ottaen ole enää keskeinen sosiaalisen elämämme perusyksikkö. Tästä syystä nykyään usein sekä isoenosta että isosedästä käytetään helposti yleisnimitystä isovanhemman veli tai pelkästään...
Kysymyksessä lyhytelokuva Joonas (1997). Elokuvan on ohjannut Raimo Lång ja käsikirjoittanut on Lång yhdessä Mika Ripatin kanssa. Elokuvan löytää esimerkiksi Youtubesta.
